torstai 24. toukokuuta 2018

Mietellaase ja miestehhommat


Päevän mietellaase:
Elä tok elä jokkaesta päevees niinku viimistä.
Vuan naati jokkaesesta päevästäs niinku se oes ensmäeses.

Elämä on oekeen mukavata.
Varsinnii ku asijat männöö kohilleen.
Ja kaekki on hyvästi.


Ilimahhii on ollunna mieltä myöte.
Ja mikäpä ettee miestä myötennii.
Tehtiin pihalla niät vähä nuita miestehhommija.
Isännän kansa.


Nurmikolleekkuu on vuativa homma.
Siinä pittää olla näkijä ja tekijä.
Ja eekä mielellään samassa ropassa.
Meeltähän se(hhii) kävj.



Ja niistä miestehhommistapa juohtuhhii mieleen.
Iha on unehtunna huastamata.
Männä viikolloppunaha äet olj reessumpiällä.
Ja meellä olj ne poekamiespäevät.
Ni ettäpä kamut arvoo minnekkä isäntä otti meekäläesen mukkaasa...

Se sano että hyppeeppä Iivari aatoon ni lähetään kuleksimmaan.
No. Meekäläenehhän olj het valamiina.
- Minnekkä männään?
- Ootahhan nyt aekasj...kohta niät, sano isäntä.
Ja ajjoo köröteltiin hyvämmatkoo.
Ja kohtapa sitä tultiinnii semmosseen paekkaan missee olj immeesijä paljo.
Ja niitä kavijoelläemijä. Joeta hevosikssii sanottaan.
Minä siinä ihmettelemmään että missee sitä ollaan.
Ja isäntä selevitti että nyt ollaan kuule ravissa.
- Eekä missää ojarravissa vuan ravikilipaeluissa.
Ja sielä myö sittä iltoo vietettiin.
Aluks kyllä suoraan sannoen vähä tinki pelottammaan.
Ku olj sempäevänen metelj.
Ja niitä isoja elukoeta. Ja immeesijä pilivimpimmein.
Vuan sittä minä jo rupesin jookkoon soppeotummaan.
Ja kyllä olj mukavata.
Paljo olj ruaputtajia ja huastattajia sielä.
Ja mahottomasti haesteltavata. Ja kateltavata.
Kottiin ku tultiin ni kylläpä olj unj makkeeta.
Äetille huastettiin vasta seoroovana päevänä reessusta.
Ku muutehhan se oes jo mahottoman hepulin hierassunna.
Ja pelännä että jottae kaaheeta ja hirveetä suattaa tapahtuva.
Ja vielä ruvenna kieltelemmään meejjän mänöjä.
Että semmonen reessu se meellä olj.
Suattasimpa hyvinnii lähtee vaekka uuvvestaannii.











keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Tinkii huolettammaan



Kyllä kuulkee ruppee pikkuhilijjoo tingalle rätnyyttämmään.
Ja huolta tyrkkeemään.
Männenöökkö iha yöunettii.
Että mitenkä tässä oekeen kääpi.
Hyvästikkö vae huonosti.
Tämän kesän kansa niät.
Ee oo oekeeta pelijä tämä tämmönen.
Ettee vuan vastuumpäevät vielä tulisj.


Mansikat kukkii. Ja mesikat.
Mustikat ja muut.
Puissa on isot lehet.
Ja kaekki muuttii kesäkukat helottaa jokapaekassa.
Linnut on viäntännä tehä pessee.
Ja kiireesimmät muninnahhii jo.
Pelloella jyrree raktorit täättä häkkee töessäsä.
Ja siementä on muahan kylyvetty.
Täättä kessee eletty jo viikkosotalla.
Ja mittarit hellettä näättää.
Ja nyt on vasta tookokuu loppupuolelle kiäntynnä.
Parj´ viikkoo sittä viimisijä lumija sulattelj.


Nurmikkoohhii suapi jo urakalla ajella.
Ja rikkaruohoo nyhtee selekä viäränä.
Sano äet.

Kyllä tässä nyt on huolta mielempiällä.
Että mitenkä tässä oekeen kääpi.
Ku oes vielä monta kesäkuukaatta jälellä.
Mitenkään riittää virtoo muassa ja muissa vielä montoo kuukaatta.
Mittee kukkija sittä loppukesästä katellaan ku kaekki on jo nyt kukkinna.
Vae mahtanookko se olla syksy jo heenäkuussa...













maanantai 21. toukokuuta 2018

Apupoeka


Monettii asijat tarvihtoo meejjän huushollissa työstämistä.
- Mikä ee yhtää yllätä. Kettää.
Ja jos ee muut niihi hommiin kuonnu.
- Mikä ee sekkää yllätä. Aenahhii ku naesimmeesetä on kyse.
Ni meekäläenen on hirveen noheva poeka hommaan ku hommaan.
Niinku vaekka nyt tuoho aejjan oekassuun.
Ku on lumj sitä paenanna talavella.
Ja kyllähän sitä pittää katastella ja kokkeellahhii että eekaete vuan oo piässy yhtää kolloo tulemmaan aejjan alle...
Vaekkee äet kyllä siitä hommasta tykännä.
- Mikä ee tuas sekkää yllätä.
Eekä mielissään ollunna.
Että meekäläenen siihen hommaa utakasti tarttuu.




Äet: - Iivari!! Et kaet sinä sitä aetoo purra jykällä sielä!?
Justiisa loppu tuommonen homma!
Iivari: - Heeen... hullaha on huu hiini...
Äet: - No nii on suus kiini vuan aeta on sielä välissä!
Iivari: - Ho iha hänj homija haekojjaan huu hiini ja haeta jäe hälliin... 😇
Äet: - No se...!



Oesin siinä vuan vähä aejjan verkkoo suoristanna.
Ja rimmeröennä vähä tuota heenee...
Kerta Enohhii leekkasj Ukin nurmikkota.
Eepä tuota sen isompaan hommaan ollunna mulla meeninkikkää.
Liijjan kuumoo on isompiin töehin.



Työjjohtohommiihhan tämä ilima onnii ollunna justiisa passelj.
Tehköösä sittä vuan muut nuo aetahommat.
Kerta ee tolokku apupoeka siihen kelepoo.
Het ruvetaan syyttelemmään että meekäläenen vuan huvikseen aetoo pureksii.
Vaekka vuan iha vilipittömällä mielellä sitä reestasin tarkistammaan ruveta.







Pissipuu on ruvenna urakoemaan poekasija lissee.
Jokapäevä tulloo uusija.
Äet kääpi niitä joka uamu tervehtimässä.
Ja toevottelloo tervettulleeks meejjän pihhaan.
Ja kehottelloo äetelällä iänellä niitä kasvammaan jootuin ja topakoeks.
- Hölömäke.
Seon niät kuullunna että ku nätisti huastelloo kaekelle kasvavalle.
Ni nepä kasvoo hujottaa sittä ilosena.
Meekäläenen on hyvänä esj´merkkinä kyllä siitä.
Meleko topakka apupoeka on kasvanna.
Ku on nätisti huasteltu.
Ja sillontällön vuan ränkästy pahalla iänellä.
Kannattasj tuota sammoo konstija käättee huoneessahhii.
Eekä ruveta ääteemään nuille purkkikukille ikkunalaavvalla.
Että kohta ruppee roskapussi kuhtummaan puoleesa jos että ruppee siitää vihottammaan.


ps. Anteeks vuan tuo sininen väliteksti! Ee yks hömelö suanna millää värijä vaehettuva oekeeks. Iha omija aekojjaan kuulema kiänty se tuommoseks 😄










torstai 17. toukokuuta 2018

Kessee ja hilikku talavee


Mökin seenustalla on herennä valakoset vuokot kukkoo lykkeemään.
Ja johan tuo on aekahhii.
Muuvvalla lie jo kuivettunneet poekkeen.
Käkj on kukkuva hulukutellu kansa jo pitkän aekoo.
Iha oekeellalaella. Kukkuu.
Ku alakuusa kuulu kukkuvan että ku-kukkuu ku-kukkuu.
Äetin kansa sitä kuunneltiin ja ihmeteltiin.
Äet sano että se eokkoo itelleen ehtii.
Uattelin siinä että kyllä taetaa emännätä jiähä sehhii käkj rukka.
Tuommosella kukkumisella.
Ku kuulosti ihan siltä niinku oes rätnännä alotuksen jäläkeen että kukkuskoon tuota sittenkää...
ja että kukkuukos tiälä vielä muut... ja jos ee ni en ilikijä vielä minäkkää...
Semmosta perusmeekäläestä meeninkijä silläe.



Jippii ja hurraata piälle! Pissipuun ranko on pukanna muutaman uuvven silimun!
Ehken se ee sittenkää kuoleotunna poekkeen.
Vaekka ruastovattii sen tuommoseks torsakkeeks.
Äet on käännä jokapäevä sitä tutkimassa.
Että tullenookko siihe mittää.
Vae niinköön kävj että niänty kokonaan.
Hyvälle näätöstää onneks.



Sen oksampaloja jätti äet muutaman pihamualle.
Suunnittelj että laettaa ne johonnii penkirreonaan.
Oon tässä jonniiaekoo käännä niitä haestelemassa.
Ja vähä vihjaellunna että josko nuo pitäsj johonnii tuosta siirtee.
Keskeltä pihhoo.
Pikkusen on niät häerijöks ku koettaa hepulj´rinkijä laakata.
Ja jootuu ylj hyppimmään.
Siis meekäläenen. Ee äet.
Seku ruukkoo ottoo ne hepulj´rinkisä enimmäkseen pirtissä.



Pohjosessa Suomessa vielä lunta löötyy.
Ja etelässä ee yhtää ku on kesä.
Pitkä mua on tämä Suomi.

Ukin pihamualla sitä on vielä varjompuolella tuommonen lumj´könttä....
Että hilikuvverran talavee on jälellä vielä siinä.


Ja sen vastapiätä jonniimetrin piässä paesteessa helottaa narsissipenkki.
Siinon kesä.
Ee tarvihe kotj´pihalta mihinkää lähtee.
Vähä niinku samassa paketissa, pohjonen ja etelä.





Ukki: - Kuulitkos Iivarj ku käkj kukku enskertoo...ja aenahhii sen kolomekymmentäkertoo yhelläsoettoo?

Iivari: - No niin tekj... ja sekö se nyt tietää sittä sitä että meekäläenen ellää aenahhii 37 vuotijjaaks?!

Ukki: - Nii...ja meekäläenen 120!

Iivari: - No tuntuupa sittä meellä olovan vielä melekoverra nuita pihahommija jälellä...



















tiistai 15. toukokuuta 2018

Villahoosumies



Meekäläesen karvoesta on tullunna sanomista.
Ku pörhöttää jokasuuntaan.
Ja huushollissa jokapaekka on täännä karvoo.
Viikkosotalla on äet toemittanna että pittää suaha aekoo äkkijä nyppijälle.
Sittä kahtonna erj rimmoojiin sivuja.
Ja kaekki aejjat täännä kesäkuulle asti.



Yhtenä päevänä männäviikolla se sittä kottiutu kaapunnista.
Ja tuommoset vehkeet olj matkassa.
Toemessaan siinä selevitti.
Että nyt se ruppee koeralta karva lähtemmään.

Kyllä siinä olj vähä meekäläesellä killinuatokset.
Että minkään verran jiänöö jälelle.
Ku tuommosten aseehen kansa ruppee toestaetonen topostammaan.


Tähä asti sittä piästiin iha sopusasti.
Tuosta lopusta on sittä ollunna vähä erj´mielisyyttä.
Äet äätesj että oo nyt vähä aekoo vielä alollas. Tyhjee venkoelemata.
Pittää siistijä takalisto.
Ku on kuulema ku karvahattu. Ja tämmönen helle vielä.
Minä sille sanoen että huolehtii vuan omistasa.
Kyllä ee yhe´aenutta karvoo nyhetä ennee.
Kyllä tulloo vielä villahoosut tarpeeseen olemmaan.
Ennenku oekeeks kesäks herkijjää.

Nyt se selevästihhii vuanii meekäläestä tuo veehti seläntakana.
Ja kumj´tötterö sormessa.
Että ku ruppeen johonnii hyvinnii rennommakusesti makkoelemmaan.
Ni se hyökkee veehti tanassa meekäläesen takamuksen kimppuun.



Äet sano etton sen helleraja paakkunna tänäpäevänä.
Ee kuulema ennee yhtää näen kuumoo päevee tälle kesälle.
Vielä se ehken jootuu huomisen sinnittelemmään.
Ennenku vähä viileemmäks muuttuu.
Ja eekähän tässä vielä ies oekeessa kesässä olla.
Että tiijjäppä vielä mitenkä on hellettä kuhan kiäntyy kunnolla kesäks.
Taekka sittä ee.
Äetin toeveen mukkaan.



Villahoosumies illankähmässä tarkistelemassa metänkuato jäläkijä.










maanantai 14. toukokuuta 2018

Imellystä ja lämmintä


Männäviikolla ilimesty äetin matkassa kyliltä tuommonen eppäelyttävä kiärö.
Vähä jo uavistelin että jottae sisustushommoo suattas olla tekkeillä.
Karvamatto niät riippu kaks päevee pihalla.
Eekä tullunna takasi siltä reessulta.



No niimpä sittä.
Tämmönen äljäkekkö tilalle....


Imellys tulj kuulema meelle kesäaejjaks asustelemmaan.
Ja semmatkassa visiinnii semmonen aanelosen pitunen kieltolista.
Aenahhii äet latelj tulemmaan ohjetta ja komentoo.
- Siihe EE sua pyyhkijä partoo keeton syönnin jäläkeen.
Siinä EE sua käpästellä kukkapenkin jäläkisillä käpälillä
Siihe EE sua hierasta selekee kulokossa pyörimisen jäläkeen
Siinä EE sua syyvvä rotjoovata luuta
Sen alle EE sua pistee yhtää sikkoo ja huuvvattoo kuoputtamalla
Siinä EE missää tappaaksessa sua hiihätellä takalistoo pihallakäännin jäläkeen.

Heräsj vuan kysymys että mittee virkoo sillä sittä oekee on??
Oes tok ripustanna sen seenälle.
Ku kerta nuin ällee sen piältä on.
Sitä jootuu nyt vissiinnii sillä ilimaveevillä sittä heettämmään ihtesä kyökistä sohvalle ja takasi.



Sellisäks etton helle.
- Joka äetin mielestä ruppeis jo piisoomaan.
Eekä piästä päeväaekaan lenkillä käämään ku on kuuma.
Uamusilla ja iltasilla vuan.
Ni jopa olj tulla pörähtännä mehtäkone tuoho likelle.
Ja ukkaasit olj tievvarressa ettee sua männä ku luvan kansa.
Iltasilla ee ollunna sielä kettää liikkeellä konneen kansa.
Uhmattiin kieltoo ja käätiin kahtomassa.


Sehhii viiminen mehtäkaestale tuosta ison tien ja vanahan tien väliltä näkkyy pärreiks mänövän.
Kohta ee mehtee ennee missää.
Aakeeta vuan.
Kyllä en tykkee että kaekki kuajettaan.
Murahtelin vähä sille konneelle.
Vuan mitäpä sekkää siitä välitti.
Möllötti vuan hilijjoo metällaejjassa.
Tänäuamuna sieltä on jo möökettä kuulunna.
Iltasilla piästään kuikuilemmaan mittee neon päevän aekaan tehnnä.

Niin sevuan kuulkee äetiimpäevähhii olj ja mänj.
Ja kaaheen mukavata olj.
Ja sanomatahhii selevvee että siinä hyvässä seorassa.
Ee oo kuulema viiteenkymmeneen vuoteen ollunna yhtä lämmintä äetiimpäevee.
- Ee kuulema oes ollunna väliks nytkää.
Sano äet.
Seon sitämieltä että nyt oes tämänkesän helteet pietty.
Vaekkee sitä kyllä kukkaa kuuntele.
Aenakkaa ilimoehhaltija.
Minumpuolesta paestakkoot aarinko.
Aena piäsöö varjoon jos tarvihtoo.
Ja pirtissähä ee liijjemmi hellettä oo.
Ku tuo viilennysvehe pöhhäättellöö tammikuista ilimoo tuvantääteesesti.
Äet istuu siinä sen alla onnessaan.
Ja meekäläenen petillä lampaankarvan piällä.




















sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Onnee Äetit!




Oekeen hyvvee ja onnellista Äetiimpäevee jokkaeselle äetille ja mummulle, kaks- ja nelj´jalakasten hoevoojalle!
Toevotan päevääs isolla tassulla onnee, illoo ja aarinkoo!

t. Iivari