Teorija ja käätäntö

Eepä oo kuulkee kummonen nysä jälellä ennee siitä pitkästä luusta.
Vaekka luulinnii ettee sitä kerkijä syyvvä ku immeenen olj siinä hyvinnii hoplakkana.
Ihanku hyvinnii osille tulossa.
Kyllä se syynäsj tarkalle sitä syöntihommoo.
Justiisa ku saen semmosen kunnon myttösen siitä nahavvarraan roekkumaan.
Ja valamiina nielasemmaan sen.
Ni eekö lehahtanna saksiin kansa tämä naenen siihe. Ja leekkasj poekkeen sen mötikän.
- Ja samalla etusormeesa palakeenkielen. Ku olj siinä justiisa sormi pahimmuttain hollilla saksenkärillä.
Sanompaan vuan ettee ihahhirveesti siäliks käännä. Ilompillooja.

Uamupäevästä syyti lunta tuas monta senttijä sakkeesti.
Vuan onneks se siitä luantu.
Ja piäsin jopa iliman paetoo hilipasemmaan.
Lenkille männessä olj paeta piällä.
Ku olj lunta tiellä melekoverra.
Vuan sittä onnenkantamoeseks mänj iso kuorma-aato.
Ja sen renkaan jälissä olj jo hyvä männä. Ja paetahhii jooti äetille taskuun.
Että pitkästä aekoo olj mieleenen lenkki.
Immeesennii mielestä.

Toesin ku eelissäpäevänä.
Tulj niät vastaan yks kaavvempi nuapurj koerasa kansa.
Ja jotennii siinä vuan kävj nii että en kerinnä huomatakkaa ku karkasj suusta haakku.
Vähä semmonen ätäkämmän puoleenen.
Ja mittää en mahtanna että karvattii pörhisty paejjan alla ja kintut lähti etteempäen kuopimmaan vaahilla.
Äet toppasj kyllä het ja koetti raahotella.
Vuan tietimätä olj männynnä korvaläpättii multa kiini.
Ni ehämminä mittää kuullunna.
Tempoelin siinä narunnokassa ja viimen äet nappasj minut sylliisä.
Siinäe olin kuulema ku saepoppala. Yhtä liukas ja meenasin luiskahtoo alas.
Nuapurj tuumas että onko tuo se sama koera ku ennennii... ihanko se nuin ärhäkkä on.
Äet koetti kilipoo meekäläesen kansa huutoo.
Että sama on vuan vanahemmiten on tuommonen syöttiläs tullunna ihteesä isommille koerille.
Nuapurija vuan naaratti. Ja sen koera kahtelj vähä ihmeessään.
- Sehä ee muutaku kerran parj haakahti.
Kyllä kuulkee saen ripityksen kottiin männessä.
Että minkälaesen peon tässä on oekeen kasvattanna.
Ja kaekille kerinnä sannoo että hyväluonteenen on.
Vielä kotonahhii äet pärmenti ettee sua tuollakeenon riehuva ja julumistella.
Niinku joku metämpeto.

No kylläkaet minä sen tiijjän ettee sua räkyttee toesille.
Eekä suu vuahossa jemistellä kellekkää.
Tiijjän tok. Nuin teorijassa.
Vuan käätäntö onnii erj asija.
Ne ee aena kohtoo. Teorija ja käätäntö.
Pitäs kaet se äetinnii ymmärtee.
Ja muistoo että teorijassahan se sehhii tietää mitenkä tehhään vaekka perliininmunkki.
Vuan eepä teko onnistu käätännössä.
Ja tietää sennii esjmerkiks mittee umpj´suolj´leekkuussa tapahtuu.
Vuan määppä ite se käätännössä tekemmään.

Tässä voes melekeempä laaloo melekeen niinku se Junnu Vaenio että kään aejjallaetoo minä iliman paetoo, ee estä kukkaan ku matkoo tien...