Vuuenaekahuaste

Hertan ja Kertun plokissa näin semmonen vuuenaekahuasteen.
Mahottoman mukavija kuvija olj sielä.
Ja uattelin että laetampa minnäe semmosen omallaesen etteempäen.

Piäuatoshan siinä on se että joka vuuenaejjalta oma kuvasa esille.
Pikkusen sitä nyt muutin nii että kaks kuvvoo joka vuuenaejjalta on tässä.
Ohan nuita kertynnä.
Ku ee sitä kertoo piäse pihalle ettee oo kamera kiini jossae kohassa.

Katelkeepa muuttii omija kuvija ja pistäkkee essiin.
Siinä oekeessa huasteessa kaete ee ollunna muuta ku hyvijä kuvija.
Vuan ku meellä ee niitä oo tässä tuota ensmäesta otosta enämpee.
(Vävyn ottama)
Ni joristaan jottae jootavata lisäks.

                                                          KESÄ

Tästä kuvasta äet sano äskön että mihinkä lie tuo joohtenkaala hävinnä...?
- Se mihinkää oo hävinnä...miehistynnä vuan. Tuossa kuvassa oon niät vielä nuorj poekonen.

- Kuvan piäosassa kana...

                                                           SYKSY

Ilonen poeka. Määräkoera joka kerrannii hymmyilöö kuvassa.

Mummun koristepensaan alla. Kahtomassa lähestyvätä nuapurin kissoo.


                                                           TALAVI

Sinisessä hämärässä lumen keskellä.

Ja pimmeetä pelijä talavi-illan ratoks.


                                                           KEVÄT

Ensmäesijä pelijä lummiin vähetessä.

Tämähhii on kevätkuva. Männäkevväältä.
Siinä oon mänössä liäkärin syyniin linikalla. Mittäätietämätön koerarukka.
Viijjään siinä mittilöetäväks. Ja syynättäväks.
Eekä sanottu mittää etton koerapoejjan kalliimpiin uarteihen lähtölaskenta alullaan.

Semmosija otoksija.
Ee tullunna aarinkoesta päevee tälle päevälle. Eekä laavvantaeluuta.
Ku muka söen sen viikolla.
Se olj kyllä keskiviikkoluu se. Ja laavvantaeluu pitäs olla eriksee.
Kerta männöö nuin tarkalle ni minnoon sitämieltä että huomenna pittää kyllä suaha sittä se vualiluu...