Kyllä lähtöö lapasesta

Lintuinajuhommat on ollunna piällimmäesinä.
Ja muutennii tuo pihalla mylleeminen.
Ee oo tarvinna unta hookutella.
Ku ee oo meenanna malttoo ies päevätirsoja vetästä.
Ni jopa seon yöllä nukuttanna.

Vuan kuitennii sitä enerkijata on ollunna vielä vähä tuvassahhii.
Äet anto mulle vanahan tyynyn. Mylleemiskaveriks.
Ku ee niitä pehmeetä leluja oo hankittu sillä ku hajotan ne het.
Oekeen luvampiästä saen nyt tuon kansa peohata.

Aena on kielletty ettee sua tyynyjä ottoo.
Eekä varsinkaa niihen kansa nujuta.

No nyt ku olj luvallista, ni eepä se nii ollunnakkaa mieleestä.
Ja saamattii olj tiukkaan kursittu. Ee mahtunna hammas välliin.
Että sae äet sittä viijjä roskiin sen.
Kyllä oes parempi ollunna se tyyny minkä toe männäviikolla kaapasta.
Nii pehmee ja mukava. Ja lööhäsaamanen.
Tiijjän ku kävin kokkeelemassa salloo.

Nuohan ee lopu tälle suvelle. Nuo erjlaeset metämmööhijät.
Oltiin käpästelemässä ja siinä olj tievvarressa tuommonen.
Olj raevanna nuita oksija läjjään. Ja peettelj niitä.
Myö seorattiin siinä kaavvempana.
Ku se nuissa pihissä vetj sitä paperjrulloo nuihen piälle.

Arvatkee haakuinko.
- No tietennii. Onneks kone möörysj sevverra ettee se kulettaja kuullu.
Kyllä nyt on lähtennä lapasesta tuohhii homma.
Tuo mehtiin nylykeminen. Ee loppuva niä.

Seon vähä sama ku meellä tämä pihan nylykeminen.
Kohta ee oo mittää jälellä.
Onneks pallot kuitennii.

- Appuun nuapurit!! Tiälä on hullu heenämies ja muapallo vuarassa!

Vuan eepä mittää. Jo olj vuarassa muapallohhii.
 Myrskyn Ja Tuiskun äeppä, Nettimartta, omassa plokissasa kyselj että
onko kellää lähtennä pihahommat lapasesta.
 -Voe Nettimartta ku tietäsit...!
Kyllä voen sannoo että on. Eekä mitenkää hyvällä laella. Tiälä aenakkaa.
Eekö siltä näätä?

Tämähhii se pitj nähä.
Sielä killotti muapallo roskiin piällä.
Ehken on nyt pikkusen liijjan pitkälle mänty tässä raekkoomishommassa.

Siirryin varulta syrjempään.
Mistee tuon ties vaekka oes meekäläesennii piällimmäeseks nostanna kuormaan.
Semmonen ytty olj mammalla piällä että ee nähnnä eekä kuullu mittää.
Kyllä nyt ootan että tulisj jonniissorttinen vesjsae.
Kerkijjäes männä tuo riehumisvaehe ohi.
Että voe tokkiisa ku onnii sittä lapasesta lähtennä jollae kaekki.

Kohta kuulema männään pihalle tuas.
Pittää suaha vielä jottae nylykemätöntä nylettyvä. Kuulema.
Kuha ee älyvväes kaekkija meekäläesen syöntiheenijä viijjä.
Ku leekkimökin kuppeelle siästin yhen välj´palatupsun iha sitävarten.