Talavipäeviä

On sevuan nättijä näen talavellahhii.
Puissa on kuuroo ja aarinko suapi kaekellaesta värj´leekkijä aekaseks.
Niinku nuohhii vualeempunaset puut.
Ja johan se tok lämmittäähhii.
- Uatellappa että ollaan jo niin kevväässä kuitennii.
Vaekkee aena uamusilla siltä tunnukkaa.
Ku pakkanen huitelloo kolomannellakymmentä.

Päevällä on kaanista. Että iha silimijä hiveltää.
Ja niin seon illemmallae. Ku aarinko ruppee laskemmaan.
Välillä pittää jiähä iha taevastelemmaan. Ja seesoksija piä kenossa.
Vaekka on mulla kyllä nokka enämpi kuitennii muahampäen.
Ku on niitä hajuja.
Vuan äet kulukoo niskat kenollaan. Ja kahtelloo puita ja taevasta.
Suapi vahata ettee oo nutullaan joka lumj´kokkareen kohalla.
Kyllä on talavi mukavata aekoo.
Varsinnii nyt ku valostuu jokapäevä enämpi.

- Ee päeväkahvija keetetty... eekä sen kansa hipleetä tarjottu...

Vuan samapa tuo on tahti päevässä. Olj sittä talavi tahi kesä.
Sammaan aekaan uamusilla pihalle. Ja uamijjaenen.
Ja sittä jonniimmoesta puuhasteluva.
Ja tuas pihalle.
Päevätorkkuja ja - kahvija.
- Sillonku se immeesen piähän päläkähtää..
Joskus ee mikkää liikaha piässä. Ja jiäpi päeväkahvit suamata.
Ja sen kansa hipleet.
Kyllä siinä on sillon vakavan mietinnän paekka.
Että ruvetakko uuvven kortteerin etintään.
Vae paenookko villasella vielä tämän kerran.

Päevällä onneks pakkanen laskoo aena semmosiin sopiviin lukemiin.
Tarkenoo tarkistella tinttiin hommat. Ja jälet.
On nehhii kummija otuksija.
Vaekka siivet on ni silti pittää hyppelehtijä pitkimpihhoo.
Ja rotjata koko pihamua kaekemmualiman ruuvvantähteillä.

Sittä hiiret piäsöö pilleitä pitämmään.
Ja niissä seon työmua vahata.
Onneks yks punanen kissi kääpi niille lakija lukemassa.
Ja seon hyvä se.
Eevätpään tingi tuppaan mekastammaan.

Aekasa pyssyy käpsät sulana. Vuan sittä ruppee niitä kylymeemään.
Ja tulloo hoppu tuppaan. Ja uunin kylykeen lämmittelemmään.
Siinä nevuan talavipäevät hupenoo.
Ja kohta sitä nurmikolla kellitään ja piäsöö pallompelluuseennii.