Jopa ollii lyhyt kesä. Ku on kylymee ja vettä tulloo. Vaekka niihhän sitä sanottaan etton Suomessa lyhyt ja vähäluminen kesä. Siltä näättää. Oompa sittä enämpi tupapuuhissa päevä ollunna. Mikäpä tässä viikolloppuluuta kalutessa.
Kuulin tuossa justiisa etton uus yljoppilas tullunna perheppiirii. Ja kekkerit tiijossa. Vaekka meekäläesen kohalla suattaa tulla kuivakamman puoleeset pilleet. Ku ee äet aekonna ottoo matkaasa. - Suattaahan se tietennii olla paremp että jiän pihhaa. Paljo immeesijä ni ehämminä ossoo olla raahassa. Pitäs sittä kuitennii höntyillä haestelemassa jokkaesta ni ee ehke oo mukavata. Äet sano että oesko ies varmoo etten tekis eeltäjän temppua ja lirraattas jonnii kenkää sen huomoomata. Taekka tarraatus kahenkäen otteella hormoonhuuruissa jonnii kinttuu. No höh! Varmalla en sittä nii oo pöljä. Mittee täätistä se minusta luuloo. Voes tuosta jo vaekka lookkaantuva.
Aena luullaa etten ossoes olla...
Nythä se sittä alako iha mahoton retonkiin ehtiminen. Että mittee sitä piälle pannoo juhlii. Mamma on piällää vuatekomerossa ja mahoton päläpätys kääp. Mulla sitä ee oes niitäkkää huolija. Meleko hyvästi on turkki kohillaa.
Kyllä on naesimmeeset kummallisija. Millonkaa ee oo mittää piällepantavata. Taekka jos onnii ni ee kelepoo. Millo on viäree värijä. Millonka on ahas eli ee istu mistää. Taekka jottae muuta vikkoo. Taekka jollae muulla on samallaene. Ja kaekkeen pahinta on jos on ollunna jo jossae se piällä. Ja siiton aekoo kymmenkunta vuotta. Ni sitä ee voe panna piälle vaekka sopissii. Minen ymmärrä. Kukkaa muista toesten leninkijä tahi muuta ryysyvä. Aenakkaa kymmenen vuojen takkoo. - Niihän sitä luulis, äet sano, vuan naesetpa muistaa!
Mitenkähä vanahaks pitännöö ellee että oppis ymmärtämmää naesimmeesijä?
Pysyttelis tuohhii vuan äetinä ja mammana tiälä pihassa eekä heettäätys nuihi naeskotkotuksii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti