maanantai 27. maaliskuuta 2017

Satteen jäläkeen satteen eellä



Mahottoman mukava viikolloppu takana.
Oekee olj luksusta nuore emännän kansa aekoo viettee.
Ja luksusta sehhii ettee koko viikolloppuna tarvinna kamerata väestellä.
Äet ee niät toemessasa ollessaan muistanna koko vehettä.

Iltapäevällä alako se kova tuulj.
Ja vettähhii roemi.
Katto paakku. Ja puut taepu mikä mihinnii.
Oksat lentelj. Ja meekäläesen pelj´kepukkahhii päen seenee.
Mamma kaevo kameran ja koetti tuvasta käsin ottoo kuvvoo siitä tuulesta.
No vähä sinneppäen tulj tuo yks kuva.

Minut veettiin lenkille. Justiisa sen pahimman tuulenkorakan aekaan.
Kovat olj puuskat. Kahesti meenasj viskata tieltähhii.
Äetin niät. Vaekkee uskosj ens´istumalta.
Ku paenoo sillä pikkuaaton verran.
Meekäläenen olj kuitennii sevverra lähellä muampintoo.
Ettee tuulet paljoo heelutellunna.

Oekeestaan olj aeka jännee sielä tiellä.
Kuulj aena ku tuulempuuska tulj jytisemällä.
Niinku joku juna.
Sillon tiesj aena seesaattoo yhteenkohen.
Ja lyyvvä käpsät ja koevet tannaan.
Äet hihku innosta ku pikkupenskat.
Onneks ee ollunna muita kulukijjoeta.
Oes tuas suanna nolostella sen taatta.



Tänäpäevänä on ollunna jo raahallisempoo.
Tintittii pysy oksilla paestattelemassa.
Vaekka haakuinnii puujjuurella.
Eelissäpäevänä ee puhettakkaa semmosesta.
Eevät pysynnä ies lintulaavvalla.
Eekä tuo toemperrää pysynnä koko lintulaatakkaa kokonaesena.
Katto olj nuapurimpellolla.



Hanki on kestännä hyvästi.
Piäsin katastelemmaan mittee näkkyy pihamualla myräkän jäliltä.
Kaaheesti oksoo ja risuva.
Seku ee oo tuo pissipuu siitä siistimmästä piästä.


Vuan eepä nuo oo muutkaa puut ollunna.
Käätiin pikkulenkki tiellä. Joka olj ku luistirrata.
Ja oksoo olj sielläe.
Tätä on vanahakansa sanonna Tapion riihempuinniks.
Ja ensmäesestä riihempuinnista on kuulema seehtemen viikkoo sullaan muahan.


Minumpuolesta ee kiirusta sillä sulalla mualla.
Olj niät mahottoman lystijä tuola hangella.
Ee yhtää tiijjaesta pienempätä ilimassa.
Eekä minkäällaesta lieropelekookaa.
Ee kastunna maha eekä käpsät.
Ee ollunna kuuma eekä kylymä.
Että oekee mielunen ilima. Ja mua.
Vaekka onkaet se sulalla muallahhii puolesa...



Kaekki irti tästä paesteesta.
Iltapäevällä tulloo lunta. Ja ehken ränteehhii.
Sannoo voreka. Ja äetin oekee ronkko.
Monasti on vorekat ja ilimatieteellaetokset erehtynnä.
Mamman ronkko ee vielä millonkaa.



Ne toellaa kellottii tuas toessayönä kiännettiin.
Talaviaeka, kesäaeka...
kyllä jootasj jo loppuva tuo tyhjämpäevänen vuohkoominen!
Kuuvven uutiset ja hammastikku tulloohhii seehtemältä...
ja kymppiuutiset yheltätoesta..
Evväättii kaekki tunnin myöhässä.
Kyllä on tuas tietämistä...kesähhii tuas tunnin lyhyvempi...



perjantai 24. maaliskuuta 2017

Haaskoo tiijjossa



Ilonen päevä tulossa. Taekka oekeestaan jo mänössä.
Ja koko viikolloppuhhii yhtä ilommylläkkätä.
Ku nuor emäntä tulloo pitkästä aekoo.
Neku nuo immeeset olj sen noron kansa esinnä lähheesessä suhteessa.
Ja sittä lentsun.
Ni ee nuor emäntä piässy käämään. Ettee vuan tartu taati.
No viimennii ies nyt piäsöö.


Minnoon jo suunnitellunna mittee tehhään.
Tietennii käävvään lenkillä.
Ja lämmitettään saanoo.
Ja sittä makkoon sen kylessä kiini loppuaejjan.
Äet ottaa kuvija.
Ja pannoo sittä tänne niistä semmosija imellyksijä näkysälle.
Näättämätä niitä mulla etukätteen.
Ja väettää ettoon lähheesyysriippuvaenen.
- Seon kuitennii katteellinen. Ku en sen perässä hyöreekkää.
No tietenkää en.
Seon niät aena suapusalla.
Vuan nuor emäntä nykyvvään harvon.



Ilimahhii on kuulema iha kelevollinen koko viikollopun.
Niinku olj eelennii.
Ja näättää tännäepäevänä olovan.
Aarinko aenahhii on helottanna päevän.
Ja seon vielä lisseehhii ilosta mieltä tehnnä.
Vaekka meleko kylymä vinkka onnii kyllä puhaltanna.




Äet sano uamusilla että suahhan nähä.
Näenköön pyssyy määräkoera nahoessasa päevän.
Ku se ensin meenasj ettee mulle sano mittää nuore emännän tulosta.
Vuan sittä siltä lipsahti.
Ja sehän tietää että se lasin eissä vahtuu alako justiisa.
Hyvästi oon nahoessanj pysynnä.
Vaekka näen viiminen ootustunti on nyt mänöllään.
Kohta minä piäsen vastaan juoksemaan.
Ja ilotanssit pistän tuas pystyyn.
Niinku ennennii.
Ja suattaa se nuor emäntähhii olla meleko ilonen ku nähhään.
Tiijjä vaekka tanssiks pannoo sehhii... 😊











keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Aeheena vualit


Kuntavualit on tuas iha ovella.
Ja koeraparlamenttiinnii ehokkaat valamiina.
Veispuukin puolella on jo monj ilimottaatunna ehokkaaks.

Mielj´pietoemittaja I. Määräkoera on suorittanna tutkimusta.
Ja huastatteluva nelj´jalkasten keskuuvvessa.

Mittee toevotaan ja ootetaan ehokkaelta?
Mittee asijjoeta pitäsj suaha paremmin esille?
Mitenkä justiisa sinun olojas voetasj suaha paremmiks?

Etähuastattelut tässä. Iliman kuvija.
Ja nimet on muutettu ku eevät haluva niitä julukisuuteen.
Varotus! Ee herkille lukijjoelle!

Moppe Mehtäkoera:

No tietennii toevon että oes tätä oman lajin evustajata sinne parlamenttiin tarjolla.
Semmosta tolokunkoeroo. Joka ee turhoo räksytä. Vuan asijata huastaa.
Minummielestä saes koettoo suaha metästysaekoo vähä jatkettuva.
Ku tulloo nii turkasen pitkäaeka tuola kopissa tolohottee.
Seon liijja lyhyt aeka minkä piäsöö juoksentelemmaan. Justiisa vuan härnyyks.
Ja sittä suapi tuas kuukaassotalla istuksija tyhjämpanttina.
Sitäku tiälä tiettömän taepaleen takana asustaa.
Eekä näy minkäällaesta valloo pimmeellä. Ni kyllä se vähä onoheeks olon vettää.
Parj-kolome kertoo jos kääpi viikossa joku ruokoo viskoomassa.
Ja muut aejjat pittää itekseen olla ni kyllä ee oo mukavata semmonen.
Varsinnii näen talaviaekaan ankeeks mielen vettää.
Ku on aena pimmeetä. Eekä immeesijä lähimaenkaa.
Tiälä korvessa ku tinkii vielä nuo suet ja ilivekset pyörimmään.
Ni kyllä nevuan on monta kertoo ollunna häkin uksee kopasemassa.
Siinei aata sillon muu ku männä kopinnurkkaan kerälle ja toevoo että säppi kestää.
Ja ottaahan se syvämmennii piälle semmonen. Ku aena suapi pelätä.
Ku ee oo ennee mikkää nuorj poeka.
Että semmoselle ehokkaalle iänj männöö joka meekäläesennii puolta pittää.
Immeesille semmonen koeriinajukortti pakolliseks.
Ja koera-asijamies tutkimmaan kaekkiin koeriin olot.
Ruokoo jokkaeselle jokapäevä. Eekä jäestä.
Ja vettä. Eekä vuan lunta jannoon.
Eepä kaete tuota muuta nyt sittä ossoo sannoo.
Ee passoo hirveesti valittoo.
Viepi isäntä vielä piikille jos tietää ettoon rollinna.
Vaekkee tuo kyllä iso vahinko oes... jaksa ennee montoo talavee tämmöstä...


Kuapo Kulukukoera:

Jaa. Että tuommosta kysytään.
Harvemmin sitä kettää meekäläesen mieljpie kiinnostaa.
Vuan mikäpä siinä. Johan tok vastoon.
Meekäläesijä ee taejja sielä parlamentissa liijjemmin olla.
Että minumpuolesta semmonen ehokas iänen suapi joka uattelloo muitae ku ommoo mahhoosa.
Minnoon sitämieltä että kotj pittää olla jokkaesella.
Tahi ies joku turvapaekka.
Ja jos vielä siellä joku oma immeenen ni kyllä hyvä oes.
Ee tämä mualimalla eläminen oo mittää lystijä. Vaekka vappaana suapihhii olla.
Sillon liijjan kova hinta silläe vappaavvella.
Millommissäe pöntössä pittää yösä hyyristellä. Tahi jossae lootassa.
Ja aena on kylymä. Ja karva märkänä.
Ja tuurillaan suapi syyvväkseen. Ee aena ies keravviikkoonkaa.
Yhtää ee immeesiin voe luottoo.
Joku voepi namipalloohhii tarjota. Ja joku tuas kenkee kuppeeseen.
Niistei millonkaa tiijjä.
Että kyllä semmonen iänen suapi joka nämähhii epäkohat luppoo korjata.
Kotj kaekille. Ja tarpeeks ruokoo.
Ja semmonen turvallinen olo.
Ja jos vielä saes tuonnii terveövvenhuollon kohilleen.
Kolomatta kuukaatta oon niät vetännä toesta takasta.
Ku aato tyrkkäsj.
Ee tok seesattanna kahtommaan. Että mitenkä kävj.
Kuasuva vuan paeno.
Vaekka iha olin niillä valakosilla viivoella.







Pirkko Pentutehas:

Sinä ku oot Iivari niitä konsulttimiehijä ni luppoon koettoo vastata.
Varmuuvveks kuitennii etänä.
Syyn tietänet.
Ja koetan tässä kaekessa kiireessä keritä.
Vaekka neon nuo nakerot hännässä kiini kokoaejjan.
Seon neljäs pentusakki peräjäläkeen. Ni tinkii jo vähä uuvuttammaan.
Mulle on kyllä se ja sama minkälaenen sielä istuu ehokkaana.
Joovva tässä iänestämmään.
Ja samahan seon vaekka iänestässii. Siitää ee hommat eisty.
Ee meekäläenen muuta ku pentuja purkaa.
Eekä sille mikkää parlamentti mittää maha.
Vuan jos nyt kuitennii sen sanon että naespuolinen pittää olla.
Ja tasa-arvoo kannattoo.
Miespuolissiin koeraparlamenttiehokkaesiin suhtaavvun meleko varraaksella.
Tietyistä syistä.
Niitä yhensortin ehokkaeta ku tuopi emäntä huusholliin aena vähämpiästä.
Ja siitei oo hyvä meekäläeselle hyörännä.
Monta aaton peräkontillista niitä seoraaksija on kuletettu mualimalle.
Että jos sielä nyt joku asijasta piittoes ni voes ehottee pakollista elläenliäkärin tarkistusta jokkaeselle koeralle.
Ikkään ja rottuun kahtomata.
Taekka muute saes omistaja kuukaavven palakkasa verran sakkoo.
Nyt pittää lopettoo ku ovat penskat evästä vaella...



Kalle Kotj´koera:


No semmosija tolokkuja ehokkaeta sinne toevosin.
Jotka saes immeeset älyvvämmään meejjän koeriinnii asijjoeta.
Että ku koera otetaan ni huolta siitä pietään.
Ja että kaekki ollaan samanarvosija. Oljpa sittä viisj serttijä tahi ee yhtää.
Eekä olla kaekki samallaesija.
Jos sattuu nuapurin Rekku ossoomaan temppuja ni ee tarvihe sinun.
Eepä mulla valittamista. Iha on hyvä ollunna olla.
Vaekka kyllähän se muonapuolj on jollonnii vähä kysseenalasta.
Vuan ku sitä kuitennii suapi ni mikäpä tässä.
Ku ohan niitä semmosija jotka ee sua.
No ehken kaapuntiin saes tehä niitä koerapuistoja enämpi.
Ja lopettoo sen tyhjämpäeväsen koerankakkavoohotuksen.
Joka näen kevväällä alakaa tuas.
Ku jokkaenen tolokku omistaja ne siivoo.
Ja enämpi nuita on lasinkappaleita pientareella ku koerankakkoo.
Siihen ku lassiin polokassoo ni seon antura aaki.
Immeeset harvemmin sielä pientareella kenkäsä toljoovat siihen kökköläjjään.
Ku kulukoovat kavulla.
Että tämmöset terveeset ehokkaelle.
Joka nuihen tuakse asettuu ni sille yks iänj tiältä aenahhii napsahtaa.









tiistai 21. maaliskuuta 2017

Hankijjaespäevä tuas


Yllättäin kesti hanki eelennii. Ja tännäepäevänä.
Käätiin metärreonassa. Ja hakkuuaakeella.
Tuola oekeellakäpsälläpäen metässä olj tuannon ne hirvet.
Ee lähtennä äet sinne. Vaekka tein kyllä parraanj sinneppäen kiskoissa.


Tyyvyttiin sittä vuan tepastelemmaan tuola rinteellä.
Ilives olj männä hipsinnä siitä.
Näkkyy jäläkiä tuossa kohen missee seeson.
Nuapurin Rymyhhii tulj emäntäsä kansa sinne.
Äet otti monta kuvvoo Rymystä.
Vuan seku on sevverra eläväenen kaverj, mittee tuas äet ee oo,
ni tietäähän sen ettee ykskää otos onnistunna.
Äetillä ku tapana jiähä sihtoomaan toviks. Ennenku ottaa kuvan.
Ni siinä kerkijjää monta tilannetta männä sivusuin.
Harmi. Rymy ku on kommee kaverj.
Ja määräkoera sehhii.




Kotj´pihalla saen sittä viliketellä mielimmiärin.


Kameran kansa sihtoojalle kävj tuas ohrasesti.
Siinei niät meekäläenen jootanna alollasa seesoksimmaan yksiin kuvviin taatta.
Että suurin osa kuvista tulj enämpi siitä peräperspektiivistä.



Nyt ee tarvinna äetin kuitenkaa kontillaan männä tuossa pihassa.
Niinku toessapäevänä.
Kesti ihan pystyasennossae sen kävellä.
Meleko kovvoo olj hangempinta.


Ennevvanahaa on kuulema ollunna oekeet kunnon hankijjaeset.
Joka vuosj. Joskus kahestihhii.
Kestännä syksystä kevvääseen. Ja kantanna polokupyörättii.
Ja hevoset. Ja reettii. Ja koko kylävväen.
Ja sukset on siinä iha itekseen luistanna. Ja potkurit.
Yhellä potkasulla on piässynnä nuapurjkyllään asti.
Kahella kaapuntiin. Ja vielä mehtijä pitkin.
Eeköpään nuo junattii lie piässynnä jonnii ratamutkan oekasemmaan.
Hankee pitkin.
Seon ollunna vissiinnii sillon ku kaekki on ollunna paremmin ku nyt.
Ee kivj- eekä liitukaavvella.
Ku luultavastihhii sielä kampakerraamisella.
Vae mikäjuutassenytolj...

No jokatappaaksessa. Hirveesti oon ollunna ulukona.
Ja vaekkee oo aarinko liijjemmin puahteellasa lämmittännä.
Ni eepä oo vilu piässy puseroon.
Eekä surukaa.
Vuan väsymys kyllä piäsj.
Pitj jo iha apuva pyytee.
Ku ee millää ennee jaksanna kotj´rappusille.




- Tartu tassuun apuas anna,
väsyny vilistäjä kottiin kanna!








sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Riimittelyvä hangella


Ilonen yllätys näen sunnuntaena.
Lämmin päevä, ee lyyssit piällä paena.


Piäsin hangelle hilipommaan...


...ja tietennii tinttijä jahtoomaan.



 Vaahtija anto käpälät...



... ja korvaläpät lentävät.


Ee äetin alla hankj kestännä.
Vuan ee tuo sen männöö estännä.
Nelj´veolla etenj varovasti hangella.
Selekä jäekkänä ku raatakangella.


Niimpaljo lunta että aeta on matala.
- Elä niä unta, sano äet katala, että siitä muka meenoot ylj piästä.
Mahhoos ja matalija kinttujas siästä.
Siinä kuitennii oot kiini ku katiskassa haaki.
Ja mulla kohta hoosumpolovet aaki.
Jos vielä sinnehhii kontata pittää,
ee tule ennee hommasta mittää.



-  No elä nyt hermostu mamma rukka.
Iha on jo pystyssä kaahusta tukka.
Jätän sittä ylj yrittämätä...
 ku se puolinennii vielä syömätä.









perjantai 17. maaliskuuta 2017

Siästä toeseen


Kyllä kelepasj eelissäpäevänä.
Ee nii pilivehhiventäkkää näkysällä.
Ja oekeen paestoo lekotti aarinko leppeesti.
Melekolaella olj vielä pellollahhii lunta.
Kävin mittilöemässä mehtäkonneen jälissä.



Lumenalta paljastu muhevija hajuja.
Ja ilimassahhii niitä olj.
- Karkeella arvijolla kolome kilometrijä tältä paekalta luoteeseen tyttökoera.
Ja jos nokka oekeen sannoo ni semmonen varsin sypäkkä tappaas.


Mielenkiintosta olj se että lööty jokunen jäniksen pyöräättämä pallerohhii.
Niitei ookkaa tovviin nähty.
Oeskoon nyt joku loekkakoepi käänynnä yönkähmässä katastelemassa jottae muonapuolta.
Ku olj nuita puita kuajettu.
Ni oeskoon löötännä mieleestä nakritettavata.


Mukava loppukevennys tavalliselle lenkin talloomiselle.
Vaekka oljllii nuoskoo ja vähä tinki upottammaan.
Tuosta ee ollukkaa ku yks pyrrääs kotj´pihhaan.


No tänäpäevänä olj sittä toesellaeset mänöt.
Ku tulj lunta, räntee ja vettähhii vuoromperrään.
Sukkelasti siirryttiin siästä toeseen.
Äet mietti että millee aekoo oes parasta pihalle männä.
Vesj, lumj vae rännärrökäleet...?
Jos nuista pittää valita ni lumj´satteeseen mieluummin.

Ja sitähän sae mittee sittä olj mieluummin vaella.
Ku niät iltapäevällä se vasta oljllii sakkee lumj´myräkkä.
Tuo Julumia Juoninen narrasj muka tinttijahtiin pihalle.
Ja narraattihhii narumpiähän kiini.
Arvatkee näkykö tinttijä.
- No ee takkuulla ies ne oo nii hupsuja että tuolla siällä lentäävät ilima´aekojjaan.
Vuan sielä sitä yks määräkoera mänj kuitennii iha poestiekseen.
Vaekka turkasesti tympässii lähtiissä.
Ni sittä pihhaantultuva olj kuitennii semmonen voettajaolo. Hih.
Kyllä en iäneen tunnusta. Että olj sittennii aeka mukavata.



Isolla tiellä näkyvät meleko hilijjoo ajavan. Onneks.
Kyllä ee tuommosessa satteessa parane töötäellä.
Kyllä on viisaenta leppuuttoo kuasujalakoo.

Nyt ku tätä lämmintä ilimoo on ollunna.
Ni hangethan on läpimärkänä. Kuulin niät semmosta juttuva.
Nyt vuan viikollopuks pakkasta kiitos.
Ja eeku piästään hangille hilipommaan.😊



Tässä vielä eelistä korvaläppiin rentootusta.
- Että jaksaa sittä tuas paremmin olla kuulijjaenen määräkoera...hih...














keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Keskellä viikkoo




Pimmeitä kuvija tiälä.
Immeenen ee löövvä ennee lumj´asetuksija kamerasta.
Taekka löötää vuan ee sua sitä piällä pysymään.
Männäkevväänä ee tuas suanna poekkeen.
Toevottavasti ee meelle tule kuunapäevänä mittää isompata kamerata.
Ku ee näy tuonkaa pienen kansa ossoovan tehä mittää.
Minumpuolesta voes ihahhyvin jättee koko kuvvuuvehkeen pihhaan.
Nyttii tuommosen tööhtöhyyppäkuvan laetto meekäläesestä.
Mittää kysymätä.




Meelläpäen on tuas mehtäkone möörinnä.
Ja sitä pitj käävvä haakkumassa.
Vuan nytpä näkkyy meejjännii mökiltä isolle tielle.
Ja isolta tieltä meejjän mökki.
Minummielestä oekeen mukava juttu.
Aenahhii tuo ensmäenen.
Äeti ee niinkää oo mielissään.
Ku kuulema iltanen pihalla pistäätyminen muuttu pitemmäks.
Eekä vuan pistäätymiseks.
Ku näkkyy pimmeellä niät isolta tieltä aatoen valot.
Ni pakkohan niiton vahata. Ja haakahtoohhii.
Ee joovva niinkää pikaseen vuan jalakoo nostammaan.



Vielä on lunta tielläe.
Vuan kovalla vaahilla sullaa.
Uamupäevästä olj vielä nuin lumista.
Iltapäevällä jo olj aatorraeteet melekeen sohjolla.
Nyt ee oo kuulkee kuomat pitkäaeka kuraseen tiehen.
Kyllä en tykkee.



Paljo on ollunna uusija hajuja haesteltavana.
Ku olj sitä sakkija sen konneen kansa.
Oesin ollunna mänössä nuitae risuja tutkaelemmaan.
Tietenkää ee ilompillooja narun toesessapiässä laskenna.



Hoputti pihhaan vaahilla.
Ku olj tulossa vieraeta.
Ja niihhän niitä sittä tulj.
Kaks mukavata naesta ja pikkunen tyttö.
Kyllä ee meekäläeseltä ruaputuksija puuttunna.
Eekä silityksijä.
Se pikkunen tyttö minuva hirveesti kiinnosti.
Seku olj mahottoman nättihhii.
Ku en oo muistooksenj nähnnä niin pikkusta immeestä millonkaa.
- Samammittanen ku meekäläenen kahella jalalla.
Nuama justiisa sopivalla pesukorkeovvella.
No arvatkee vuan saenko pestä.
No tietenkää en.
Se olj tuo naenen joka tiälä assuu se jarru siihe(nnii) hommaan.
Vaekka oes se tyttö varmaan suattanna tykätä.
Oesin osanna nätisti ja varovasti pikkuset posket pestä.
Ja ne pikkuset ja sievät käettii.
Jotka olj vuan vähä isommat ku meekäläesen käpsät.
Taekka no ehken jonniivverra isommat.
Vuan kuitennii.





- Mittees vikkoo sitä tässä nyt sittä on ...?
Joko seon jossae tirektiivissä sehhii muka siäjetty että tyynyn pittää välttämätä olla justiisa piän alla...?