Möllinruskeeta

Miitteekö on verestynnä? Ee nii mittää.
Vuan männööhän se aeka näennii.
Lummiin sulamista kahtoissa.
Ja ruskeeta ankeotta ympärillä.
Semmosta oekeeta möllinruskeeta.

Ohan nuo lumet huvenna vaahilla.
Äet sano että ennevvanahaan( =kampakerraamisella aekakaavvella) olj tämävverra lunta sillon ku koolut loppu.
Ja hirvee ytty olj sillon että sinä päevänä justiisa pittää heettee talaviturkki.
Olj ollunna oekeen kilipa että kuka se esinnä kerkijjää.
Siihen pohjattoman syvvään suolampeen jäehen sekkaan.
Uatellappa että tuohhii meejjän hipistelijä ja viluitikka olj sielä vanahemmiltaan salloo putrakkoon kammenna ihtesä. Ku kerta muuttii.
Ja sittä kesäloman alakuviikot mahottomassa räkätaavvissa.
Ja mummu ihmetellynnä että mistee juuttaasta se tuassiisa kehitti räkätaavvin kesäloman alakuun.
Että mitenkä voepihhii joka vuosj olla sama homma.
Eekä kukkaa rollinna sille että sielä se tyttäresä räpiköe jiähilleihen seassa.
Ku kerta muuttii.
Muuthan ee tietenkää suanna taatija.

Näetä lapsuusmuisteloja kuunnellessa oon ihmetellynnä.
Että minnekkälie sehhii reepas tyttö hävinnä.
Ja tilalle tullunna tuommonen kitkusempi vanahempi naesimmeenen.
Että misseekohen lie vinksahtanna happamampaan suuntaan.

Se sano siinä rappusilla, meekäläesen seläntakana, istuissaan että mintenkähän juohtuhhii justiisa mieleen se Korreen muan paksupoeka...?
Onse jollae varroo viisastella. Vuan määppä meekäläenen sanommaan mittää....

Ja nyt on sittä ensmäset leskellehet suaneet ihtesä punnerrettuva muampinnalle.
Kylläpä tulj ilonen mielj ne nähessä.
Ku koko mualima on toellaannii vuan ruskeena.
Ni onneks jokunen värj´läntti kuitennii.

Aarinko on jaksanna räköttee.
Vuan eepä hättäellä. Kyllä se siitä vapuks luantuu.
Ja suahaan oekeen perinteenen vappu- ja piknikkisiä.
Räntäsaetta ja vuakasuoraan tuulta pohjosestapäen.