perjantai 22. syyskuuta 2017

Aestit viritetty




Kuivammuan kasvatti, eli äet, halusj väevvängällä laettoo vesj´kuvan.
Suotakoot nyt se ilo sille.


Vielä on pakko panna nuita uusiin polokujen kuvia.
Ku ee tässä likelläkkää kotona oo tuommosija.
Kyllä siinä kuulkee sae tuas nokan hajusolukot hommia.
Neku on tottunna nuihin oman seovvun hajjuihin.
Ni sielä ne nokassa tikistelj hikipiässä uusiin hajujen kimpussa.
Ja sittä kiireellä viemään viestit piäkoppaan.
Jossa tuas sittä aevot ylj´kierroksilla kuahotti.
Ku koetti selevittee mittee seon mikä missäe haeskahtaa.


Etennii tuo paekallinen nelj´jalakasten postj´konttorj tietti töetä.
Saen minä siitä aenahhii kaks mustoo pystykorvasta ja yhen isomman pitkäkarvasen eriteltyvä.
Olivat männynnä siitä meleko hilijattaen.

Ja riittihän sielä näköelimillehhii töetä.
Liikehtivät piässä melekosella kyyvvillä.
- Melekeen tinki huippoomaan välillä.
Ku olj niimpaljo nähtävätä.
Puhumatakkaa sittä läppäkorvat.
Nehän tulittelloo vielähhii.
Ku ee sielä vuan laeneet loeskakehellu. Ja tuulj vuan humistellunna.
Vuan kaekemmualiman nuakat ja siipj´niekat pitj metelijä.
Puhumatakkaa kahesta yhtä suulaasta naesimmeesestä.
Jotka kalakattivat välliin yhteen iänennii.



Meekäläenen ku on semmonen pur(k)uhommiinnii erikoestunna.
Etennii sillon poekosena ollessa.
Ni kävin siinä samalla sittä tarkistamassa muutaman purkutyömuan.
Ihavvuan turvalliselta ettäesyyvveltä.
Sielä pistivät mökkijä pärreiks.
Iha olivat oekeesta piästä alottanna ne hommat.
Elikkä sieltä katompuolelta.
- Nykysi ku tuntuu olovan vallalla joellae enämpi semmonen homma.
Että alotettaan alapuolelta. Niinku vaekka uksista ja ikkunoesta.
Aenahhii nuoremmalla väellä. Kuka minniillaesella ranstakalla.
Mitä nyt oon kuullunna huastettavan.



Että semmosta.
Kyllä siinä roppa sae tuas uutta toemintata.
Ja kaekki aestit uutta viritystä.
Nyt voepihhii sittä juppasta kotj´tietä.
Mikä on kyllä ihan kotosta.


Vaekka nuo rapakot kyllä ee ilahuta yhtää.
Eekä kyllä tunnu mitenkää kotosilta.
Vaekka kuinka olokaattii kotj´tiellä.












torstai 21. syyskuuta 2017

Uusilla poluilla


Arvootta varmaannii etton sihteerj kotona.
Ku niät het alakaa vesj´kuvija lykkeemään.
Monta päevee se sielä reessussa olj.
Iha olj hilikkua vaelle ettee ikävä kerinnä tulla.
- Näevvuan meejjän kesken sanottuna.

Vuan sittäpä tuljllii yllätys.
Isäntä sano että hyppeeppä koerapoeka aatoon ni lähetään.
Ja eekuvvuan huristelemmaan.
Matkalla sano että männään sinne missee äettii on.
Ja arvatkeepa oljko yllätys ku perille tultiin.
Ku sielähä olj nuor emäntähhii!

Voe tokkiisa sitä ilommiäree!
Kyllä siinei tiennä mitenkäpäen oes ollunna.
Että koko meekäläesen oma laama olj kasassa pitkästä aekoo.
Ensmäsenä yönä ee ies nukuttanna.
Ku pitj kokoaejjan kuulostella.
Ettee kukkaa lähe mihinkää.
Ja ettee kukkaa tule mistää.
Ku niitä iänijä olj tuas niimpaljo enämpi ku kotj´mökillä.

Totesivat immeeset nuamat hualeena tuas uamusilla ettee oo Iivarista kerrostalokoeraks.
Vuan minäpä yllätinnii ne.
Kyllä en riehunna. Enkä haakkunna. Aenakkaa paljoo.
Ja seoroovan yönnii makasin ku haavvottu löttö.
- Kertookaa en herännä.
Osasa olj varmaannii sillä ku käätiin pitkillä lenkillä.
Ja iha uusilla poluilla.
Ja nuore emännän kansa leekittiin ja viskeltiin sikkoo.
- Ku sehä olj Piäsika matkassa tietennii.
Että olj sittä mukavata.





Pikkusen järveltäpäen tuulj enämpi ku kotj´pihalla.
Ja jokasuuntaan aakesj toenen toestaan mielenkiintosempia polokuja.


Nuita uusija polokuja riitti jokapäevälle erj´laenen.
Eepä tarvinna äetin sannoo että alahhan nyt tulla.
Eekä nyhtee narusta.
- Aenakkaa etteempäen.
Nyt olj se joka hijastelj.


Nuor emäntä onneks ymmärti että pittää männä rapsakasti.
Että kerkijjää nähä ja haestoo mahollisimman paljo.
Jos oes meekäläesellä ollunna joku mittarj jossae käpsässä.
Ni kyllä se oes jo ylj´kuumentunna.
Äet jo huokaelj että jo jaksaahhii tikittee etteempäen tuohhii pötkylä.
Se olj ite jo iha nuatti.



- 😠😳😕😟😯
- No elähän nyt Iivari tuollakeenon mulukoele... ee tuo lie sinuva tarkottanna ku venneentapista huasto... 😄

Iha rannassahhii käätiin kahtelemassa.
Olj monellaesta puattija siinäe.
Vähä jo pelekäsin ettee vuan tarvihe mihinkään niistä kiivetä.
Siinä oes männynnä se raja mittee en kyllä oes ylittännä.
Kyllä ee oo puatit eekä vesj meekäläesen hommija.
Kyllä on järvevvesj vuan kaloelle tarkotettu.




No. Sittähän se olj tuas vuan lähtöitkuja vaella.
Kaaheen jootuin mänj aeka.
Ja pitj vuan lähtee kottiimpäen.
Vaekka sano se nuor emäntä että oes minut voenna sinne ottoo pitemmäkssii aekoo.
Ja oesin minä suattanna jiähähhii.
Vuan sittä uattelin että mitenkä se äet tulloo toemeen jos sinne jiän.
Neon huushollin hommat sekali justiisa jos en oo piältä kahtomassa.
- Isäntäkkää kaekkeen kerkijä.
Että lähin sittä kuitennii samassa matkassa kottiin.
Vuan niimpaljo otti äet kuvija että voepi ellee monasti tuotae reessuva uuvvestaan.
Ja pelekeempä että niin joovvutta tekemmään tiälä meejjän matkassa työhhii kamut... 😄








keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Keskellä viikkoo


Kylläpä tulj rutakasti saanapuita.
Ja uunj´puitahhii. Oekeen pitkällä telillä.
Eepä palella ens talavena.
Kuvvuan jaksaa niitä pihhaan vettee liiteristä.
Pilikemestarj tässä tarkkaeluhommassa.



 Kettää ee varmaankaa yllättännä se ku eelen suatiin tuas oekeen kunnommiärä vettä.
Johan nuo olj kerinnä vähä vajuahhii nuo vesj´lämpäreet nurmikolta.
Onneks on kuiva päevä tänäpäevänä.
Keritään äetin kansa vähä kipasta kahtelemassa lenkkitietä.
Ennenku se tuas lähtöö huitelemmaan sinne Höötijjäesen rannalle.
Keskellä viikkoo.
Että elekee kamut ihmetellä jos ee vähhää aekaan meekäläesestä mittää kuulu.
Ne ee oo nämä konneen näpykät niät tehty määräkoeran käpsijä varten.
Ni jiäpi iteltä kuulumiset huastamata.
Mikä on kyllä nii viärin.
Kyllä pitäsj ottoo meejjät koerattii huomijjoon ku näetä vehkeitä tehhään.
Neku on niät nämä koeraplokittii vuan lisimmään päen.
Saes joskus itehhii iänesä kuuluville.
Eekä oes aena laeskannihkeehen sihteeriin varassa.
Ja semmosten jotka karkoo työmualtaan nuivvuan.
- Ee niät loma-anomusta näkynnä meekäläesen silimiin.
Vuan katellaan nyt.
Ja pallaellaan sittä ku sihteerihhii.




Iivarille äetiltä

Unneen putosj koeraukko,
piällä paksu täkkitukko.
Tassut vispoo vimmatusti,
ajanookko jänistä musti.
Vae ottanookko ilohepulin,
ku on tehnnä jonnii tempun kepulin.
Pikkukoera hyvvee unta niä,
pihallahhii kurja siä.
Viereesj tähän istahan,
ja sinuva kaaheesti rakastan.







maanantai 11. syyskuuta 2017

Viikon alakuun



Mahoton onse hurrikaanj joka Ameriikammaella riehuu.
Melekonen olj tiälläe eelissäpäevänä.
Justiisa siinä päevävvalon rajamaella.
Se olj yks hurraas ku puno meekäläeselle saeloemen.
Ja pyöräätti uksesta kartanolle.
Ja sempäeväseen veentulloon.
Ee kerinnä siinä mittää virkkoo siihe.
Onneks meekäläesen maha olj sammoo mieltä ku piähhii.
Että kaahee ilima. Ee pitemmälle.
Ja saen äkisti tehyks sitä mittee oltiin kokopäevä toevottu.



- Otit sittä oman loemesj ensin... männäänkö tässä nyt jotennii ikäjärjestyksessä tuo saevuatteista kuoriutuminen... Kyllä oes minummielestä parempi että perheen pienin hoejjettasj ensin.

Eelinen päevä mänj makkuuks isommalta osin.
Mitä nyt tuo pölläätys pihalle. Kahteennii kertaan oekeestaan.
Vieläe on pihamualla lammikoeta.
Eepä tehnnä mielj paljoo sikkoo sielä viskellä.




Tänäpäevänä on ollunna oekeen kääpänen ilima.
Viikon alakuun varsinnii.
Ku ohanse mukavampi uusj viikko alottee tyynessä ja satteettomassa.
Ku tuulessa ja veen roeskeessa.

Ukilla on ollunna sipulj´savotta.
Siihe en tinkinnä kaveriks.
Hyväntovin niät nennee tirskutti jo sejjäläkee ku kävin vähä kahtomassa.
Pahalle haesoo sipulit. Ja maestuu vielä pahemmalle.
Onneks neon koerille epäterveellisijä.
Ku niitähä jootusj tietennii syömään jos terveellisijä oesivat.
Viisj siitä miltee haesoo tahi maestuu.





Kosteemmakustahan tuo olj vuan iliman loemija olj keposata lenkillä käävvä.
Huomenna sitä tuas varmaan tarvihtoo.
Että kuivukoot nyt vuan sittä siihe asti.




Ja loemesta piästiin tuas tuohon nuttuasijjaan.
Josta en malta olla vielä maenihtemata.
Ku mitenkä huononäkönen pittää olla immeesen että ostaa tuonkokosen vuatteen.
Tämänkokoselle koeralle.
Siihehhän sopisj justiisa kaks meekäläesen kokosta.
En suata heretä ihmettelemästä.
Taetaa tulla sille kylän ompelijalle tuas urakkata tuon pienennyksen kansa.
- Varmaan uatteloo niinku meekäläenen että osta naenen uuvvet lasit.
Ku se niät jo männäsyksynä yhen työlään takin pienenti.
Taekka sittä tarjoon tuon nuapurj´kyllään ens suveks juhannusravviin voettoloemeks.







lauantai 9. syyskuuta 2017

perjantai 8. syyskuuta 2017

Keskusteluja ja maenontata


Nuapurin Pörri: - Pittää katastoo mittee sitä tiälä nuapurj´tontilla tapahtuu...arvatennii ee mittää.



 Pörri: - Siinä männä humottaa tuas tuo viirj´piäkoera...
Onse siinäe mehtäkoera olovinnaan. Mittää huomoo.
Halloo tiälä ollaan! Suattas tuota nyt ies nuapurille päevee sannoo.

Iivari: - Hauhauvouuuu...



Iivari: - Häh...mittee...sanoko joku jottae?

Pörri: - Sitävuan että eekö sitä ruukata nuapurille päevee sannoo..?

Iivari: - No katohhan., päevee vuan!
Minen huomannakkaa sinuva.
Nii mahottomasti tuota kissihhajuva ilimassa ni semperässä laakkasin.

Pörri: - Ja tuota ne vielä jokssii vilosohviks tituleeroo...sissos!



Iivari: - Mittee Ukki tiet?

Ukki: - Puhistelen tässä potuista enintä savvee ennen kellariin vientijä.

Iivari: - No sepä hyvä. Ohan nuo pottuhuavikkaat parempija syyvvä sittä ku ee naavvu se hiekka hampaessa. Jos vaekka äetiltä unehtuu tuassiisa pesemätä ennen keettoo.



Immeenen osti näppituntumalla ja silimämitalla meekäläeselle saetakin.
Niinku näkkyy ni ee männy ihan kohilleen se(kkää) kaappa.
Uattelin sittä hyövyntee asijata. Ja uhraatuva maenonnan alttarille.
Ja iha on yhtä totta tämä ku muuttii maenokset.

Onko sullae onkelmija paenosj kansa?
Onko ruvenna salloo itrasj ryllöttämmään, eekä leokoesj laskemisseen ennee yhen käen sormet riitä?
Ahistaako hoosunkaalus eekä yletä lyyssisj napit ennee reekään?
Joovvutko toesen tissij panemaan tyynyks ja toesen peetteeks?
Naakuuko henkesj liikkuissasj ku oot tietimätäsj piässynnä patvimmaan?
Eepä hättee! Siihe on nyt löötynnä ratkasu.
Unelmaroppa on lähempänä ku arvootkaa.
Tilloo hetpaekalla Luuviuluks-taplettija ja kohta sullae on takki tyhjänä
(ja lompsa) eekä liikakilot ennee ahista!
Nyt tutustumistarjoos:
Vuan yks paketti kahen hinnalla!
Muista:
Luuviuluks-taplettija JOKAPÄEVÄ!








keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Potullaskentata ja satteen oottelua



- Kyllä ee oo reeluva pelijä.
Ku yhen potun pannoo muahan ni siitä hyvällä tuurilla tulloo kymmenen lissee.
Vuan paappa muahan laavvantaeluu ni ee tule ku yks märännös.

Niinku varmaannii jo arvasitta.
Ni tämämpäevän hommiin on kuulunna potunnosto.
Ja siivuu ennen sitä.
Naesimmeenen on kerrannii ollunna utakkana.
Meekäläesellä ee kyllä ollunna asijata pottumualle.
Ku kuulema olj märkee sielä.
Ja olj niinku oes suosta nostanna niitä pottuja.
Meekäläenen ee piässy sittä muuta ku laskemmaan potut.
Kyllä ee tarvihe kysellä että mittee sitä keetettäsj.
Kyllä suahaan puoliseks pottuhuavikkaeta ja pottutopikasta koko loppuvuosj.



Vielä piisasj hyvvee ilimoo kokopäevän.
Ee taejja ennee huomisuamuna olla pakkasta.
Tänäuamuna olj parj astetta.
Ja mua kuurassa.


Ee nyt oo tarkotus mitenkää masentoo.
Vuan kuulu seoroovan viikon satavan vettä.
Vuan sitähän neon sammoo toetottanneet tuola telekkarissahhii.
Että syyssatteet tulloo.
- Justiisahhan tässä kerittiinnii piästä kesäsatteista.



Lehtijä on puonna jo paljo puista.
Ja nuapurin punanen kissi rapunkaeteelta.
Vuan se ee taejja mikkää syksymmerkki kuitenkaa olla.
Istu siinä paestattelemassa ku ryykäsin uksesta pihalle.
Säekähti polonen ja suplahti kaeteen ylj.
Kissit onneks puttoo aena jalolleen.
Että ee käännä mitenkää.
Näky mänövän hiirempyyntiin aetan tuakse.
Vuan melekolaella tuntu marmattavan männessäsä.
Kuha ee nyt vuan oes mittää raomoja suanna.