Tiijjotus

Iivarin Ilimaveevilaetos tiijjottaa.
Juhannusuaton siäennuste (meleko varma)

Eteläesempään Suomeen esinnähhii:

Lämmintä ee oo.Vuan ee mahottoman kylymeekää.
Enimmäkseen pootasiätä. Ja paestetta.
Vuan kyllä on pilivistähhii. Ja vettähhii tirvassoo.
Riippuu niistä pilivistä.
Tuuleksii jonniivverra. Ehken enämpihhii.
Riippuu puihen heelumisesta.
Suattaa keritä kuivana rillata pihvinnii. Jos ee oo kovin sitkasta lihhoo.
- Venneelijöelle tiijjoks että uallokkota suattaa tulla.
Jos niät vesj äetyy enämpi läekehtimmään.

Keskemmälle Suomee (niinku meelle):

Vettä tulloo. Välillä vähä herkijjää. Sittä tuas sattaa.
Sekkaan soppii kevyttä tihhuutustahhii.
Ja semmosta rapsakampata ropotusta.
Eekäpä tuo oo ukkonenkaa poekkeensulettu.
Mitenkä nyt sattuu pilivet kulukeutummaan erj´suunnista vastakkata.
(Joessae paekoen suattaa äetyvä jopa akanilimaks.
Se on kyllä iha paekkakohtasta.
Ja paljolti riippuu tuosta väestön kosteosrosentista)
Pikkusen pilikahtaa paestetta jossaevälissä. Makkaranrilluun verran.
Pihviin asti ee pootoo riitä.

Pohjosempaan Suomeen:

Suattaa olla tarvista villalyyssille. Tuulla hujottaa melekoverra.
Jonniillaesta saetta tulloo. Olomuojosta ee oo vielä varmuutta.
- Vuan suksija ee kannata vielä panna vintille.
Eekä huopasyylinkijäkkää.
Aarinko näättäätyy. Vuan nuukallaesesti.
Paetsi sielä missä ee oo pilivijä.
Kuivana kerkijjää makkarasa rillata.
Jos on kuivat tikut. Ja rilli katon alla.
Pihvit voep suosijolla jättee ens jussiin.

Ennustus perustuu vuosiin luonnon tarkkaeluun.
Ja metässä kulukuun.
Ja vanahaan perimätietoon.