Mikä myrsky?

Että niinku mikä myrsky? Kysympään vuan.
Tuulla hujotti kyllä kokopäevän oekeen tolokusti. Vuan ee myräkästä jäläkeekää.
Vaekka sitä niin ooteltiin.
Päevä olj niin kuuma ettee tehnnä mielj männä ku pikasesti käämään pihalla.
Eevät huolinna meekäläestä ies kaappareessulle matkaan.
Vaekka oes ollunna kulukupelissä viilennystä.
Liijjan kuumoo. Sano äet.

Illasta saetta roemi kyllä oekeen kunnolla. Ja ilima viilenj mukavasti.
Suatto vähä käävvä käpästelemässä pihamuallahhii.
Äet istuva nakotti rappusilla satteen aekaan.
Ja sano huokuvasa sissäämpäen raetista ilimoo keohkoen täävveltä.
Minä katoen vuan lasista sitä satteen ropinata.

Nuorj emäntä ku istutti joku vuosj sittä parj nuita mustikkapensaeta.
Ni nyt suatiin vasta sualista niistä.
Melekeen puuks ovat kasvanna vuan laeskoja marjoen teossa tähä asti.
Nyt sieltä äet keräsj niitä. Tosin ee ku pikku rasijjaan.
Vuan kuitennii. Omat mustikat.

Tietennii olin makutuomarina ja esj´maestelijana niihen kansa.
Toemperrään ee kyllä kummonen makuelämys.
Maestuvat ihan samalle ku metännii mustikat.
Elikkä syöpi ennenku selekääsä ottaa.
Niinku ukki tapasj sannoo jostae syötävästä.

 Äet toe kaapalta vielä viimisijä mansikoeta.
Kovin olivat pienijä kyrsäkkeetä.
Vuan oljhan tuo mansikammaku niissä kuitennii.
Elikkä ee kummonen makuelämys nekkää.
Sama ku mustikoehennii kansa.
- Syöpi ennenku selekääsä ottaa.