Kessee ootellessa

Kyllä on jo monellaesta siätä sopinna tähännii kesäkuun alakuun.
Vaekkee oo vielä montoo päevee eletty tätä.
On ollunna pakkasta ja vesj´saetta. Rakkeeta ja lunta. Aarinkoo ja kovvoo tuulta.
Helteeks ee oo vielä äetynnä. Mikä on kyllä ihan hyvä asija.
Eeköpään kerinne vielä ennenku syksyssä ollaan.

Tänäpäevänä on ne ylj´oppilaat suanna valakeet hattusa.
Ja hatutettu on kyllä monet muuttii valamistujat.
- Tosin en ihan ymmärrä että minkätaatta pittää nykysi joka ammatilla olla oma hattusa.
Vuan ompaan aenahhii hattumuakarille töetä. Että mikäpä siinä.
Että onnee vuan kaekille hattusa suaneille!

Seon kuulkee kuulema nokka semmonen ruumiinosa.
Että se siästää immeesen monelta harmilta. Jos se niät malttaa olla lykkeemätä joka kohtaan.
Vuan meelle koerille tuas koetuu meleko monta harmija jos ee älyvä nokkoosa käättee.
- Tosin suattaa sitä kyllä sitähhii harmija tulla joskus...jos ihan kahtomata sen lykkee vuarampaekkaan.

 Melekosen hittaastihhan tuo on käännistynnä tämä kesä.
Vähä niinku kahtoin.
Vuan eeköpään tämä tästää eisty. Aena on eistynnä.
Ja kesä hommasa hoetanna. Ootellaan raahassa.
- Ee sitä itikkookaa selekään taputeta ennenku seon hommiisa ruvenna.
Sannoo savolaenen sutkaas.

Kävin tuossa päevällä äetin kansa tuossa tiellä kapästelemässä.
Ja semmonen iso musta nelj´jalakanen alako lähestyvä.
No sehän on selevä että haakkuva pitj. Ja pahalla iänellä.
No sittä ku se ihan nätisti tulihhii lähemmäks.
Ni äetin yllätykseks herkisin haakkumasta. Ja heelutin hänteehhii.
Ee se tulija meekäläesestä perustanna senkummemmin.
Kahto vuan.
Ja niin kahto äettii meekäläestä. Että mikä tulj nyt.
Ku ylleesä piän sempäevästä metakkata ihteenj isommille.
Sittä se älysj että meekäläenen luulj sitä Isoks Mustaks.
- Siks joka aena nuoren emännän kansa kääpi. Ja jonka kansa ollaan kaverija.
No tunnustoo pittää että niihhän siinä kävj.
Se kaverj lähti jolokottelemmaan poekkeen. Ja myö kottiin.
Melekoverran olin kyllä pettynnä. Ku se ee ollukkaa se Iso Musta.
Sillon oes niät nuorj emäntähhii ollunna jossae likellä....

Ee kummosempoo

Ee oo immeeset suanna aetaverkkoo oekastuva.
Pyssyyhän tuo aeta kuitennii pystyssä ku on tolokut tolopat.
Vaekken kyllä tiijjä minkätähen pittää sehhii olla.
Meekäläenen ee ennee kehtoo lähtee pihhoo kaavvemmaks. Ehken.
Killit kiipee ylj. Ja linnut lentää vieläe ylempätä ylj.
Ihan on viraton koko aetarustinki.
Tolokumpata aetoo kuuluvat tekövän sinne itärajalle.
Siitei killit ylj kiipees. Eekä kaete kukkaa muukaa.
Ja sehän se lie sen tarkotussii.

Hyvästi on tarenna rappusilla kahvitella.
Vaekkee kovin lämmintä oo ollunna. Kymmenen ja viijjentoesta asteen välillä.
Ja mahoton vinkka jokapäevä.
Vuan ihan on sopivata meelle.
Tosin äet kaevo toppatakin piällesä.

Eekäpä tuota oo sittä sen kummosempoo tehty.
Kuhampaan vuan katasteltu kesän alakuva. Ja lehtiin kasvamista puissa.
Piäskyin pesäntekkoo. Ja räkättiin tappeluva revviiristä.
- Vaekka suotta tappeloovat.
Meekäläenen ku se on se revviirin omistaja.

 Huomenna se vaehtuu jo kesäkuuks! Ihan niinku virallisesti sittä kesä.
Alakaa kohta se vuohkuu niihen kesäkukkiin kansa.
Näky noosovan kehäkukkiinnii alut jo penkistä.
Vaekka äet eppäelj että olin lannottanna ne piloelle.
- Meekäläesen kastelun vika kuulema nuo ruskeet heenäläntit pihamualla.
En oo käännä tarkistamassa mikä lienöö isännän pottumuan tilanne.
Tiijjä vaekka lannoketta tarvihtisj sehhii.
Kyllä tulisj murakoeta pottuja jos piäsisin pistäätymmään sielä.

Kesäallerkijjoo

Kaekki pöhheeköt kasvoo suhisoo. Ja kukatti jo helottaa.
Heenä kasvaa niin jootuin että leekkuuvehe lenkottaa kohta toestahhii takapyöreesä.
Ja ehken leekkoja kohta jalakoosa.
Ku saes olla liippoomassa nurmikkoo harva se päevä jostae kohasta.
 Heenä ku näkkyy kasvavan erj´tahtija erj´puolilla pihhoo.
On kohtija joesta ee oo tarvinna vielä leekata. Ja kohtija josta on suanna jo kahesti ajjoo.
- Vähä muistuttaa tuota äetin piätä...otalta saes leekata vähämpiästä.
Vuan eepä niin kiirettä muuvvalla.
Liekköön kummassahhii semmonen kasvupaekkaonkelma.
Johonnii kohtaan männöö enämpi semmosta ravinnetta.
Ja joku kohta jiäpi kokonaan iliman.
Ja tuota jäläkimmäestä tunnustasj olovan selevästi enämpi.
Immeesellä niät.

Meekäläenen on kuulema allerkinen kesälle.
- Heenälle ja vissiinnii sille siitospölylle. Jota onnii nyt riittämiin.
Nokka on niät tursanna aena pihallaolon jäläkeen.
Ja ku äet on antanna allerkijaliäkettä. Ni jopa on helepottanna.
Männäkesänä olj vähä sammoo vaevoo. Ja sillon liäkärj käski kokkeella sitä allerkijataplettija.
Tuas on yks tapletti lissee syötäväks.
Eehän nuita mänekkää ku vasta kuutta erj lajija.
Uamuva ja iltoo.
Ja johonnii välliin pitäsj sitä ruokoohhii suaha sopimaan.
Pikkusen on huonommin nyt sopinna.
Vuan jospa tuo siitää korjaatusj.

Äettii on kesälle allerkinen.
Sano että oekeen puistattaa ku hellettä uatteloo.
Ja hampaeta ihan vihloo ku mittarj noosoo ylj kahenkymmenen.
Siihen ee kyllä liäkettä oo. Ee aata allerkijatapletit.
Muu eistä ku talavee ootella.

 Äet: - Mittee...keksijäkö sulle?? Enkös minä justiisa antanna...nokkas piällä on vieläe murusija.
Iivari: - Kyllä nyt viärin muistat..mittää oo suanna...mitteelie muruja lentännä siihen tuulemmatkassa...

Reenit ja tekoälyt

Uamupäeväreeni nurmikolla on hyvästä. Kyllä tykkee mahalihakset.
Liäkärihhii kehu meekäläesen mahalihaksija viime käännillä.
Kyllä saes äettii ruveta samallaeseen liikuntaan.
Sillei oo mahassa ku pehmyttä höttöstä.
Joka tinkii kiäntymmään hoosunkaaluksen piälle kohta.
Ee lihas ahista siinä. Niin siinä kääpi ku ee reenata.
Aenut silläe misson lihasta on kielj.
Seku kyllä suapi liikettä. Vähä liijannii kansa.

Ja siitäpä piästäännii seoroovaan asijaan.
- Miten sittä juohtuhhii äetistä mieleen.
Oon niät kovasti rätnännä tätä tekoälyvä.
Mistee nyt huastoo hohkastaan suut vuahossa jokapaekassa.
Ja lehettii kirjottaa.
Kyllä ee siinä oo mittää ihmettelemistä.
Tekoäly. Sehän on se ku ee mistää mittää älyvä, vuan tekkeötyy niinku hyvinnii älyväes.

 - Nyt on liikettä tiellä...kolome killiä männä hitvettää peräseltään...
kehtoesko tuota torhentaatuva ja männä haakkummaan...vae kahtelisko nyt vuan tiältäkäsin...

Kylliks kessee

Siinä sitä on puolet siitä pärtöläjästä. Joka vielä oottaa kuatopaekalle vientijä.
Kävin tutkaelemasa mittee sinne on mänössä.
Mattoja näky aenahhii olovan. Ja mitäpään lie pyttyvä ja lootoo.
Piäsöö äet tuas sittä kahtelemmaan kaapasta täätettä tyhjenneesiin paekkoen.
Ne ku ee kaavvan tyhjillään näy kerkijävän olla.
Männäkesänähhii muka aetan tyhjentivät. Että nytpä passoo ku on siisti aetta.
Vuan mitellie syksyn ja talaven aekaan täätty.
Seon varmaan tuassiisa se "joku" joka on kantanna sinne täätettä.
Justiisa se sama "joku" joka pistää viärään kuappiin tavaroeta.
Ja hävittää avvaemija ja millommittäe.
Semmosija assuu kuulema usseemmassae huushollissa.
Ettee yksistään oo meelle pessiynnä.

Ihan on ollunna oekee kesäilima.
Ja sehän oekeen hookuttaa selekee hieraatummaan verekseen heenikkoon.
Äethän on perinteesesti suanna jo kesästä kylliksesä.
Vaekkon vasta tookokuu. Eekä ies kunnolla kesä alullaankaa.
Jo kuulema piisoo aarinko ja lämmin.
Sano tuossa ku hikkee pyihki ohtanahan rullasta.
Että tuas muistu mieleen minkätähen inihoo kessee.
- Sitä immeestä ee aenakkaa tulla palakihtemmaan positiivisimman immeesen tittelillä.

 Perintönarsissit juurtu hyvästi uuteen penkkiin. Ja aako kukkijjaan.
Vuan kyllä kaet minnoon niitä utakasti kastellunnahhii.
Mitenkä käänoo kehäkukkiin kansa.
Ee näy vielä minkäällaesta ituva niistä.
Pitänöökkö tehostee kasteluva niihen kohalta.

Rojektit

Joka kevät on jottae rojurojektia.
Nyt penkasivat puuliiterin takkoo iämpäeväsen vanahoja rojuja.
Jotka on vuan sinne laetettu. Perj´uatteella että jos vaekka joskus tarvihtoo.
Isäntä lappasj kärriin metallirojut.
Ja tuskaelj että kukkaan lie vanahan aaton pakoputkennii sinne völjännä.
Äet siihen toemittammaan.
Että kukahan lie.
Ku se laettaja ee oo aenakkaa hiän. Eekä talon koera.
Että jiänöökö vaehtoehtoja.

Sittä ne änkesj kuorman piälle peetettä. Ettee lentele rojut pitkin tietä.
Yks leekkoo narumpätkee. Tylsillä saksilla.
Ja toenen niitä naruja koettaa solomita.
Ja välliin tuulj hulumaattaa peetettä poekkeen.
Yks äkkäelöö että pitele peetettä ettee tuulj vie.
Ja toenen ättäröepi ku ee narut pysy.
Kyllä kuulkee tuas nuapurit tulj tietämmään..
Että sielä sitä kuuluu olovan tuassiisa johhii rojekti männeellään.
Ja vielähän se toenen kuorma jäe oottammaan kyitijä.
Jottae muuta pärtöö.
Minkälaenen rojekti lie se sittä.

Niivvuan on kuulkee ruvenna sammalikossahhii heenä kasvammaan.
Kohta suapi ruveta kahtelemmaan leekkuuvehettä.
Jootunoo vissiinnii viikatetta immeeset ehtimmään.
Ku kerta siinä leekkuukonneessa olj yks pyörä irti männäkesänä.
Ee liene kiini kasvanna talaven aekaan.

Meleko kylymee on yöllä ollunna.
Uamusilla olj mua ihan kuurassa.
Ja lienöö huomisuamunahhii.
Piäskysillä ku on ne pesärojektit ja niitä aeneksija ojista hakkoo..
Ni mahtanookko nokka topata kovvaan muahan uamusilla.

 Vuan kyllä seon tuas kuivakka kesä kuivakan immeesen kansa tulossa.
- Ee sua maestella verestä heenee, ee sua kuopasta kukkapenkkijä.
Ee nostoo jalakoo multapussiin, eekä kukkapurkkiin...suatikka sittä lipasta kanankakkoo ruukusta.

Kesältä tunnustaa

Nyt on alakanna jo puut vihertymmään.
Vuan meejjän piha ee vielä kummosesti. Taekka ohan tuo sielä missee heenee on.
Meellä ku on enimmäkseen sitä sammalta.
Kestää aekasa ennen ku sen jookosta heenä essiin pungertaa.
Vuan oljpa mittee tahasa. Ni mukava siinä on tassutella.
Tunnustaa kesältä.

Niihhän ne sittä olj ne viisut ja äetiimpäevättii.
Hyvästi pärjäs se Kiärijä. Vaekka ihteesä sitä harmitti ku ee voettanna.
Parempi se kyllä toemperrään olj ku muut. Että sempuoleen oes voeton ansaenna.
Ja äetiimpäevä mänj mänöjjään.
Äet sano että surullinen päevä. Ku olj sillä niät ensmänen äetiimpäevä iliman äetijä.

Ennee ee hirveesti oo jaksanna puahtoo joka linnun perrään. Niinku nuorempana.
Ja pittäähän sitä tässä ijässä jo koettoo käättäätyvä arvokkaasti.
Ee suunapiänä olla hööröttämässä. Aenakkaa kovin usseesti.
Rappusilta on hyvä katella. Vaekka kyllä se joskus kuitennii hyppyyttää jäläkeen.
Ku sattuu joku siivekäs liijjan läheltä mänemmään.
Taekka joku killi illistellöö aejjan takana.

Äet kiänti huushollin kesäaekaan.
Vaehto kesäverhot. Ja maton.
Ja uatella että sae jopa kaks ikkunatahhii pestyvä.
Se on mummun peruja tuo huushollin kessään vaehtaminen.
Että kesällä pittää olla erj verhot ja matto ku talavella.
Ohan se mukavata vaehteluva kyllä.
Oes vuan mummulta muutae hyvvee perinnä ku tuon.
Vaekka leepomistaejjon.
Se taeto hyppäsj yhen poloven ylj. Nuorelle emännälle.

Huomissapäevänä aeko äet ruveta kukkiin kansa telekkuvammaan.
Pittää kuulema tehä joku kukkapenkki.
Ja kylyvee kehäkukkoo. Niinku mummu aekannaan.
Niin ja tietenniihhän niitä muitae kesäkukkija pittää laettoo.
Montakoon purkkija niitä mahtaa tulla nyt.
Aekomukset kuulu olovan että paljo.
Vuan sittä muutamannii kansa on mahoton marmatus sittä kesällä.
- Ku näellehhii pittää vettä kantoo selekä viäränä....

 On se päevä joskus huonomminnii alakanna...jos lie paremminnii.
Rappuskahvit ja kerroskeksi.
Tosin sitä ee tietenkää kokonaan suanna syyvvä.
Vuan pikkusen palasen. Hyvähän tuo sehhii.

Tänäpäevänä olj justiisa passelj ilima kesäilimaks.
Kahenkymmenen paekkeella lämmintä. Ja tuulta.
Eekä tuo aarinkokkaa liikoo puahtanna.
Oespa vuan tämmöstä koko kesä ni jopa oes mukava.
Sammoo mieltä oon ku joka kesä. Ee hellettä.