torstai 20. syyskuuta 2018

Ihmetyttää

 Lehet lentellöö puista. Ja ovat keltasina ja punasina.
Syksytuulj puhaltelloo topakasti.
Ja ensmäset Joolulehet on kaapoessa myytävinä.
Joella nyt ee liijjemmin oo tekemistä puihen kansa.
Paetsi nyt tietennii joolukuusen.
Ja pikkujoolumaenoksijahhii jo esillä.
Joolumarkkinoeta maenostettiin jo yhessä avviisissa.
Ee liene eppäelystäkkää mihinkäpäen ollaan mänössä.
Vaekka jottii vielä koettaa elätellä toevetta.
Että josko ies yks liki hellepävä vielä.



Uamusilla olla öllötti hyvinnii pilivistä.
Ja kosteemmakusta.
Hämähäkin tekeleetä olj tievvarret täännä.
Niitä tutkiissa meenasj männä aekoo.
Ku ihmetytti ne tekeleet, joka heenässä omasa.
Onse niilläe pitännä olla melekonen lankavyyhti ahterissa.
- Mitenkään sitä sen kokoseen elukkaan niimpaljo lankoo soppiihhii.
Ku on semmoset verkot suaneet punottuva.
Oon melekovarma että on siinä usseempi pitännä olla hommassa matkassa.
Ee tuota nyt mitenkää yhteen elukkaan niimpaljoo sopine tuota punonta-aenesta että suapi monemmetrin matkalle sitä piisoomaan.





Sehhii asija on ihmetyttännä.
Ku on mahottoman paljo ilimestynnä tälle syksylle punasija puita.
Ee oo ennen nuin montoo ollunna punasina.
Pihapihlajahhii joka on ylleesä vuan kellastunna, ni nyt on punaseks ruvenna mänemmään.
Ja monj muuhhii.
Mahtanookko olla tuon kuuman ja kuivan kesän tekosija.
Meejjän vahinko-orapihlajahhii on ensmäset marjat tehä ängännä.
Vaekkon jo monta vuotta tuossa itekseen vuan toljottanna nurmikolla.
Eekä oo liijjemmin vaevanna ihteesä kukkimalla.
Suati marjanteolla.



Poovvan Pekka tuntuu justiisa povvaelovan syysmyrskyvä laavvantaelle.
Äet jo intoeloo.
Ku se olovinnaan tykkee kovasta tuulesta. Ja  jonniillaesesta myräkästähhii.
Mahtanookko olla vielä yhtä myräkkäintonen sennii jäläkeen.
Jos takapihan puolj´laho koevu kurahtaa kuatuva mökinnurkan piälle.
Ja mökki pärreiks.



Kohta pittää kaevoo haravat aetannurkasta. Sano äet.
Ja tuskaelj jo valamiiks.
Että mikä ne tuas jaksaa haravoejja ja kerätä poekkeen.
Ku näätöstää että jokavuosj niiton vuan enämpi ja enämpi.
- Kumma ilimijö tuohhii. Ku ee niät oo entisestään puut lisinnä.
Siinä sitä ihmetystä immeesellä.
Kyllä tiijjän mistee tuohhii johtuu.
Seku ruppee immeenen vanahenemmaan.  Ja köpistymmään.
Ni se tunnustaa että mikä ennen olj pikkuhomma.
Onnii nyt sittä jo oekee savotta.
Semmosta se näkkyy olovan.

Ja huomoo tuon köpistymisen jo muustae toeminnasta.
Niinku vaekka tästä meekäläesen sihteerj´hommasta.
Sannoovat viisaat että mitä poemusemmat aevot ni sen virkeempi toeminta sielä.
Nuorena neon hyvinnii poemuset
Ja vanahetessa ne poemut ruppee oekijjammaan.
Niimpä seon toellaan käännä tiälä.
Ennen olj sillee nuama ja poemuset aevot.
Nyt on justiisa päevvaston.













tiistai 18. syyskuuta 2018

Murhahhimmoo ja raevuurojektija


Eelissäpäevänä huushollin naesimmeenen sano tuntovasa joltisenniillaesta murhahhimmoo.
Tovi siinä isännän kansa silimäkkätä katottiin.
Että kumpiko meestä lähtöö eiltäpäen pinkommaan kartanolle.
Ja kumpiko jiäpi peesoomaan.
Onneks ee keritty ryykästä mihinkää.
Ku se laase niät jatku että nyt pittää piästä kirjastoon ku on tekkarit lopussa.
Myö miehet piästettiin syvä huokaasj. Ja riipastiin uutta happee.
Ku niät oltiin jo piätelty huokumista liki happikattoon sen ensmäsen laasahuksen taatta.

Sillon ku semmonen tinka naesimmeeseen isköö.
Ni seon parempi yhtää ämpyilemätä töötyyttöö se sinne kirjastoon.
Ku sejjäläkeen on aenahhii jokssii aekoo perheraaha tuattuna.
Ja niimpä kanto kottiin immeenen kaks viijjestoestaossoo kassillista romantiikkoo ja loput murhia.
Nyt on puolet yhestä tiiliskiven paksusesta näköjjään luvettuna.
Vuan onneks on vielä paljo muita tiiliskivijä jälellä.



Vuan eepä nekkää tiiliskivet oo aattanna.
Siihe niät että neon ne jokapäeväset lenkit tehtävä.
Tänäuamuna lähettiinnii jo hyvällä aekoo.
Olj niät meleko nasakka tuulj.
Äet piättelj ettee tiijjaesta pienemmät pysy ilimassa ni on hyvä männä.
Ja eepä tuo yhtää huonompi lenkki ollunnakkaa.
Monet postit saen lukkee tuosta isomman tien varresta.
Ja jättee sinne omijahhii kuulumisija.
Ku ee ennee nykysi niä silimäkkätä kettää lajitoverija.
Mihillie huvenna kaekki.
Kylillä käävvessä suattaa joku joskus tulla vastaan.
Vuan nehhii kiertää kaavvemmaks het ku näkköö.
Lienövätkö sittä sevverra epävarmoo sakkija omistajjiisa mielestä, etteevät uskalla liki laskee.
Vae luulooko ne että meekäläenen on semmonen syöttiläs että silimille männöö.
On pitännä sittä vuan tyytyvä kaakoo kahtelemmaan.



Raevuurojekti on jatkunna pihalla.
Meleko monta juurakkoo on jo irronna.
Minnäe tohin käpälänj pistee parj kertoo siihen soppaan.
Vaekka onse meleko sotkusta hommoo.
Ja ku tietää että sejjäläkeen takkuuvarmasti pesukammarj kuhtuu.
Ni ee nii oo mahotonta tinkoo siihen hämmentämmään.
Oon ollunna sittä omissa hommissa.
- Lintujahissa ja aejjanvahtina.
Riittää tuo ku äet siinä riehuu.
Ja välliin ränkässöö ja hyppee ampijjaesta pakkoon.
Jos ee sittä hujjaata sitä lapijolla.
- Oeskoon tuo männynnä vähä jo liijjallisuuksiin nuihen tekkarien lukemisen kansa...
ku on mätkinnä ampijjaesija olantakkoo.
Ja eelissäiltanahhii kylymävviileesti polokasj ampijjaesraakan hengettömäks.
Ku se männä köntysti porstuvan matolla.
Ja tänäpäevä lätki aenahhii kolome kärpästä läpällä ja ravakalla ranneliikkeellä.
Sano sittä että pistettäämpä nuo ruumiit tuonne roskiin.
Ennen ne olj kuitennii vuan ruatoja.
Joko tuota pitännöö ruveta kohta huolestummaan...



Raevuurojekti jäe kesken.
Pittää kuulema levätä välillä.
Mikäpä siinä.
Kylläkaet se levänneellä lapijolla sittä sypäkämmin homma varmaan sujjuuhhii.












sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Mistee huastettasj...



Osataanko meellä mistää muusta huastoo ku siästä.
Osataan tok.
Niinku vaekka kiärmeestä. Ja hirvikärpäsistä.
Ja punkista.
Vaekka kohtahan se niihen aeka männöö ohi.
Ja vaehtuu sittä puhheenaehe.
Nuin niinku kaavven mukkaan.

Sittä huastettaan susista ja iliveksistä.
- Joeta nuita ensinnä maenittuja on alakanna tuas kierrellä lähiseovvulla.
Muitae ku niitä pantahukkija.
Ne tulloo ku pumerankit joka syksy takasi maesemmiin.
- Voephan se olla että niitä vilikettellöö tässä kesällähhii.
Vuan eevät näättäävy eevätkä pihhoehin täätä.
Syksyllä niille tulloo joku ytty ruveta näkösälle pakkaatummaan.
Ja meejjän lajitoveriin piälle ryykeemään.
Jo olj kuulema tuas yks lajitoverj kohanna miärämpiäsä.
Eekä ies millää metästysreessulla.
Ku muutevvuan isännän kansa lenkillä jossae kotisa lähellä metässä.
Ja iha olj laama niitä juuttaeta ollunna yhen koeran kimpussa.
Muutamassa minnuutissa olivat temppusa tehnnä eekä isäntä kerinnä hättiin aejjossa.
Seku tuas kokoaejjan pimenöö ni eepä oo tuas aejjantuakse meekäläesellä asijata.
Alakaa olla tiälä joka kylällä oma hukkalaama.
Syksyllä aena tuntuuvat villiintyvän riehummaan valtomennaan.
Kyllä ee mieltä ilahuta se.


- Nyt se oes kuppi miestä myöten ku oes vuan sapuskamiärähhii...

Äet kunnostaatu pitkästä aekoo.
Olemaan semmonen tolokullinen koeranemäntä.
Ja hierasj mulle tuommosen kupillisen semmosta lihapuuroo.
Sehän tietennii pantiin esj´merkillisesti rasijjoessa pakastimmeen.
Että en tok sitä koko miäree kertalinttuulla suanna pistellä.
Ihavvuan lipeksijä kupin puhtaaks.
Kyllä oesin hyvästihhii siihen koko miärään kyennä.
Olj niät oekeen hyvvee.

Tolokullinen koeranemäntä tuuletti pihalla meekäläesen petinnii hyväks.
Ja patjaan pantiin puhas piällinen.
Pestyn täkin kaveriks.
Onneks on ollunna sevverra satteeset ilimat ettee ruvenna meekäläestä ennee kokonnaan lotroomaan.
- On tuossa siinäe kestämistä ku joka lenkin jäläkeen pittää maha ja käpsät pesukammarissa huuhella.



Naesimmeenen tiälä on jatkanna jokasyksystä rojektija.
- Pensaehen harvennusta.
Onse hyvä että ne kesällä kasvaa.
Riittää joka syksyks jottae hommoo.
Siäliks kääpi nehhii raakat.
Ku kesät änkeevät lehtee ja oksoo mahottomalla vimmalla.
Ja ku syksy tulloo ni yks hyökkii saksiin ja asseihen kansa kimppuun.
Ja siihe männöö toesten koko kesän työ hukkaan.

Nyt on vuorossa ollunna aejjankuppeessa olova rytökasa.
Talavella lumj paenaa sen vasten aetoo.
Ja aeta lenkottaa ja kupruiloo jokasuuntaan.
Nyt ee kuulema ens talavena lumet paena.
Ku aeko niistee sen kokonnaan aejjan läheltä.

Hiasta on tuohhii homma.
- Jos paestaa aarinko ni on ampijjaesija sielä eekä voe leekellä.
Ja jos sattaa ni kuka sitä nyt satteessa niitä leekkellöö.
Sittä jos sattuu ettee saa eekä paesta.
Ni jottae kohtoo jo tinkii juilimmaan. Kuvetta eli ronkkoo.
Eekä taevu ruoto siihe leekkuuhommaan.
Kumma vuan ettee mikkää nuista estä sitä hanttuuttamasta meekäläestä pitkin tietä kilometrikaapalla...





Semmonen viisaas on sanottu että " elä naara toeselle, naara yhessä sen kansa":
Kyllä on nykyvvään monen piässä se kiäntynnä semmoseks että
" elä naara toeselle, naara yhessä sen kansa seläntakana kolomannelle".

Onko oekeen tuommonen jälemmä maenittu.
No kyllä ee oo.


ps. Kuka tietännöö sannoo mihinkä ilimanaekaan kampeotuu kiärmeet kolloehisa talavehtimmaan?
Taekka herkijjäävät ylj´piätään vähemmälle liikkumiselle?
Toenen kiärmekarkotin niät sano kontrahtisa irti ja herkesj hilijjoo.
Että vieläkö pittää uusj ostoo vae joko uskaltannoo yhen varraan jiähä.








torstai 13. syyskuuta 2018

Mänettelj


Justiisa ku oot kerinnä lattaatuva viettämmään lepposan myräkkäpäevän viltimmutkassa ja omassa raahassa.
Ni eeköpä sillon jo aarinko tuas kuikuilehhii näkösälle ja kiskottaan pihalle.
Kyllä en tykkee tuommosesta siän viärin ennustamisesta.

Mittää oekeeta myräkkätä ies näkynnä.
Jonniivverran vuan tuuleksi. Ja vettä ravvaattelj.
Vuan se olj siinä.
Tänäpäevänä on jo paestanna. Niinku kesällä konsannaan.



On tuo mualima ruvenna kuitennii vähä jo värijjään muuttammaan.
Lapissa mahtasj olla nyt kommeeta kateltavata.
Sielä sitä suattasj jo iha mielellään keposin käpälin hilikutella.
Ja mahtasj sielä olla määräkoeralle mielusata haesteltavata.
Niinku vaekka niitä poroja.
Ja kaekellaesija lintuja tunturissa. Semmosija joeta ee tiälä oo.
Ku ee oo niitä tunturijakkaa.
Vaekka on niitä kuulema vetokoerija sielläe.
Ovat vuan vähä erj´laesija ku meekäläeset.
Semmosija perässään vetäviä.
Ee perässäveettäviä.



Vaekkee tuo ilima nyt ollunnakkaa ootusten mukanen.
Ni mänetteljhän tuo kuitennii.

Niinku koko päevähhii.
Kuhampaan kuljaeltiin päevä läpi.
Ja nyt ollaan jo illassa.



Ihan kohta aarinko laskoo.
Päevämpittuus on ennee 13 tuntija ja 17 minnuuttija.
Tässä meejjän korkeovvella.
Niivvuan hupenoo ku pyy mualimanlopun eillä.
Tuas männään sinne pimmeeseen päen.

Justiisa sopivasti palo lamppu toesesta ulukovalosta.
Äet romelehti ja kiipesj irrottammaan lampunkupua.
Ja lamppuva.
No tietenkää ee sittä löötynnä varalamppuva.
Nyt on mökissä toenen silimä pimmeenä kunnes suahaan uusj lamppu.
Koetin muistutella tuossa äetille.
Että kirjottaa kaappalistaan nyt het isolla että ulukovalo.
Paljostako vettoo että se huomissa päevänä tulloo kaapasta.
Ja lamppu on vieläe sielä kaapassa.
Ku on se kaappalista tietennii jiännä kyökin pöövvälle.













tiistai 11. syyskuuta 2018

Myräkkätä ootellessa


 Uatelma viikon alakuun :
- Jos oot omasta mielestäsj tehnnä parraasj ni kehu ihtees.
Eläkä uattele että no oes tuo nyt kyllä voenna vielä paremminnii männä.

Ite kehuin ihteenj ja kehu se äettii.
Ku niät yhtää vastaan ämpyilemätä mänin hyvän lenkin.
Enkä ies tinkinnä liijjemmin tievvarsj´pusikkookaa haestelemmaan.



Eelissäpäevänä suatiin sopivassa siässä lenkki tehä.
Ee liijjan kylymä eekä kuumakkaa.
Ja tuultahhii sevverra ettee äetin piällinutusta ne karkottimen hajutkaa haetanna.
Muuta ku sitä ihteesä. Nokka olj kuulema tukossa.
Vuan kannatti kuulema tukkeottoo.
Ku iliman hirvikärpästä sae matkat kulkee.
- Veekkoon etton kyllä hirvettii hävinnä seotukunnalta tuon hajun taatta.

Tänäpäevänä kävj ratsastamassa sama nuttu piällä.
Hevonen siirty kuulema het metrin kaavvemmaks ku tulj talliin.
Olj kuitennii selekääsä piästännä.
Mänivät varmaannii vastatuuleen.
Että semmostahhii tiälä.


Maesema on meleko kesäseltä näättännä vielä.
Vuan nyt kuulema tulloo muutos.
Ku on syysmyräkkätä luvassa.
Johan tuo on vettä tihminnähhii tänäpäevänä.
Suapi tulla myräkkä minumpuolesta.
Kuha ee katko sähköjä.
Immeenen ruahti viimennii panna huusholliin niät lämmityksen piälle.


Plokikamu Nero on sitä syksyvä ootastellunna.
Ja kahtonna tinkaan lasista pihalle. Että millonka se tulloo.
Minnäe eelissäpäevänä paeskaasin keskelle pihamuata istuva töröttämmään.
Ja tähhyilin tielle.
Äet tietennii kyselemmään että mittee sielä nyt on...eekaet vuan mittää vuarallista..
- Ihanku sitä meekäläenen vuan alollasa istusj jos vuara oes tiijjossa.
Annoen sen vähäaekoo siinä itehhii katella.
Ja ihmetellä että mittee se koera nyt nuin tingalle vahtoo.
Se kävj tok monta kierrosta aejjankuppeessa.
Ja tarkistelj heenikot ja pusikot. Varulta.
Sittä jo rupesj työlästyttämmään se sen kahakkätteen ramppoominen.
Ja sanoen sille sittä että syksyvä tässä vuan oottelen. Josko millonka näkysj tulossa.
Jaa että syksynootus, sano mamma, siinätappaaksessa suat istuksija vielä huomisseen.
Ku huomenna on vasta tiijjossa se myräkkä. Ja syksy sen matkassa.
Jätin sittä vahtuuhomman.
Vähä olj Neron kansa puhetta että ilimottelloo sittä ku on niihen korkeoksilla.
Ni tiijjän tiälä varraatuva.
Ku ee oo sille syksylle huikonenkaa tuo matka etelästä tänne.




Nyt sielä jo tuuloo. Meenasj lähtee läpät lentoon ku äskön pistääsin pihalla.
Ja peltikattoon ropottelloo hyvinnii ramakasti vettä.
Taejjan kiäriytyvä peetteemmutkaan.
Huomenna kuulu olovan se varsinaenen myräkkäpäevä.
Ja kaapunnissa syysmarkkinat.
Sielä suattaa olla vaahtija jos tulloo kunnon puhurj.
Villasukkoo ja rinkelijä sattaa pitkin kaapuntija.
Ja lähtöö nii makkarat rillistä ku teltattii.
- Toevottavasti aenahhii sen ikävän immeesen joka sillon yhellä kertoo märisj sieltä kojustasa meekäläeseen syyttävästi kahtoin.
Että tiälä ee sua olla!
Ja jolle minä sanoen että mittees sittä mänit sinne.
Ja jolta isäntä jätti makkaran ostamata.
Ku kerta olj semmonen kuivake se kaappijas.










lauantai 8. syyskuuta 2018

Kaekkiinkarkotin




Äet olj suanna eelissäpäevänä vinkin.
Ja sutena apteekkiin. Hakemmaan tuommosta aenetta.
Kottiin tultuva kuulutti että nyt sitä piästään kunnon lenkille.
Eekä iske sielä hirvikärpäset.
Tuota öljyvä ku toljoo ni pyssyy kuulema ne hirvitykset loetolla.

Ja eepä muuta ku testoomaan.
Se voetelj kaalasa ja niskasa. Ja takinkaalukset.
Ja taes sitä männä vähä muuvvallehhii.
Rinnuksille ja hihansuihin.
Ja haju olj meleko muikee.
Meekäläestä alako het aevastuttammaan.
Siinä vaehessa rupesj naesimmeesen omahhii nokka jo älyvvämmään.
Että tuljkoon nyt vähä liijjoteltuva.
Sittä hankoomaan käsijä saeppoon kansa.
Ettee oo koko mualima siinä samassa hajussa.
- Overrivat ja portti ja meekäläesen naru.
Ja eekuvvuan pihalle.
Eppäelyksiin kansa tietennii.
Ja kylymä rinki ahterissa.
Että montako otusta löötyy kottiin tultuva. Ja mistee.



Ukin terassikukka tippaatti het parj kukkoo.
Ku siitä ohi kulettiin.
Kyllä on sanottava että roovva haesj sevverran pahalle.
Että meekäläenennii koetti tehä hajurakkoo semminkä naru anto periks.


Ja muutennii matka etenj meleko rapsakasti.
Kyllä en niät jiännä virottelemmaan.
Ku tuulj kävj vielä vastaan.
Ni siinä oes jo pökertynnä jos oes sinne tuakse jiännä.
Tinkoo tekj ku pitj kuvvuuta varten seesattoo.
Onneks ee ku yhen kerran vuan.

Pihhaan ku tultiin ni äet rupesj sittä ihteesä tutkaelemmaan.
Eekä aenuttakkaa hirvikärpästä missää!
Ikkuisena pessimistinä se tuo äet´immeenen arvelj että olj vuan hyvä tuurj.
Ettee ollunna liikkeellä justiisa silläkertoo yhtää otusta.
Vuan kyllä oon varma että silläsiunoomalla ku myö mäntiin tuohon tielle.
Ni kaekki hirvikärpäset seovvulta haesto ja lähti lentee lepattammaan porukalla.
Parempihappisille maelle.
Samaten kaekki muuttii tiijjaesta pienemmät lentävät.
Eekaet tuota nyt nii oo pöljiä nekkää.
Että ehoentahoen ihtesä tukehuttaavat.

Kottiin tultuva vasta sittä äet rupesj netistä ehtimmään lisätietoo tuosta öljystä.
No ohoh. Ja hups kaekkijjaan.
Kävihhii ilimi että seon koerille hengenvuarallista!
Ja lapsille.
Ee sua suuhun lipasta pientäkkää tippoo. Taekka huonosti kääpi.
No onneks se ee sitä meekäläeseen laettanna.
Ja hankasj ne kätesä ennenku näpittelj meekäläestä lähtiissä.
Sittähän se oessii jo ollunna hysterijan paekka.
Ja avuhhuuto.
Ja linikalle soetto.
Nyt sitä aenetta pannaan sittä muovikätteeset käessä.
Ja ne suoraan uuniin.
Ettee vuan vahingossakkaa joovvu meekäläeseen sitä.
Melekonen aene vaekka sitä kuulema käätettään ihovaevoehinnii immeesille.
Eekä sitä kuulema oes ies tarvinna sen nahkaasa hangata.
Sen karkotuksen taatta.
Oes riittännä takinkaalukseen parj tipppoo.
Tämä pisti puolj pulloo.
Vuan tehokasta olj aene.
Semmosta kaekkiinkarkotinta.
- Isännällehhii tulj hoppu justiisa nurmikolleekkuuseen.




Tänäpäevänä piettiin muotokuvan paljastuspäeveehhii.
Ja äet rammaatti täätekuakkukahvittii ku Enon sakki tulj käämään.
Meekäläenen sae kansa maestoo pienen palan kuakusta.
- Että ee huonompi päevä ollenkaa.












torstai 6. syyskuuta 2018

Mallimmukkaan



* Rumpuin päristystä...ja hurraa huutoja...hillitöntä aploteeraasta*
Meekäläesen muotokuvan paljastus tapahtuu justiisa tällä siunoomalla!
Kyllä pittää sannoo että kommee on. Ja mallimmukkaan.
Siinon justiisa tavotettu tuo meekäläesen ylemmiäränen silimiin sielukkuus ja kuonon jalot piirteet.
Eekö vuan?
Kuvan on mualanna Annina Hakkarainen.
Joka tekköö tuommosija hienoja mualaaksija ja lyijykynätöetä.
Tuhannesti kiitoksija Anninalle hienosta mualaaksesta!


Äet yritti suaha meekäläestä posseeroomaan kuvan kansa samassa asennossa.
Että oes niinku kuva ja malli kuvalleen yhessä.
Yritykseks jäe.
Ku en muka osanna kahtoo oekeeseen suuntaan. Enkä oekeessa asennossa.
Oeskoon kannattanna roovvan varustaatuva kuvvaassessijjoon vähä paremmilla namilla.
Ku kuivahtanneilla ja kivj´kovilla mahapullan palasilla.




- No mitenkäpä nyt? Passoesko tämmönen?
Jaa ee vae...



Kuvvuupaekkoohhii vaehettiin. Ja monneen kertaan.
Vuan tuaskaa ee passanna immeeselle ilime.
No. Mualaaksesta on kuitennii kuva näkyvissä.
Ja seon piäasija.


On sitä vuan pitännä pihallahhii olla.
Vaekkon iha liijjan lämmintä syksyks ollunna.
Ja vaekka äet on suanna huippuusa hiotun hirvikärpäskammon.
Sano nyt ymmärtäväsä mitenkä jollae on hämähäkkikammo.
Nii että oekeen henkeen ottaa ku näkköö semmosen. Ja huimentaa ja vaekka mittee muuta.
Sillä tinkii henkj naakummaan jo ku kuuloo surraaksen korvajjuuresta.
- Arvatkee onko tarvinna lenkille männä.
Oekeen arvattu, heh.
Vielä on riittännä pensaassa oksija nylettäväks.
Siinähän tuo on aeka männynnä.
Ja sitä raetista ilimoo tullunna.

Äet on kyllä vähä huolestunna siitä etten sua tarpeeks liikuntoo.
Ku enimmäkseen on aeka mulla männynnä tuossa ilimahhaestelussa.
Ja tielle vahtoomisessa.
Linnuttii on lähtennä ni ee oo liijjemmin haakuttavatakkaa.
Nyt oes suanna oekeen luvamperästä kaevoo pensaajjuurijahhii.
Ku on tarkotus suaha tuo vatukka poekkeen.
Vuan kuka sitä nyt männöö kynsijjään katkommaan kovvaan savikkomuahan.
Ja käpsijjään kippeöttämmään turhantaatta.
Ku ee ies äetin raatalapijokkaa siihe uponna.
Että kaevakkoon vuan ite millähyvvään.
Taekka sittä ootelkoon sitä vesj´saetta pehmittämmään.
Sittähän siinä hommassa suattaa olla meekäläenennii mukana.




- Jos en iha oo viärässä ni lienen oekeessa ku sanon että tässä sitä nyt on meekäläenen nuin niinku elämän keskipisteessä.
Haatuumua vasemman käpsän puolella ja päeväkotj oekeen....