Vanahat ja senijorit

No nyt sitä sittä ollaan 12 vuotta. Eelissäpäevänä olj syntymäpäevä.
Ja Juakko viskata kurraatti sen kylymän kivesä järveen. Samana päevänä.
Eepä sitä kummosemmin juhlittu. Siis sitä syntymäpäevee.
Ku kerta laavvantaena jo juhlittiin etukätteen.
Lie joku juhlinna sitä Juakon kivevviskuuta. Määttiijjä.
Se valtakunnan tanssimestarj, se Samuliini, on sanonna ettee haluva että sitä sanottaan ikäihmiseks.
Eekä senijoriks.
Se haluvvaa että ihan reelusti sanottaan vanahaks.
- Ehken minnäe sittä ku jos oon joskus samanikänen immeesten ijässä...jottae liki sata.
Siihe asti suatan olla ikämies tahi senijorikoera.
Äet sano että sehhii haluvvaa olla mieluummin vanaha. Ku ikäihminen.
Tuo jälemmäks sanottu kuulostaa kuulema pahemmalta. Heh.

Huomenna sittä vissiinnii viskataan jottae muutae vetteen. Kuvvuan joku kivi.
- Elikkä se unj´keko! Ku kerta on se unj´keonpäevä.
Veekkoon että äet on meejjän huushollissa se unj´keko. Tuas.
Vaekkee meellä kyllä kukkaa hirveen pitkään ruukkoo muata uamusilla.
Myö isännän kansa kapastaan makkuukselta jo viijjen jäläkeen.
Äethän kampeotuu täkimmutkasta vasta kuuvvelta.
Se ku on aena semmonen vatuloejja.

 Viiminen viikko on kuulkee heenäkuusta mänössä.
Ens viikolla alakaa elokuu. Ja penskoella koolut.
Ja yöt ruppee olemmaan jo melekosen hämärätä. Ja ihan pimmeetähhii.
Syksy ruppee vuan hivuttaatummaan lähemmäks.
Se vasta ossoohhii tulla melekeen salloo.
Yks uamu vuan huomoo että puissa ruppeehhii keltasta olemmaan enämpi ku vihreetä.
Ja toesena uamuna huomoohhii että nyt ne keltaset on muassa.
Semmonen seon tuo vuuenkierto.
Vaekka sen tietää ni silti se vuan yllättää.
Vaekka ee tuota tähän ikkään ennee pitäsj yllättee...ylj´piätää mikkää.
- Aenakkaa mikkää semmonen mikä liittyy tähän meejjän huushollin elämään.