keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Etelän possu ja mukavat vieraat


Mahottoman pitkältä tuntu päevä eelissäpäevänä.
Äet niät sano jo uamusilla että illasta tulloo sittä mukavija vieraeta kaakoo etelästä.
Taekka ee vieraeta ku ihan tuttuja.
Tulloo kuulema semmosta väkkee että suan kuulema pelemuta niimpaljo ku sielu sietää.
Ja varmaannii pestä nuamoja niimpaljo ku kielj kestää.
Josvuan vanahat merkit paekkasa pittää.
Ja sitä kaet sittä iltoo tingalle oottelemmaan.


No niihhän siinä kävihhii.
Eesmänneen Eka-kamun emäntä ja immeesvelj pelemahti pihhaan illankähmässä.
Ja meekäläenen siitää liehkasemmaan.
Saen tulijjaeseks tuommosen mahottoman kommeen possun.
Arvootta kamut varmaannii että siinä sae etelän possu tutustuva het savolaesten elämään.
Tiälä on vaahtija. Ja sika sae kyytijä.



Vuan sitkee olj etelän possu.
Vaekka kuinka nyhin sitä ja viskelin.
Ja puistelinnii nii että meenasj niskattii nuljahtoo.
Kilipoohhii veettiin sitä selänruaputtajapoejjan kansa.
Ni eekuvvuan possu ähötti pulleena. Eekä ollu moenaankaa.


Immeeset siinä huastelj ja kahvittelj.
Ja meekäläenen välliin pelemaatti possuva.
Ja jyysti äetin mieliks vähä vierasluuta.
- Vierasluu on semmonen varalla olova luu kuapissa. Ee vieraelle vuan mulle.
Etten mää suunapiänä kahvipöötään hänkkäröemmään. Ja kerjuulle.
Onneks olj semmosija nämä kävijät että olivat sitämieltä että "osa Ollille ja pala Puavulle".
Elikkä meekäläesellehhii tarjottiin. Oekee meeninki.
Nuamattii saen pestä nii monneen kertaan että äet jo arvelj ettee ennee pesemällä lähe se kuola nuamasta keltää.
Hirveen mukava ilta olj.
Ja hyväpä olj kaeketi vieraehennii lähtee kaltatuilla nuamoella kohti Kaenuuta huristelemmaan.

Kiitos vuan Sari ja Oskari käännistä! Ja possusta. Tervettulloo millovvuan uuvvestaan.


ps. Possulla on pikku onkelmija toesen etusen kansa. Oeskoon johhii murtuma tullunna.
Ja taesj tulla johhii revähys kylykeennii. Vuan ee vuarallista.
Neolalla ja rihmalla ehken paranoo. Jonniippäevän saerasloma.

ps2 Anteeks epäselevät kuvat. Jostaessyystä ee meekäläenen seesahtanna posseroomaan 😄






maanantai 22. huhtikuuta 2019

Pietty on piäsijjäenen


Nyt on syöty lampaat. Ja pashat.
Ja mahojesa vieressä itekuhhii muanna. Ja minä sellisäks nuoren emännän.
Rappuskahvija on juotu. Ja muutennii on oekeen luatusasti männynnä aeka.
Kyllä ee ollunna tekemisen puutetta.
Kyllä olj mukava piäsijjäesenaeka.
Mitä nyt koko huusholli on lööhännä valakosipulille.
Vuan se nyt on ollunna meleko pienj häerijötekijä.
Jos niinku vuakaan pannaan hyvät ja huonot asijat.



Yks huono asija olj tietennii se ku nuor emäntä lähti kottiisa.
Vuan het tulj sittä hyvä asija sitä korvoomaan.
- Jami tulj emäntäsä kansa käämään.
Hirveen pitkästä aekoo!
Voe että otettiin ilohepulit het.
Tietää kaet tuon ku ee oo nähty ku millollie talavella viimeks.
Hirveesti olj asijjoeta huastamata. Nii emännillä ku meelläe Jamin kansa.


Käätiin yhessä pitkä lenkki loekuttelemassa.
Äet olj suu selällään. Ku niät ee tarvinna meekäläestä perästä kiskoo.
- Vaekka olj tuo suu aakj muutennii. Ku olj kokoaejjan iänessä.
Liekkö Jamin emäntä paljoo suuvvuoroo suanna.


Jami huasto juttuja mittee olj kirkolla sattunna.
Meekäläenen sevverra harvakseltaan sielä kääpi. Eekä usseenkaa niä kettää lajitoverija.
Ni siinä kuulin nyt uusimmat kyläjjutut.
Pyssyy tiälläe perihveerijassa asijjoesta perillä.
Niitä ku ee liijjemmin uutisissa huasteta näetä pikkukuntiin omija juttuja.


Käätiin sittä siinä samalla Jamin pihamuahhii tarkistamassa.
Mitenkä olj lumet sulanna.
Ja kettee olj kulukenna siinä pihalla talavenaekaan.


Iivari: - Hällyytys kaverj! Isolta tieltä lähestyy joku nelj´jalakanen....
Jami: - Sehän on vuan nuapurj...mänkäät...
Iivari: - Entäpä jos kuitennii varulta vähä haakahettaan...!?
Äet: - Iivari hilijjoo! Tiijjän mittee uattelet! Elä luulekkaa, et alota räkyttämmään...
















lauantai 20. huhtikuuta 2019

Hyvvee piäsijjäestä!




Hirveen hyvvee piäsijjäestä kaekille! 😊
Syökee paljo ja hyvvee ja muistakee hilijentyvä tärkeehen asijjoehen iärelle!

- Toevottavasti kaekilla muillahhii on yhtä hyvä ja lokosa piäsijjäenen ku mulla.

toevottaa Iivari ( ja kotj´jookot)









perjantai 19. huhtikuuta 2019

Piiiitkee perjantaeta


Nyt seon se piäsijjäenen alullaan.
Sitä hirveen pitkee perjantaeta eletään.
Ja suattaa tulla tekemisen puute ennenku on päevä illassa.
Onneks on kuitennii kuulema jonniillaesta luunkyrsee varattuna meekäläesen ratoks.
Toevottavasti semmosta pitkee luuta.
Nuor emäntähhii olj kippeeks tullunna. Eekä piäse vielä tänäpäevänä tulemmaan.
Ni on tässä nyt päevee haakotella. Pitkällä koerallahhii.

Tuo ylin kuva on eelisuamulta. Ku paesto aarinko.
Ja pakkastahhii muutama aste.
Pitkäperjantaenahan ee ylleesä paesta aarinko. Perinteesesti.
Kylymä pohjostuulj vuan hujottaa. Niinku nyttii.
Äet pesj männäviikolla toppahoosujjaan ja takkijjaan.
Sano ettee niitä ehken tarvita ennee tälle kevväälle.
Nyt näky takin jo kaevavan essiin.
Se viluitikka ku ee tarkene kuulema nyt lähtee mihinkää pihalle keppeemmällä takilla.
Oesko tuo nyt niin tarpeen lähtee ollenkaa.
Tiehhii olj lanalla veetty semmoselle mötökselle.
Nilikkoo myöte jalaka uppoo. Immeesellä.
Meekäläesellä vettää mahhoo myöten.



- Äet kuule. Tänäpäevänä voetasj syyvvä pitkee puolista. Ja ottoo monta pitkee päevätirsoo.
Sittä voesin syyvvä sitä pitkee luuta. Ja tuas vetästä pitkee unta.
Sejjäläkeen voetasj kahtoo jottae pitkee elokuvvoo. Ja syyvvä siitä sinun pitkästä pussista vähä namimellijä.
Eekä mittää pitkee lenkkijä oes väliks mihinkää välliin.














tiistai 16. huhtikuuta 2019

Tiistaen tuumat


- Jos ee niin hirveen virreetä oo tuo meekäläesen rappuskahviseora ollunna ennenkää ni nyt tämä kaverj pisti kyllä paremmaks.
Suattaa olla että tuon kansa kääpi se vanaha sanonta totteen.
Jiäpi vielä piä vetävän kätteen.


Vualit on nyt ohi. Ja evuskunta valittu.
Huolimata siitä ettee meekäläenen piässynnä iäntään antammaan.
Nyt on sittä ne hallitustunnustelut alullaan.
Siinä tuntuuhhii olovan onkelmata myyvvä asti.
Ku yks ee haluva toesta sammaan sakkiin. Ja toenen ee tuas kolomatta.
Ja jonniillaenen sakki pitäsj kuitennii suaha muan asijjoeta hoetammaan.
Ee kää katteeks.
Vaekka eekaet tuo kummonenkaa homma oes loppuillopuks.
- Enttententten- hommalla vuan.

Meejjän huushollissa ee onneks oo tuommosija rätnättävijä.
Kyllä on yksinkertanen jako.
Äet miäree ja meekäläenen piättää.



Lumet on sulanna mökin toeselta syrjältä melekeen kokonaan.
Toesella piisoo sittä vielä kunnolla.
Muutama päevä ennee piäsijjäeseennii aekoo.
Ee oo hirveesti koristeeta laeteltu.
Ku se mänj se rairuohon kasvatus männäkevväänä sevverra hatulleen.
Ni äet piätti että antaapa olla nyt niihen heenäen.
Yks narsissi nuokkuu keltasen liinan piällä. Ja vissiin sille tulloo joku kaverj.
Siinäpä neon piäsijjäesvalamistelut.
- Niinno ohan se pashasuavi valamiiks jo pesty.
Että suahaan tuas kunnon annos tehä.


Ilimattii kuulu olovan oekeen hyvät tulossa pyhiks.
Ja nuor emäntä.
Että mitteepä tuota muuta tarvinnookaa.
- No se yöpakkanen ee kyllä oes pahaks.
Saes tuas ies yhen lenkin päevään tehä kuivin käpälin.







sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Lyhyvestä virsj kaanis


- Hyväisätokkiissa ku jännittää... mitenkään sitä ossoo käättäätyvä. Äet kuule, siihenkö rinkulaan se merkki tehhään? Pittääkö olla isolla vae piisooko pienellä?


- Paljo näkkyy jo immeesijä mänövän. Eeköön ruveta lähtemmään myöhhii....


- Isäntä ja Ukki näkkyy jo mänövän...


- Ja mittee halavattuva...äettii! Missee välissä sehhii juutas jo luikasj...


- Hoe...kuka unehtu?! Halloo...!
Justiisa. Ja mitenkä sitä toetotettiin viikkosotalla etukätteen että sittä männään porukalla iänestämmään!



















perjantai 12. huhtikuuta 2019

Pikkujuttuja


Kerta pritittii sae lisäaekoo ni meelle kansa...talavelle... ja aenahhii lokakuulle asti!
On tämä vuan nii lystijä.
Vuan kyllä se nii syväntä kiäntää se ku lumet sullaa kaaheella vaahilla.
Tiettii alakaa olla jo melekeen kokonaan hiekalla.
Olj siinä kuulkee tietämistä että piäsj etenemmään.
Ku koetin niät piästä lunta pitkin.
Välliin olj pakko märälle hiekalle ja veelle astuva. Ja ilikeelle tuntu mahassa kylymä vesj.
Onneks uamusilla on ollunna pakkasta ja tiet jiässä.
Vaekka se tietäähhii sitä että pittää lähtee ennen aaringonnoosuva taepaleelle.



Kuuntelen aena tarkalla korvalla uutiset. Ja katon tietennii kansa.
Ja sieläpä sanovat etton kuulema se musta aakko löötynnä.
Ja oekeen kuvattuhhii.
Oljpa tuohhii uutinen.
Onkaet tuo ollunna jo vuosj´kaavvet tiijjossa että tiälä meellähän se musta aakko on.
Äet on sanonna.
- Ku aena on johhii tavara hävveöksissä. Ja etinnässä.
Eekä löövvy. Eekä kukkaa tiijjä minnekkä ne on jootunna.
Ni äet aena mutisoo että sinne tuas hupenj mustaan aakkoon nehhii.
Eekä oo näkynnä yhtää kameramiestäkkää meejjän huushollissa.
Että mistee lie ruaterista sehhii kuva otettu jota nyt mustaks aakoks väetettään.
Valeuutinen selevästihhii.
Niinku ison veen takanahhii restentti väettää semmosija olovan.



Äet sano että meekäläenen on kuulema ruvenna selevästi vanahenemmaan.
Ennee ku ee tule remellettyvä sikojenkaa kansa niinku nuorempana.
Unj vettää puoleesa enämpi.
Eekä niinkää oo intoo naru sinkeellä aena paenatella tiempiällä.
Ni nuista seon piätellynnä että nyt on alakanna määräkoeralle tulla vanahuus.
- Mittää vanaha oo. Korkeentaan myöhäsemmässä keski-iässä.
Kahtokaat vuan ite peeliin. Ja puhukaat vuan omasta puolestasa.
Isäntä aenahhii sannoo aena että ukkelin pikkunen koerampentu.
Ettee se aena huvita laakata piätönnä. Vuan pittää raahassa olleella ja tuumata asijjoeta.
Äet siihe että siinähän se sohvassa hyvästi onnistuuhhii teellä kahesta miehin.
Kohta kaheksan vuotijjaan koerampennun kansa.
Oeskoon äet ihavvuan pikkusen katteellinen.
Ku myö osataan ottoo elämä vähä löösemmin ku se ite.