Luuta ja liäkäriä

Uamusilla herätettiin kaenalotarkistukselle. Ku ne on ollu punaset ja nyt ne läntit vuan pyhänseotuna riehaantu kokonaan. Mikskä ne sillä jatkuvalla sihtoomisella tulloo... vaekka olivat kuulemma nytte vähä hualeemmat ku eelen.

- Häh, mittee? Liäkäriinkö? Ee...en lähe, makkuut on vielä kesken...!

Vuan eepä tuaskaa kuunneltu parraan ystävän mielpiettä. Eeku kyytiin vuan ja liäkäriin. Sanoen ettee sittä kamerata sinne talahata, sielä ee sittä vilimata.

Minen tykkee yhtää liäkärillä käännistä. - Ku tähä asti on aena ollu se sama juttu, liäkär on ollunna sormi ojossa jo melekeen ovella vastassa ja kaete arvootta mihinkä se sen on lykännä sittä! Taekka toen eiti on par semmosta ollu jotka tuommosen tempun on tehneet het mäntyä. Se yks naenen ol mukava ja tervehti minuva ensin, niinku asiakasta tervehittään. Ja tarjos namin. Niihhän sitä tehhään immeesillehhii.  Paetsi etteevät taeja namia suaha.  Ee kaet kukkaa immeesliäkär ensmäesenä sormi suorana vastaa ota potilasta vaekka vyötärön alapuolisvaevasta  oes kyse!

Kyllä olin vähä hölömäkkänä ku se sano päevee mulle ja sittä katottiihhii kaenaloeta, eekä ollenkaa nykästy mihinkää muuhun kohtaan!  Namia ee kyllä irronna mutta muuten män iha näpäkästi. Saen liäkekuurin ku eppäel että pakteer oes tehnnä nuo läntit. Näen sielä semmosen harmoon isomman kaverinnii, kuuluvat immeeset sanovan että se on villakoera ja 14 vuotias. Se ol kyllä ikkäesekseen meleko vilihakka ukki. Kuulo siltä ol männä mutta ol se silti tormakkana. Ja hyväntähen että ol karvanen.
Aekas sypäkästi vilahin pihalle ku suatiin lähtee. Ku uattelin että jos se kuitennii unneotti sen sormitutkimuksesa ja kuhtuu vielä takasi.

Kotona saen palakaks luun ku olin ollunna nii miehiks sielä.

Kerkisin justiisa luun kansa hyvvään asentoon tälläätyvä, sohvaan selälleen, ku yks huomas ja laetto lattijalle. Ee sevvertoo siälinnä kaveriasa että oes suanna pehmeellä syyvä. Ikävä immeenen.