perjantai 21. tammikuuta 2022

Paparatsi vuanii

Eelissäpäevänä tulj lunta vuakasuoraan. Kummastahhii suunnasta.
Ja semmonen tuulj ettee aekonna äet pihalle männä.
Kahto kyökin lasista. Että mikä myky männä mykrittää pihamualla...?
- No mikähän!
Meekäläenen isännän kansa rohkeena poekina lumj- ja hiirj´hommiin lähettiin.
Elikkä isäntä niihin lumj´hommiin ja meekäläene hiirj´hommiin.
Ja hetpaekalla otti nokka vaenun...

Äet olj kaevanna kamerata essiin. Ja salloo olovinnaan kuvas lasista.
No tullooko muka mittää tolokullista.
Jos lasin läpi ja lumj´myräkän sekkaan tähätään.
Eehän se uskonna. Senkun mäeski mänemmään kuvvoo.
Niinku parassii paparatsi.



Olin kuulovinanj että joku vissiinnii lassiin koputtaa.
Vuan kuka se nyt kesken tärkeen homman ruppee sivuilleen vilikuilemmaan.


Hiirj olj melekeen jo viiksj´karvan piässä... vuan sinne suplahti lumen sekkaan.
Jopa se sittä tympäsj.
Sehhii on näköjjään ikkuistettu nyt sittä jäläkipoloville.


Käväsin siinä sittä välillä tarkistamassa tilanteen pissipuun juurella.
Ja johan olj paparatsi siihennii kerinnä.
Ee uskosj että livakasti liikkuu...nuinnii isoks immeeseks.
Kerkijjää huoneesta toeseen. Ja lasista toeseen.
Vaekkee joskus piäse ies sohvasta jaloelleen kampeotummaan.


 Pissipuun luota sittä vaahilla lintulaavvalle.
Siihennii olj näköjjään paparatsi kerinnä räpleemään kamerata.
Koputti lassiinnii mokoma.
Että poekkkeen lintulaavvalta pelottelemasta tinttijä.
- Ee ollunna sittä muuta tekemistä silläe. Ku vahata meekäläesen tekemisijä.
Luulisj tähellisempätähhii olovan.
Nyt oes suanna raahassa huuvvattoo vaekka sitä imurija.
En oes ollunna sitä jahtoomassa.
Taekka veellä luuttuva pitkin lattijjoo.
En oes ollunna sitäkkää vuanimassa.
Vuan ee...tämä vuan kulukoo kahakkätteen huushollissa kamera käessä.
Lasista lassiin.
Ja vuanii viattomija ulukoelijoeta...




keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Voe tokkiisa...


Voe tokkiisa, sano äet. Ku kuulema se Pentulive loppuu.
- Mikäkö Pentulive?
No sielä Ylen sivuilla on ollunna monemmonituista viikkoo semmonen viteolähetys.
Koerampentuin elämästä, ensmäsestä päevästä luovutuspäevään. Yötä päevee.
Ja sitä seon äet vahanna jokkaenen päevä. Eeköpään lie ollunna aaki uamusta iltaan.
Ja seon käännä aena kahtomassa että mittees ne pennut nyt puuhoo.
Sielä on koerampoekaset paenija heettännä. Ku piäsivät jaloellesa.
Nyt se ilo loppuu kuulema ylj´huomenna. Ku viimisettii pennut lähtöö uuteen kottiisa.
Ja seon murheen paekka. Äetille ja muille seoroojille. Ja niiton ollunna paljo.
No. Jootaapahan nyt äet seoroomaan tätä kotj´ohjelmata. 
Tästä meekäläesen elämästä.
Vaekkee tässä liijjemmin mittää maenittavata kyllä ookkaa.



Päevällä männä hilipastiin vähämmatkoo tuota meejjän lenkkitietä.
Hyvin olj laahkee ilima. Ja mukavammakunen tie käpäliin alla.
Onneks ee tänne oo kukkaa hiekkoo kylyvännä.
Niinku kirkolla ja kaapunnissa.


 Mänömatka olj hyvinnii semmosta hilipasuva.
Palluumatkalla olj vähä sittä enämpi luappasumalliin mänö.
Yhessäkohen olj niät vähä semmonen luipakampi kohta.
Jossa ee äetin lonttosten nasta oekeen pitännäkkää.
Tulj siinä semmonen vähä luajempi askel sen tehtyvä.
Ja sehän vähä jo ronkkoon otti.
Sanosinkoon että peräti hilikkuva vaelle semmonen huarakatkos.
- Eekä sunkaan syvämmessä. Niinku ylleesä semmonen ruukkoo olla.
Se se ee sittä opi.
Eelissäpäevänä niät sama homma samassa kohassa.

No seon nyt sittä se Heekimpäevä tuas.
Ja sehän männöö niin että sillon taettuu se talavenselekä.
Ukki sano että kaet se taettuu. Ku lunta tulloo tuas vuakasuoraan.
Kennenkä tahhaan selekä semmosesta taettuu.
Liekkö se karhu nyt pesässäsä sen kylykesä kiäntännä.
Niinku kuulema ruukkoo tänäpäevänä tehä.
- Mistee se sehhii tietää etton Heekimpäevä. Ja kylenkiäntö.
Alamanakkako lie sielä pesän seenällä...
vuan kukapa lie aena kiäntänöö sen lehen uuvvelle kuulle ku karhu ite makkoo...




lauantai 15. tammikuuta 2022

Lumj´saetta tiettelöö


Kyllä jootaa kuulkee tämä Salanen Akentti jo eläkkeelle.
Yritin niät vakkoella tuolta kiikun alta. Että mittee ne oekeen tekköö siivekkäät pissipuussa.
No eehän sinne asti mittää nähnnä.
Ja mittee salasta tarkkaeluva sehhii oes ollunna. Jos oesin lähemmäks männynnä.
- Punanen paeta piällä.
Olokoosa minumpuolesta sehhii homma.
Hoetakaat vuan nuoremmat semmoset.


 Männäyönä olj kuulema ollunna kommeeta revontulija. Ja kommee kuutamo.
Sano nuapurin emäntä.
No eehän meellä mittää nähty.
Kuvvuan suut aaki tuas muata korsasivat immeeset.
- Jonnaeyönä vielä kuulkee kuoriutuu seenäpaperittii seenistä siitä iänestä.

Äet aeko tänäiltana muka jaksoo vahata niitä revontulija.
Ku näätästäävät kuulema aena niinku oes ilotulitus männeellään.
- Eppäelen...ku silimät kiini ja suu selällään suattaa olla hankalampi homma ne nähä.
Sepä on kuulkee yks semonen uskomus niistä revontulista.
Että ne tulloo siitä ku lämpimähhaltija ja kylymähhaltija pittäävät ötäkkätä keskesä Pohjolan vallasta.
Miekat vuan kalistaa vastakkata ja siitäpä lentää kipunoeta jotka sittä revontulina näkkyy
Määttiijjä... ukki sano että aenahhii revontulet tietää lumj´satteeta.
Ja johan tuo siätyttö telekkarissa niistä huastohhii.
- Meekäläesen nokkahan on haestanna sen satteen jo aekusemmin.
Eekä oo se erehtynnä vielä kertookaa.

Hyväntähen...huomasin justiisa etton jo puolessa tämä tammikuu!
Enskuun jäläkeen on jo kevätkuukaasj.
Ja siitähän on ennee yks luikonen vuan juhannukseen...




torstai 13. tammikuuta 2022

Se syvänkuun ensmänen suvj

Voe veekkoset! Kylläpä on ollunna mukavata ku ee oo tarvinna vyntätä vuatetta.
Ku ee oo ollunna pakkasta.
On riittännä ku on vuan vähä jalakoo nostanna. Etton suanna äet paejjan pujotettuva.
Siis meekäläeselle. Tietennii.
Se ite kaet suanoo paejjan piällesä jalakoo nostamata. Arvelisin aenahhii.
- Varmahan ee siitä(kää) voe olla...


Seon kuulkee semmonen homma. Jos että sattunna muistammaan.
Että syvänkuun ensmäsestä suvesta on yheksän viikkoo sullaan vetteen.
Elikkä tästä päevästä yheksän viikkoo.
Ku tammikuuhan on vanahankansan mukkaan syvänkuu.
Ja tänäpäevänä olj se ensmänen suvikelj.

Ja jos nyt sitä vanahookansoo vielä lissee.
Ni 200 päevee on rukkiin leekkuuseen kuulema.
Tästä ensmäsestä suvesta.
- Että jos nyt jollae sitä kessee on ikävä.
Ni sulloo vettä on kohta tiijjossa.
Ja joku joka ee niinkää kesästä perusta.
Ni kahensaan päevän piästä kesä on melekeen ohi.



 Kyllä olj silleetä tietä hipetellä päevälenkillä.
- Pitkästä aekoo niät käätiin semmonennii.
Ja entäs sittä ku vielä aarinkohhii paesto!
Kyllä olj siinä semmonen talvinaatinto parraellaan.

Ja omalla pihamuallahan sitä sae sittä hiirj´jahissa olla.
Vaekka äet kyllä eppäelj ettee lie sielä pissipuun juurella hiiren hiirtä ollunna.
Ku ee mittää jäläkee ies näkynnä.
Että lie ollunna vuan entiset hajut...
Mitteepä tuota lie silläkkää nii välijä.
Kyllä ee sualis oo piäasija mehtuuhommassa.
Sitämieltä oon eelleennii.
- Lie hirvimiehet kyllä toesta mieltä...







tiistai 11. tammikuuta 2022

Liikettä ja raetista ilimoo


Kyllä jo näätästi ettee se pakkanen kynsijjään hellitä ollenkaa.
Uamusilla -26 astetta.


Ja päevällähhii vielä -23
Vuan kaanista olj kyllä ulukona.

Äet änkesj itelleen välj´hoosuva ja toppahoosuva.
Villapaetoo ja toppatakkija.
Ja sen jäläkeen sittä sama homma meekäläeselle.
- Tossuin jalakaan naploomisessa meenasj hermo palloo.
Ku männöö ne pitkät tarranaahat aena keskesä solomuun.
Ja sittä ku yhen selevität ni on kuulema toenen jo kiini viimistään matossa.
- Neljä kertoo se sama homma.
Immeesellä hikj piässä. Tietennii ku on ängännä ensin itelleen sen vuatekasan.
Olj kuulema helepompata ennevvanahaan penskoelle pakata vuatetta ku meekäläeselle.
Vaekka olj kaet niilläe kyllä yhteesä neljä jalakoo joehenka sukkoo ja kenkee pistee.


 No. Eepä pihalla palella kettää.
Ku immeeselläe on jo valamiiks semmonen lämmönnoosu tapahtunna.
Sielä kaeken vuatetuksen alla.

Mukava olj vähänaekoo siinä pihalla tepastella.
Vähä liikettä ja raetista ilimoo.
Ja olovinnaan aarinkohhii paestoo killotti.
Mikäpä sen paestaissa.
Päevämpittuus ku on jo 5 tuntija ja 14 minnuuttija tässä meejjän korkeovvella.
Ja viisj minnuuttija näkkyy jatkuvan päevässä.

Pitkäks on meenanna aeka käävvä pirtissä olleellessa.
Ehken sitä jo huomenissa suapi olla pihalla enämpi.
Ku jos kerta ruppee laahtummaan.
Äet kävj pikareessun kirjastossa.
Siltä varulta etton jottae tekemistä jos ee laahukkaa.
Suattaa olla että suapi kirjat jiähä toviks.
- Näkkyy niät lunta sattoo hitvettelövän.
Ja sehän tietää niitä lumj´töetä sittä.
Ja sepä seon sittä immeesen ropalle hyväks se.
Ja sohvalle. Ku piäsöö pallatummaan entisseen muotoosa.
Hävijjää siitä ahterin kuva.





sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Pakkaspäevän uatoksija


Rusakko poeka männä vinttasj vaahilla tietä pitkin.
Eepään sen äet pakota sitä toppahoosuihin ja pippoo piähän!
Kyllä kaete sitä vaahilla piäsöö ku ee oo kankeena nuihen vuatteehen kansa.


 Jos kuitennii jäläkeen yrittäsj...
No ee siitäkkää mittää tule...tossut suttii tyhjee lumella.
Ja kintut kankeena hoosuin kansa.
Ja vielä siinä immeenen riippuu narumpiässä paenona. Jaksa vettee sitä.

Vuan onkaet se hyvä tietennii ettee vilu kapase.
Oes suattanna jiähä tämähhii reessu tekemätä muuten.
- Mitenkään ne toellaan nuo Rusakko sakki tämmösillä pakkasilla tarkennoo...
yks ja sama turkki kesäsä talavesa. Ja sillä pittää pärjätä.
Pitänöö muistuttoo äetijä että viepi kaarajjyvijä sinne lintulaavvan alle.
Suavat ies niitä syyvvä lämpimikseen.






perjantai 7. tammikuuta 2022

Mittääsanomaton viikko


Niinku näkkyy ni meellä sevuan kamera jatkaa lommaeluva.
Vaekkee kyllä meekäläesellä oo mittää sitä vastaan.
Suapipaan raahassa olla.
Vaekkee tuota oo mittää tapahtunnakkaa. Että oes oekeen kuvata tarvinna.

Nyt on joolusta siivottu viimisettii hilikuttimet poekkeen.
Äet ättäröe eelissäiltana sen joolukuusen kansa.
- Ku meellähän niät olj se kestokuusj.
Ja se ku ee meenanna millää sopija ennee siihen lootaan mistee se otettiin.
Äet survelj oksija kassaan voemalla. Eekö lie hyppinnähhii sen piällä että suapi supumpaan.
Sittä viimen hakj narukerän. Ja vetj hampaat irvessä niihen ossiin ympärille naruva.
Ja noetu isännälle että voes tulla jeleppoomaan. Isäntä ee viisaana ies suutaan aakassunna.
Tuntoo jo tuon että mittee tapahtuu jos siihen yrittääkää apukäsiks.
Ja niimpä vuan sopi lootaasa kuitennii sejjäläkeen.
- Sen vuan sanon että ee tie mielj olla kahtomassa ku sitä seoroovan kerran sittä ruvetaan  levittämmään...suattaa olla jooluraaha meleko kaakana siitä hommasta.


 Meekäläeselle aena huomaatettaan.
Että voesko jollonnii vaekka pittee petisä vähä enämpi kasassa.
- No sitähän minnoon justiisa koettanna tehä. Eekö siltä muka näätästä.
Ee mäne mielemmukkaan ee. Tieppä mitenkä tahhaan.

Seon kuulkee tänäpäevänä kuulema semmonen Hiiva-Nuutti.
- Elekee kysyvä minkä taatta sillon tuommonen nimi.
Vuan seon kuitennii se päevä, 7.päevä, jollonka hilipeet joolumpiot loppuu.
Ja alakaa kuulema "sininen talaven selekä".
Tämmöstä sannoo se vanahakansa.

Nyt on viritelty valamiiks meekäläeselle uamuks tossuja ja pippoo, toppavuatetta ja hoosuva.
Seon kuulema kova pakkanen uamusilla.
Sano siäpoeka telekkarissa.
Onneks on lämmitetty uunj.
Ja hyvästi lämmittää sitä meekäläesen yömakkuustahhii.

Nyt seon kuulkee vuuen ensmänen viikko lopeteltu melekeen.
Meleko mittääsanomaton viikkohan tuo olj.
Mahtanookko ens viikko olla yhtää vilikkaampi.