Tarttuva taati

Nyt seon sittä oekeen monesta miehin tullu totistetuks
että ne jälet olj karhujjälet.
Mittee esittelin tuossa eelen. Nalle ite olj männä muokanna siitä.
Eekä ollunna vanahat jälet ne.
Että onneks ee iha sen kansa silimäkkätä joovvuttu.
Äet puistattelj ku kuulj sen.
Vuan silti sitä sinneppäen nyt päevällä kuitennii tallusteltiin.
Minä kyllä jarrutin paljo ennen niitä jäläkijä. Enkä lähtennä etteempäen.
Mäntiin sittä toeseen suuntaan.
Kohta loppuu lenkkitiet nuihen otusten tähen.

Eelen illalla saen oekeen perusteellista syljhoetoo.
Sen eistä ku päevällä joovvuin iteksenj olemmaan.
Sepä olj mulle hyvinnii mieleen.

Äet tosin onnistu jotennii söhleemään nuo kamerasa asetukset.
Ku pitj kuvija tulla räpsimmään.
Eekä vieläkkää oo suanna niitä kohilleen.
Eppäelen että sitä vikkoo riittää pitkälle vielä.

Vuan jokatappaaksessa kellettelin nuore emännän sylissä.
Ja se ruaputtelj mahhoo ja kaaloo.
Ja höpöttelj mulle korvaan kaekkee mukavata.

Ja ruaputti rinnuksijahhii.
Siinä olj oekee hyvä olla. Ja lämmitti syväntä.
Ja mieltähhii. Nii minulla ku sillähhii.

- Mittee ihmettä...? Akkatyrnijä ja ukkotyrnijä...? Elä ruppee nyt hööryvämmään tuas!

 Äet on ollunna mahottomassa vitakassa.
Siihe on iskennä paha vaeva. Semmonen taemitaati.
Ku jo kerkis posti kantoo ensmäesen taemilehen. Ja siitä lissee vaahtija.
Onneks on vielä mua jiässä. Eekä siihe mittää sua pantuva.
Kerkijjää ehken männä tuo vitakka ohi.
Ennenku mua sullaa kokonnaan.

- Nyt loppu se pöhheekköen vahtoominen. Mittää pensasta hankita...entisettii jiännä hoetamata...!

Amppeljtommaattija, tyttö-ja poekatyrnijä, sammalleemuja, surukuusija...
Ee hyväntähen....
Jokakevväenen on tämä tartunta.
Onse siihemmännessä ohi männynnä ylleesä ku mua on sulanna.
Vuan nyt näättää vuaralliselle tuo. Ja pahat on oereet.
Ku nuor emäntä sen hööräkän ensin sae. Ja yks äetin kaverj jatko.
Ja nyt seon sittä tuoho iskennä.
Silimät kiiltää oovvosti. Ja ohta on kuumana. Syvän lyöp toestasattoo.
Ja henkee salapoo. Ku jonnii herneen näkköö lehessä.
Jo on sittä tarttuva taati.

Minen muuta tarvihe ku että suap raahassa pelata.
Ja ehken sen että tuo kenttä kuivusj äkkijä.
Ku on nii märkee vielä.
Juohtupa tuossa mielee...
että jos kerta on tuommonen pihahööräkkä, ni suattashan tuoho meekäläesen pelluupaekalle semmosen kunnon nurmen laettoo.
Niinku on nuilla oekeella pellojillahhii.
Kelepoespa siinä sittä hilipetellä.
Ja kyllä tähellisempätä oes. Ku nuo tyrnit ja muut pöhheeköt.
Kyllä pitäsj sevverra uatella talovvahtija.
Ja uskollista ystävätä.  Joka henkesäkaapalla lenkillähhii vahtoo.
Ja huolen pittää. Kaekesta.