Pyhäpäevän puuhat

Viikolloppu siirty historijjaan.
Pilivisen päevän ja illasta aarinkoesemman iliman kansa.
Nyt on ootannassa että oes uamusilla pakkasta oekeen rutakasti.
Ja toeveessa että mahtasko hanki kestee.
Ies yhtenä uamuna piäsisj hangelle hilipommaan tälle kevväälle.

Ohan tuota suannahhii kurassa liärätä.
Ja jatkuvallasyötöllä pesukammarissa huuheltavana olla.
Kohta alakaa nahka kitistymmään.

Otan tässä kohta pienet puuhastelut vielä illampiälle.
- Äet sano että oon niinku pikkupenskat.
Nehhii kuulema villiytyyvät iltasilla ennen muatamännöö.
Kyllä se paremmin nukuttaa ku muutaman kiekan ravvoo kahakkätteen vinkuin kansa.
Ja ryttyyvvää muutaman maton siinä kopaltaissaan.
Kuataa rojulootan ja levittää kaekki vinkut ja muut pitkin huushollija.
Sittä seon hyvä raakeena köllähtee makkuulleen.
Ja sitä uamupakkasta oottelemmaan.

- Elämässä tulloo etteen vaekeoksija, joeta ee voe kiertee.
Sillon ovvuan pakko kerätä rohkeotta ja männä etteempäen.
Ja sittä lopulta voepi uatella että juutas ku olin rohkee ja selevisin.

Kommeen roehun saevat immeeset aekaseks.
- Nuin pyhäpäevän kunnijaks pientä puuhoo.
Nyt ku tuota lunta vielä on jälellä ni eepä ollunna hättee tulen karkoomisesta.
Äet kanto aetasta selekä viäränä tyhjee pahvilootoo ja muuta jootavata tulleen.
Ja erreöksessä isännän kumj´ronttosen...
Toevottavasti ee oo pitkät satteet eissä.

- Halloo nuapurit! Tiijjotus...tiälä pallaa vuan kaekemmualiman pärtöö ja isännän kumj´kenkä!!
Että ee oo mökki tulessa eekä palokuntoo tarvita,vaekka melekonen savu noosoohhii...