tiistai 2. joulukuuta 2014

Kuullunymmärtämistä ja lumista päevee

Jopa olj tuas jottii mahottoman viisaat immeeset julukituonna tutkimusta koeriin puhheeymmärryksestä. Tuas. Moneskoonkymmenes kerta lienöö.
Että koerat käättää molempija aevopuoliskoja. Niinku immeesettii.
Kaete tuo on sanomatahhii selevee.
Paetsi että on immeesijä jotka ee käätä ies sitä puolikastakkaa.
Enkä nyt sano esmerkiks kuka. Ettee vuan ota ihteesä se.
Ja jätä antamata mulle iltasta.

Hyvä esmerkki siitä. Ku eelissäiltana äet rupes iänee äemistelemmää.
Että minnekkää lie jättännä hyyskäpaperjpaketin. No minähä het muistin että porstuvannurkassa näin semmosen. Ja ruapimmaan ovvee. Äet luulj etton mulla hätä pihalle. Ja aakas etteesen oven. Ja eeku kumikasta jalakaa tälleemää. Minäpä otinnii siitä paketinnurkasta kiini. Ja vejin sen sisälle.
Äet sitä ihmettelemmää että sieläkös se sittä olj. Ja nosti sen penkille.
Siinä sittä jottae käpistelj tehä. Ja tuntu hohhaelovan että pitäs laettoo nuo rullattii tuosta kuappii kuleksimasta.
Minäpä silipasin puketin lattijalle. Ja sitä aakommaan.




- No meekäläeseltähän tämä kääp...





Ja sittä ku minä sitä ystävällismielisesti ja avulijjaana rupesin aakommaa ni het tulj noottija.
Että ee sua repijä sitä. Ja että mittee se nyt sen kansa rupes vehtoomaa.
Ja että mistee se nyt sen keksi että pitj ottoo se.
Ja ite siinä ensin sannoo. Että pitäs laettoo.
Tieppä tässä sittä mieliks. Vuan tuljpa totistettuva tuohhii kuulluymmärtäminen.






Meellä sitä sato lunta tänäpäevänä. Jopa olj mukavata tepastella pihalla.




Tievvarsheenättii haesj iha uuvvelle.




Paetahan sielä kastu. Ku lunta pakkaatu maha alle.
Ja päevällä sitä lunta vasta sittä olihhii. Ku sitähän sato koko aejja lissee.
Kyllä minusta olj mukavata. Ku pitkästä aekoo olj lunta semmonen oekee kerros.
Ja nyt justiisa näkkyy tulovan lissee.
Äet sano ettee varmaa lopputalavesta oo tuommosta intoo männä.
Ku jos sittä sattuu sitä lunta olemmaa enemmältihhii.




Että luminen päevä on ollunna. Ja iha muutennii semmonen kohtalaenen.
Tavalliset hommat on tehtynnä. Niinku justiisa pihallaolot.
Ja vinkun huuvvatukset.

Ja kameran pakkoelut.
Ku seon tinkinnä olemmaa kiini kummassahhii piässä vuoromperrää.
Joku on tuas silläpiällä. Että pittää kokkeella jokakulumasta meekäläesen vilimuuta.
Ja meekäläenen silläpiällä. Että eepä voes ennee vähempätä kiinnostee.
Huomooko sitä?









8 kommenttia:

  1. Sulla on Iivari vahvat mielipiteet, viitaten viimeiseen kuvaan :)
    Ihana lumi, kateeksi käy pikkasen.
    Harmi kun yritit auttaa sen vessapaperin kanssa niin tulikin reklamaatiota....eiköhän tullut äetillä mieleen että Iivari haluu pihalle ja omat paperit mukana, se on sitä evoluutiota :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pittää yrittee mieljpitteesä ilimasta:) Vaekkee sitä aena kuunneltaskaa.
      Taetaa kohta sulloo tuas poekkee nuo lumet. Jo on nollassa mittarj.
      Varsi hyvästi ymmärsin mittee mamma selevitti. Ja sittä ku toemin ni eepä kelevanna. Otappa selevä ja tie rätinki sittä tuostahhii.

      Poista
  2. No, onneks oot komia, Iivari, vilmaspa äippäs sua eestä tai takkaa, sivulta tahi päältä. Pyyvähän parempia kuvauspalkkioita! Palkkioitten voimalla mekin pönötetään.

    Jaa, että teille tuli lunta. Sais tulla meillekin. Pikkasen on pakkasta, niin ei sentään rapa roisku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ee oo kuulkee näkynnä kuvvuupalakkoja! Iha ilima eistä on jootunna linssi ettee. Pitännöö tahtija muuttoo :)
      Lunta tulj oekee mukavasti. Vuan lie kohta tuas männyttä ku lauhtuu ilima.

      Poista
  3. Voi sentään, että saitte sitten ihan kunnolla lunta. Kyllä kelpais meillekin. Me vaan pimeydessä mörrimöykkyinä tallustellaan.
    Me tykätään kovasti tuosta kolmannesta kuvasta. Iivarimainen ilme ja komea profiili.
    Ei sitten oikein kuullunymmärtäminen onnistunut siellä. Sitä on kuule liikkeellä. Ei ole täälläkään kehumista tuon asian kanssa. Auttaneeko harjoituskaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä on kohta männyttä nuohhii lumet. Ee oo pitkä ilo.
      Äetin ymmärrys kuullun suhtee on nolla. (Puolikas aevoesta käätössä) Vuan minäpä se ymmärsin het mistee olj kyse. Vaekka iteksee siinä mutis. Ee sittä männynnä kohillee kuitenkaa.
      Kumma homma.

      Poista
  4. Varmaankin pitäisi perustaa koulu koirankielen oppimista varten ja sinne päättökokeet. Kokeen läpäisemiseksi tulisi selvitä kommunikoinnista ainakin viiden erityyppisen koiran kanssa. Ja voisihan siitä kehitellä vaikka koiranorjan erikoisammattitutkinnon, jossa yhtenä pakollisena opintokokonaisuutena olisi koirankieli. Muita pakollisia voisivat olla koiran ruokkiminen, koiran ulkoiluttaminen ja koiran kanssa leikkiminen. Valinnaisiksi opintokokonaisuuksiksi ehdotan koiran terveydenhoitoa ja harrastustoimintaa. Oikeastaan tämän erikoisammattitutkinnon suorittaminen pitäisi olla vähimmäisvaatimuksena orjaksi pääsemiselle. Toisaalta tutkinnon pakollisuus saattaisi eliminoida hyvää orja-ainesta, niin ettei se ehkä ollutkaan niin loistava ajatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta oekeennii hyvä uatos! Eekä mittää lisseemistä :)
      Oot selevästihhii miettinnä tarkkaa nuo hommat.
      Iliman tutkintototistusta ee saes koeroo ottoo, se oes hyvä juttu.
      Nuissa oppiaeneissa se hyvä aenes punnittas :)
      Vuan se pitäs olla vuan uusille, ee ollenkaa ennee näelle vanahoelle orjille.
      Meekäläenennii jootus varmaa huushollija vaehtammaa. Ku ee äet ennee mistää kokkeesta selevijjäes.

      Poista