perjantai 22. elokuuta 2014

Ollakko äessään vaeko eekö olla?

Jollae on ollunna vissii huono omatunto. Tuon eelisen laalun tähen. On koettanna mulle muikeena leperrellä. Ja tarjotellu vaekka minkälaesta laaluva tilalle.
- Mitenkä oes Iivari semmonen " sä kaanehin oot..." taekka sittä " oot mun pieni,rakas ystäväen..."??
No eepä oes mitenkää. En oo kelepuuttanna. Nuor emäntähhii ihmettel lähtiissää minkätähe Iivari hälle mököttää. Mitteepä luulis. Sammaa sakkii män äetin kansa ja semmosen makkaralaalun mulle tek. Ja ku minä luulin ettoes ies se minuva puolustanna. Koetti sittä selitellä että sehä ol haaska vitsi. Että pitäs minun ymmärtee. Sielä se nyt ikävissäsä kotonnaan kattuu ku minulla vitsael...


En iha kokopäevee oo kyllä jaksanna mököttee. Ku se ee oekee luonnu multa. Hirveen vaevalloesta ja työlästä on. Se mököttäminen niät.
Ku kuitennii tulloo kaekellaesta asijata. Ni mitenkä sitä sittä voep niitä toemittoo. Silimiin muljaatuksilla ee oekee onnistu asijoehe hoeto. Pitemmänpiälle aenakkaa. Tulloo vuan piä kippeeks. 

Minen nuita naesija ymmärrä. Ku ne suattaa jollonnii päeväkaavvet "huastella" vuan pelekillä silimiin pyörittelyillä. Kuulema. Että mitenkä niihen piä sitä kestää? Kyllä minuva jo semmonen ruppees huimentammaa.

Sehä on kyllä oekeestaa iha hyvähhii että on välillä äessää ja sittä tuas välillä muute vuan. Siinon äettii vähä niinku kahevvaeheella. Eli kokoaejjan vähä varuillaa.

- Kuha vähäaekoo katon tällä ilimeellä ni ruppee lepytystä tulemmaa...
No olhan se välillä käätävä pihallae. Marjapensaessa ja lenkillä. Ja muutae. Että ylyvään arvokkaana askellin sittä. Heh.


Ja tongin pihlajammarjoja nurmikolta. Vaekka ne pahoja onnii. Vuan se tonkiminen on mukavata.  Ja entäpä sittä ne muut marjat. Ja keppipelit.


Että eepä tuota toenna toellaa ennee olla äessää. Vaekkee mamma ies muistanna minun nimipäeveekää ennenku plokikamut onnittel.
Suattaa niät hyvinnii olla että suan tuossa illankähmässä vielä nimipäeväsiankorvan.




6 kommenttia:

  1. Osaatko sinä murjottaa? Minä sitä välillä harjoittelen, mutta ei sitä kauan malta. Tuppaa väkisinkin naurattaa koko tuimistelu. Palvelijatarkin yrittää joskus esittää loukkaantunutta ja pitää suun mutrulla. Sitten pälähtää jokin hauska asia mieleen ja koko hyvä murjotus menee piloille. Saitkos siankorvan? Kyllä se sinulle ehdottomasti kuuluu antaa!
    Näyttää hyvältä tämä blogin etusivu noiden pikkukuvien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en ossoo! Tul nähyks :) Koetin topakasti kokkeella vuan ee onnistu. Ee oo minusta mököttäjäks. Liijjan vaekeeta ja työlästä hommoo :)
      Saehhan minä sen siankorvan :)

      Poista
  2. Ikinä ei Iivari saa koko päivää mököttää. Onkohan se se "Pyhä kirja", jota en ole juurkaan lukenut, jossa sanotaan, ettei saa antaa auringon laskea vihan ylle: Voihan tuo olla joku sananlaskukin. Ossin emäntä ei ole mikään harras uskovainen. Oikein ihanaa viikonloppua teille Savoon ja terveiset Ossilasta, M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehämminä mököttännä ku en sitä ossoo. Yritin kyllä kovasti näättee yrmyltä. Ja olla äessän :)
      Että ee piässy aarinko laskemmaa viha ylle. Ku sitä vihhoo ee ies ollunna :)
      Hyvvee viikolloppuva Ossilaannii!

      Poista
  3. Se pikkumurjotus tekee välillä hyvää, puhdistaa ilmapiiriä. Kannattaa mieluummin murjottaa monta asiaa yhdellä kertaa niin ei tarvii usein olla kirsu rutussa :) Hyvin osaat Iivari tuon taktiikan, myöhäiset nimpparionnittelut !
    T, Nero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutaman kuukaavven asijoehe mökötys kerralla :)
      Kiitokset onnitteluista!

      Poista