tiistai 17. lokakuuta 2017

Mielj virkeenä


Erottaako paljoo määräkoeroo aarinkoeselta nurm...eeku lehtikolta.
Justiisa on siinä ja siinä.
Nurmee ee kyllä aenakkaa erota lehtiin alta.
Vuan minkäpä tiet.
Se harava ee vieläkkää heelu itekseen.



Eekä heelu kyllä liijjemmin löttöspallokaa.
Jos ee sille vaahtija anna.
Ja kyllä on ollunna sevverra hyvä ilima pitkästä aekoo.
Että ompa ollunna ilo piälläsä. Ja löttönen on kyyvvit suanna.

On sevuan metkoo mitenkä ykssii aarinkoenen päevä suapi mielen nuin virkeeks.
Tuntuu että sitä jaksas mittee vuan.
Ja kuinkapaljo vuan.
Ja eekävuan määräkoera.
Vuan jopa naesimmeenennii.



Kaekille ee oo niät ilompäevä ollunna.
Niinku vaekka tuollehhii mattorukalle.
- Joka kyllä minummielestä jootasj jo talavilevolle.
Uamutuimaan sitä jo jyrryytettiin kahempuolen imurj´konneella.
Tuon virkistynneen naesimmeesen toemesta.
Ja sittä kannettiin kylymään tuuleen pihalle.
Ja pieksettiin polonen sielä kunnolla.
Vielä karkeella harjallahhii kuaputettiin.
Ja sinne heetettiin kokopäeväks roekkummaan.
Vinkan riepoteltavaks.
Vasta illankähmässä piäsj raakka tuppaan takasi.
- Juohtu siinä mielee että onse vuan hyvä ettee oo sattunna matoks syntymmään.
Ee oo niät näköjjään heleppoo niihenkää oleminen.

Nyt seon siihe ihtesä kerinnä kassaan.
Eekä aekonna oejjeta ollenkaa.
On äessään.
Tuntu sanovan että kävelköön vuan ikävä immeenen paljaalla lattijalla.
Tietääpähän miltee tuntuu ku on kylymä.
Oon koettanna neovvotella.
- Että jos nyt kuitenniisa tämänkerran oekijjaesit.
Koetan pittee huolta ettee sinuva ennee viskata sinne kylymään.
Aenakkaa vähhään aekaan.
Ku tietäähän sen kennenkä syyks tuo sen syttyröenti kuitennii männöö...












sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Vettoomus

            Parempiosaselta huonompiosasten puolesta                  



Minnoon määräkoera ilonen.
Vaekka kuulema vähä liikakilonen.
Vappaana suan juosta pihalla omalla.
Ja välillä käävvä jopa jossae lomalla.
Pehmeellä petillä on hyvä muata.
Enkä kotija muutenkaa moettija suata.
Mullon rakas ja paras nuor emäntä.
Ja oekee reelu on isäntä.
Ja ohan mulla äettii, ihan kohtalaenen.
- Vanahemmampuoleenen, tasasen levvee naenen.

Vuan ee oo kaekkiin koeriin elämä ilosta.
Ee jolokuttele ne vuan tietä silosta.
Näläkä kalavvaa ohutta mahhoo.
Ja immeeset vuan tahtoo pahhoo.
Harvoo turkkija ku sae piiskoo,
ihtesä johonnii kolloon liiskoo.
Että suojoo saes ies vähä.
Tuumii saes loppuva taeval tähä.
Vae vieläkö oes toevoo elämässä.
Että joskus oes kotona lämpimässä.

Paljo on immeesijähhii vaella kotija.
Missee äekkäpiät vuan haluvvaa sotija.
Ee oo lämmintä eekä ruokoo.
Pyytäävät meelle apuva tuokoo
Voesko ruveta jotennii aattammaan mukkaan.
Ettee ykskää henkj ennee jootus hukkaan.



Siinäpä seon pyhäpäevä sittä männyhhii.
Asijjoeta rätnätessä.
Ja pihalla laakatessa.

Tintit valtoo koko pihamuan.
Alottivat meejjän rappusilta.
Jos jäes uksj aaki ni tuppaannii työntysivät.
Näläkäsijä ovat raakat. Ja äkäsijä.
Kukkasipulittii rappusilla kupissa olj suanna kyytijä.
Äet kanto taljpalloo ja muuta murenata niille.
Jos herkijjäesivät vähäks aekoo ättäröemästä.
Koko talavi pitäsj niät niihen kansa sovussa ellee.
Toevommukkaan äet muistaa niille evästä kantoo.
Ja mielukkaammin sinne aejjan tuakse.
Ee sittä tule sanomista.
Puolin eekä toesin.



Mualiman hittaen kuvanottaja.... malli kerkijjää nokoset vetästä ennenku on kamera valamiuvvessa  😴😉





perjantai 13. lokakuuta 2017

Kuamosta



Niivvuan päevät lyhenöö.
Pimmeetä on aenavuan enämpi.
Ja joka välliin saetta tihkuttaa.
Vinkka pieksää nuamoo. Ja viskoo vettä helemuksiin alle.
Aena on johhii kohta märkänä.
Ja tippa nokampiässä.
Immeeset kulukoo mualimalla suupielet alaspäen.
Ja nuamat valakeena.
Ku se kuamosväsymys valtoo mielet.
Ja elämeehhii suurempi ankeotus.



Kirkasvalolamppuja maenostettaan. Ja myyvvään.
Ja immeeset kantaa niitä selät viärinä kottiisa.
Että ies jostahhii valloo tulisj.
Ja virkistystä.
Suattaahan niistä apujahhii olla. Että sempuolee.

Vitamiinija ja villasukkija tarvitaan.
Ja kuamosvaloja ja kynttelijä.
Mikäpä ettee hyvvee ruokoohhii.
Jota lohturuuvvakssii sannoovat.
Että jaksaa paremmin sittä relekkasta tämän pimmeimmän aejjan.
Ne 74 päevee.
Mittee on vielä siihe päeväjjatkumisseen jälellä.
Ja jos vielä johhii vähä hymyjä suupieliin kirvottasj ni hyvä oes.



Tässä teelle muutama vanahan(määräkoera)kansan sanallasku...
jos vaekka niät yhtää ilahuttasj.

* Se viimiseks naaraa,
jolla hittaen järejjuoksu

* Naara mieluummin tyhjälle
ku et ollenkaa

* Sillonku muut naaraa sulle,
hymmyile ite itelles lempeesti

* Hymmyile vappaasti.
Se tekköö kurreita vuan omalle nuamalles

* Itke ku itkettää, naara ku naarattaa.
Vuan älyvä lopettoo aekannaan.

* Sillonku ee mikkää hymmyilytä,
nosta peelin eissä toesta suupieltäs.
Näätät takkuulla nii hölömölle että
väkisinnii noosoo se toenennii.
Ja siinähän seon sittä jo se hymy.






keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Työlästä


Kyllä on kuulkee hankalaks tehty tämä meekäläesen tähystyshomma.
Tällätty nuita purkkija tääteen koko lasinevus.
Koetappa siinä sittä työntee nokkoo purkkiin välliin.
Että ies pilikahuksen näkisj pihalle.
Samalla ku yrität suaha ihtesj pysymmään siinä käsj´nojalla.
Entinen kahtelupaekka ku purettiin sillon alakukesästä.
Ku en muka saes hyppijä niimpaljoo.
Ja niin korkeelle ku sillon siihe selekänojalle.
Onko tämä nyt sittä muka jotennii terveellisempöö.
 Kysyvvuan.
Työläämpätä aenahhii.




Tosin siinon kyllä se hyväpuolj.
Että ku immeenen eenestää jottae siinä telekkarin iäressä.
Ni siinä on justiisa aetijopaekalla.
Ja silimiintasalla.
Suapi joka suupalan laskee.
Ja sittä paheksuvasti katastoo.
Jos ee mittää heraha meekäläeselle.
Ylleesä herahtaa.
Isäntä on siinä meleko heleppo tappaas.
Toesin ku äet.
Vuan sepä nyt on kuivake muutennii.
Ja nuuka nuissa evväessä.





Ee oo pihamuan törky aenakkaa vähenemmään päen.
Onneks on kuivempata päevee nyt pitännä.
Ni ehken on toeveeta niitä suaha poekkeen.
Seon vielä mietinnässä.
Että otetaanko haravapelillä.
Vaeko ehken leekkurinkerreejällä.
Vuan työlästä tulloo jokatappaaksessa olemmaan.
Suattaa jootuva usseemman sapuskataavvon välillä pitämmään.
Ja jottii torkuttii niihemperrään.


Josko tuota alottasj koko urakan esinnä leppeemällä kunnolla....









maanantai 9. lokakuuta 2017

Syyssisustusta


Aena syksyn(nii) tullen herree semmonen sisustuskärpänen naesimmeesten elimistössä.
Tarkottaa sitä että ies jottae pitäsj suaha virkistämmään huushollija.
Ku kuamossynkkyyssii valtoo mielen.
Sillo on hyvä jos huushollissa sattuu olemmaan noheva nelj´jalakanen.
Tahi vielä parempi jos niiton usseempi.
- Tulloo enämpi sitä immeesen kaepoomata virkinettä huusholliin.



Aena ee tarvihe lähtee verestä ostammaan. Ja rahhoo tärveemään.
Noheva sisustaja niät näppäränä keksii uuvvet ratkasut.
Piristämmään huushollin ankeeta ilimettä.
Kyllä ee siinä kaavvan nokka tohise.
Ja kyllä tuas kuamoksen kestää paljo paremmin immeesen mielj.


Oon tässä marissunna että ku ee mittää tapahu.
Vuan ohan sitä tapahtunna vaekka minkälaesta.
Plokikamu Párekista on tullunna isi! Hyväthyssykät kuitenniisa!
Kolome kommeeta jäläkeläestä on putkahtanna mualimmaan jo monta päevee sittä.
Ja sese meekäläesen piätä on sittä vasta ruapututtannahhii ku yhestä niistä Párekin lapsista tulloo ehken  Tuulisten poekiin sisko!
Että niinku mitenkä...??
Ja tänäpäevänä kuulin että Restentinnii perheeseen on tulossa lissäästä.
No ehken ee kolomee kuitenkaa kerralla. Niinku Párekille.
Vuan kuitenniisa.
Onse vuan mukava asija sehhii.
Mahtaa sielä Valtakunnan Ykköskoera Lennu olla silimät suitirrenkaena kuhan näkköö tulokkaan.
Eletään jännittävijä aekoja 😊


Siinäpä tuo on päevä sisustushommissa luiskahtannahhii.
Ja mitteepä nyt vähä kävin makustelemassa viimisijä karvijjaesija.
Melekosen happamija kyllä.
Litran juotatti vettä piälle ku pihhaan mänin.


Seon kuulkee ennee 78 päevee siihen ku päevä ruppee jatkummaan.
Ee ollenkaa huonosti se.







sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Perussyksystä


Kyllä on männy omasta eistään tuas aeka.
Tämähhii vähenövä valosanaeka.
- Kolome tuntija kuukaavvessa kuulema lyhenöö päevä!
Miettikeepä sitä kuomat.

Kaaheesti tekemätöntä hommoo.
Koko mualima on puihellehtijä täännä.
Pihamua näättää enämpi kuatopaekalta.
Ku immeesasumuksen sijalta.
Kyllä ee oo ennen ollunna tuommosessa siivossa tähä aekaan.
Kyllä on ollunna haravoetuna lehet ja roskat aejjossa.



 Oes sitä nyt rivakalle naesimmeeselle ja haravalle töetä.
Taekka kyllä kaete tuoho ee kohta haravakkaa kykene.
Eekä yks immeenen.
Suapi kohta kuhtuva tuolta Kaenuun Rikkaatista varusmiesapuja.
Saeskoon tuota jos kysäsisj...
Yks komppanja rivakoeta poekija ja piha oes puhas.
Samoella tulilla voesivat vaekka jonnii  posahuspomminnii tuossa näöks laakasta.
Taekka pittee jonnii ekokatasroohhvviharjotuksen.


Siinäpään tulisj mylykyttyvä nuohhii jootavampäeväset marjapensaat.
Jotka pitj leekata.
Ja lannottee.
Ja laettoo juurelle sitäsuntätä.
Jäe tekemätä.
Eekuvvuan muata myöten. Sanomminä.
Muuta virkoo niillä ennee ku jalannostopaekkana.
Ee kummosesti niät marjoo kehanneet juuttaat tehä tänä kesänä.
Sevverran tulj että syyvvä kerkisj ennenku tippuvat.
Lentsumehut jäe huaveeks.
Niistämistä tulloo piisoomaan huushollissa.



Mahottoman pitkän tuntunen päevä on ollunna.
Vaekka kyllä tuota lenkillä kuitennii sae kuivin käpsin hilipasta.
Että sempuoleen hyvä.
Näin sielä yhen uuvven kaverinnii.
Semmosen pikkusen tirrijjäesen.
Siitei oekeen suanna selevvee. Että mikä lie ollunna miehijjään.
Tahi naesijjaan.
Nii olj pienj ettee laskettu haestelemmaan.
Tiijjäppä vaekka vielä nähtässii.
Oeshan tuo mukavata uusj kaverj suaha.
Niitä ku ee liikoo näellä tanhuvilla oo.

Parriin kertaa näätösti siltä niinku oes olovinnaan aarinkohhii loemottanna.
Vuan eepä mittää.
Tasapaenon taatta vettähhii suatiin.
Että semmonen perussyksynen päevä.



Pirtissä on sittä pitännä ite ihteesä viihyttee.
Ja mikäpä ettee pallon kansa oo onnistunnahhii.
Eehän se nyt tietenkää aena äetin mielemmukkaan männy.
Ku mänj mattoo läjjään.
Ja suatto siinä tuas matto muutamalla hapsulla kööhtyvähhii.
Vuan panin läpät kiini. En kuunnellunna.


- Että mitenkäkö mänj omasta mielestä sisällä pallompelluu...?
Minummielestä tulj oekeennii siistijä jäläkee.





perjantai 6. lokakuuta 2017

Saeraahhyvä...


Ompa tässä viikko tuassiisa vierähtännä.
Ensmänen viikko lokakuuta elettynä.
Enimmäkseen siinä vesj´satteessa.
Vilahtihan tuo kyllä pikaseen aarinko tänäpäevänä.
Ku käätiin pitkee mehtälenkkijä miessakilla.
Että ee ollenkaa huono viikko meekäläesellä.

Äet sano että sillä on aevotoeminta asettaatunna pysyvästi johonnii ohvi-asentoon.
Tuas.
- Ee liiku piässä mikkää.
Ja se johtuu kuulema siitä ettee nyt oo pihalle piässynnä viikkoon.
Empään mänisj sen puolesta sanommaan.
On tuota pihalla kulettu vaekka mitenkä. Pitkin vuotta.
Ja siltikkää ee sen piässä oo liikahellu mikkää.
- No ehken se kielj kuitennii.



Meekäläesen roppa on kuitennii suanna liikettä.
Ettee sempuolee huolta.
Eekäpähän piässäkkää oo mittää vikkoo.
Aenakkaa hijastetta.
Se vuan harmittaa ku ee ite piäse juttujjaan huastammaan.
Ku seon aena se kirjottaja oltava.
Ja sittä sillä on se piäonkelma.
Kyllä on naesimmeeset ootoja kapistuksija.
Vaekka niihhän ne kyllä aatottii jummii.
Ku tulloo sitä ylj´kuumenemista.




Juohtupa tässä mieleen kaappareessu.
Vähä niinku liittyin tuoho piäonkelmaan.
Semmonen muka pikkunen pyrähys.
Ku kaaheesti väsyttää. Ja jalattii tahmoo.
Ni kyllä tulloo siinä pitkä aeka kyitimiehille.
Ja näläkähhii oottaissa.

Vaekka on hatarampiän varulle kaappalista matkassa.
Ja kaapassa suorat ja levveet käätävät.
Että luulisj että senkuvvuan männä posottelloo kärrisä kansa etteempäen.
Ja kerree tavarasa. Ja eeku kottiin.
Vuan kyllä pittää sielä kuitennii pyöräkehellä.
Ja ottoo sivuaskelta hyllyltä toeselle.
Sotkeotuva jalakoesa. Ja toestennii jalakoen.
Ja kiäntyvä takasi. Ku joku asija unehtu.
Taekka joku tulj kahteen kertaan.
Ja vielä kassajonostahhii yks mutka takasi kaapamperille.
- Satuin niät näkemään ku siinä kaapan isonlasin iärellä oltiin oottelemassa.

Ee ihme että piä tyhjennöö. Ja männöö jummiin.
Tuommosessa hötäkässä.
Ja vielä siinä pienessä kuumehönössä. Jossa on jo viikko männy.
Eekä taejja loppuvakkaa näkyvissä olla.
Tervennähän se kaapassakäänti onnii sittä tuas oma tapahtumasa.
Jonka selostukseen ee yks sivu riitäkkää.
Eekä aena oottelijalla hermot.




- Vieläkö kaavvan männöö...puolj tuntija ooteltu tässä!  Yhen luun- ja kahvipaketihhaku nuin kaavvan kestä...

No. Ku viimennii immeenen tulla könnittää sieltä kassineen ja kärrineen.
Ja kaeken sestomisen jäläkeennii on muistanna ostoo kuitennii tärkeimmän.
Eli laavvantaeluun.
Ni mitteepähän tuoho muuta voepi ennee sannoo.
Ku että loppuillopuks aenahhii ihan saeraahhyvä kaappareessu.
Niinku nuo keskenkasvuset ruukkoo sannoo.