Hankalata

Kyllä seon vuan vanahakansa tuas tiennä.
Että naestevviikolla kastuu.
Niin sitä piäsj käämään.
Eekä herättännä ylempalttisija ilovvärrääksijä se perimätieto.
Aenakkaa ku sen piäsj nuin niinku iha henkilökohtasesti kokemaan.
Vuahon kansa vielä.
Ja jonnii lootuksenkukahhajun. Tuas.

Vaekka en ollunna ies mittää erikoesempata pihalla tehnnäkkää.
Niinku kierinnä linnujjätöksissä.
Tahi jossae matoläjässä.
Seku naesväkj piättää että pestään.
Ni siinei aata laapijjaat silimätkää.
Eekä ies sekkää että oon laehtunna muutaman satarammasen.
Niistä vaevalla kerätyistä kiloesta.
Ku ennen pesuva niät punnittiin.
Ja äet ilolla kiekasj että viimennii on vuaka oekeessa lukemissa määräkoeran kohalla.
 - Sevvuan sanon että jos oes puntaroetu pesujjäläkee ni oes vieläe vähempi ollunna paenoo.
Olj sevverra perusteellista se kalttoominen.
Että takkuulla lähti orvaskesjssii karvoen lisäks.

Onneks paesto aarinko.
Piäsin pihalle kuivattelemmaan.
Ku olj esinnä hinkattu se viiminennii nahka kuivaks pyihkeellä.
Ja mikäpä siinä olj nurmikkoonnii hangata puhasta turkkija.
Ja pistellä vaahilla muutama kuivatuskiekka.
Vuan hankalata on tuassiisa kerätä turkkiisa ne omat ja mieleeset hajut.
Jotka nuivvuan pyytämätä ja yllättäin viemärriin huljaatettiin.

Minnoon kuulkee kuomat sitämieltä.
Että naeset ja hamsterit on takkuulla jottae sukuva keskesä.
Taekka sittä tämä meellä asuva naesyksilö on pahasti suanna vaekutteeta nuore emännän eesmänneiltä hamsterilta.
- Että suattaa olla ympäristötekijähhii kysseessä. Määttiijjä.

Ee riitä että ne kerree tavarata joka torilta ja tiskiltä.
Eekä entisistä helepolla luovu.
Ku suattaa jonnaepäevänä vaekka tarvita.
Ja säelöövät ne jonnehhii. Jota eevät sittä ennee muista.
Vuan sellisäks niillon semmonen kumma tapa.
Aena ku tulloo jostae pitemmältä kottiin ni pittää ensmäsiks ruveta huushollija pelemuuttammaan.
Kantoo tavarata pihalle.
Ja kohta tuas sisälle.
Ja siirtee paekasta toeseen huoneessa.
Justiisa niinku hamsterit.
Otappa hamsterj häkistäsä ja pistä silläaekoo vähä erj malliin sen kamppeet sielä häkissä.
Paa sittä se elikko takasi.
Ja sillo alakaa mahoton pelemuvaminen.
Kyllä lentää pesäpurut.
Ja kolisoo mökin ukserruamit.
Ku mikkää ee oo niinku semmielestä pitäsj.
Ja pittää pehertee ja myllätä kaekki roeppeet uuvvestaan.
Ommaan malliin.

Justiisa nuin on käännä tiälä mökissä nyt usseemman kerran.
Oon pannu merkille tässä kesän aekaan.
Äet on alakanna het kottiintultuva sempäeväsen mylykkyvämisen huushollin kansa.
Ee ehken niinkää sen siivuun tähen.
Vuan sen että pittää suaha oman mallin mukkaan tuas tavarat.
Ku on ehken suattanna joku torkkupeete luiskahtoo viärään paekkaan silläaekoo.
Ja matto on viärällepäen kiännetty.
- Justiisa nuin ne hamsterittii revviirisä merkkoo ja purusa myllee häkissäsä.
Tiijjän ku ovat immeeset huastanna.
Nuorella emännällä ku on niitä toellaa ollunna joskus.
Onse varmaannii hankalata joskus tuo naesimmeesenä olo.
Jos lie hamsterinahhii.