sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Uus pallo ja lohtukana

Nyt sitä vettä on satanna.

Uamupäevällä vähäaekoo paesto aarinko. Ja sehä ollii hyvä homma. Saen nimittäen uuvven pallon! Kerkisin käävvä testoomassa sen ennenku alako tuota vettä tulla. Hyvästihhan se pyörähti. Vähä ol tyyli hakusessa ku en oo vappaana pihalla ennen tuommosen kansa pelehtinnä. Lööty se tekniikka kuitennii. Jollae riitti lystijä minuva kahtoessa. Sano ettee telekkarija tarvita. Eekä mittää jalakapallompelluuta sieltä aenakkaa tarvihe  kahtoo. No ee kaet siinä mittää. Hyvä ku ol mukavata silläe.

Kuva0308-normal.jpg
Niinku näkkyy ni het ol ote kohillaa. Tässä on justiisa lähössä semmonen pannaanipotku.

Mahottoman kuuma siinä hommassa vuan tulloo. Mitenkä ne pelloojaukkelit jaksaa sen pallosa perässä kapaltoo tuntisotalla. Vaekka ohan niillä vissii ne erätaavvot. Minä ku en semmosija malttanna pittee.

Sevverra kerittii ennen saetta että pikku lenkki hilipastii. Taekka ehken ee hilipasusta nyt voe puhuva, ku ol kuulema enämpi semmosta hissutteluva. Minuva ee kiinnostanna yhtää lenkkihommat. Ku oesin mielukkaammin pelanna sen pallon kansa. Koetin männä mahollisimman hittaasti. Ku katoen etton saepilivijä tulossa. Ni vähä siinä uattelin että ee kerittäs männä pitkälle ku sittä kuitennii kastuttaa. Ja niihhän siinä käv. Ee kaavvas keritty ku rupes satammaa. Ja silti kastuttii. Eekä ollu minummieleestä se. Jos oes mänty vaahilla ni oes kastuttu vielä enämpi. Ku oes oltuna pitemmällä.
Että tuo hittaelu kannattaa joskus.

Kuva0279-normal.jpg
Loppupäevee oon sittä viettännä tuon lohtukanan kansa. Se on sentähe lohtukana ku äet osti sen mulle sillon pönttöaekaan. Lohuks, ku harmitti sillon se pytty piässä.

Kovasti harmooks män tuo ilima. Ja niinku sanon jo ni vettä sattaa. Taetaa jiähä pallompelluut tältä päevältä.
Pitänöö keksijä jottae muuta viihykettä. Tiijjän että äet on ostanna mulle semmosen isomman luun. Laetto se kuappiin muka piiloon. Luuloo etten nähnnä sitä. Vuan tiijjän missee se on. Samassa paekassa ku ennennii.
- Mään sen kuapin ettee istummaa ja tuijottammaa sitä ovvee. Äet sittä ihmettellöö että mitenkä aena arvoon missee se on. No misteehän arvoesin. Kannattasko vaehtoo joskus sitä piilopaekkoo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti