Jäläkipuintia

Tuassiisa tallustettiin päevälenkkiä samoja reettijä ku aena ennennii. Rupes tylsistyttämmään. Aena sammoo vuan. Ja samat hajuttii.

Kunnes...

Hokasin äkkiä että nyt haesoo ihan uuvelle. Koetin suaha vaenua siinä tiellä ja äet nyhtämään minua ettenpäen.Tein tääven jumin, haju ol niin uus ja lähellä. Yks siinä ihmettellöö mittee rupesin pyörimään ja saekkaroemaan keskellä tietä. Koetin sannoo että ee mihinkää, haju, HAJU, HAJU!  Ja samassa äet huomas tien penkalla mehtään päen tämmöset

Minä koetin vettee jäläkiin päen ja äet minua poespäen. En oes millää malttanna ku se rupes vielä kännykkätä kaevamaan että ottaa kuvan. No tuommosen se sae otettua. Jäläki ol tos iso, vaekka tuo on tietennii epäselevä.
Kottiin laakattiin kiel pitkällä sittä ku mamman piähän välähti että suattaa olla vaekka karhu!

Kotona alako senpäevänen soettelu sittä tutuille ja tutun tutuille erämiehille että kävis joku kahtomassa jälet.
Siinä kyllä jo vähä uattelin minnäe että heleketti jos vaekka karhu ol ni mittees sitä sittä tehhään. Loppuu lenkit siihen paekkaan. Minähän oesin kyllä mänössä mutta mamma ee varmaan rappusia pitemmälle uskaltaatus. Hyvä ku lasista pihalle uskaltas kahtoo.

Viimen piästiin päläkähästä ku yks tuttu erämies soetti ja sano että ahman jälet ol ne! Ee ollunna karhu vuan ahma!

Että tuas yks lissee tämän pihapiirin elukkakantaan. Vaekka on kaet se jo männä nuapurpitäjään asti mutta kuitennii. Ja minä saen kehuja ja ruaputuksia ku olin niin rohkee että oesin männä jälille. Unohtu eeliset vähnimiset meekäläesen pipoesta. Oon kuulemma oekee mehtäkoera. Semmonen miesten mies. Meleko mellevältä tuntu, heh!