Hommat

Hirveesti on meellä koerilla hommija. Ja monessa ollaan mukana.
Tittelijä piisoo joka lähtöön.
Niinku vaekka lukukoera, kaverj´koera, tullikoera ja polliisikoera.
Ja monellaesta muutahhii.
Unneottamata opaskoeroo ja avustajakoeroo.
Meekäläenen on vuan semmonen seorakoera. Taekka paremminnii kotj´koera.
Vuan on sitä hommoo mullahhii. Vaekkee tuota jookorroesketta liijjemmin ookkaa mökissä.
- Taekka kylläkaet sitä ykssii immeenen sen roeskeen suapi aekaseks jos niikseen männöö.
Niinku vaekka äet. Isäntä tuo ee kuitenkaa pahemmin roeska.

Meekäläesen tärkeemmät hommat on ylleenen haestelu.
Ja kaekellaenen erj´luatunen vahtoominen.

Immeeset ee aena kaekki ymmärrä mitenkä seon se haesteleminen tärkeetä.
- Muillehhii ku niille koerille jotka sitä oekeen palakan eistä tekköö.
Kyllä on tärkeetä haestella lenkkitiehhii tarkasti.
Männessä ja tullessa.
Äet ee sitä ymmärrä että mittee varten pittää kottiinnii männessä haestella niin tarkasti se tie.
Sama jonka on justiisa lenkillepäen männessä matkalla haestellunna.
No tietennii on.
On niät hyvinnii suattanna joku kohta jiähä haestamata.
Ja sitäpaetsi mänömatka ja kottiimpäen tehty kuletaan erj´puolella tietä.
Kyllä takkuulla on erj hajut.

Kotona on tärkeetä haestella esj´merkiks immeeset.
Jotka tulloo ja jotka lähtöö. Ja omat ja vieraat.
Missee on kääty, kettee nähty. Ja mistee kaakoo on vieras tulossa.
Ja onko mahollisesti eenehitty. Millonka ja mittee.

Vahtoominen on tärkee homma sehhii. Kyllä työstä kääpi.
Postinkuluku on tarkasti vahittava. Ja ilimotettava immeesille.
- Etteevät ilimaneistä tyhjee postj´lootoo kopase.

Nuapuriin liikkeet on hyvä pittee silimällä kansa.
Ihavvuan siltä varalta että jos jonnehhii männöövät ni tietää millonka on mökki tyhjänä.
Ettee kukkaa vieras kulukija satu mänemmään sillon sinne.
Ja niistä on ilimotettava immeesille.
Joku kuhtuu sitä nuapurj´kytteemiseks. Meekäläenen nuapurj´avuks.

Ja tietennii sittä oman tontin vahtiminen on tärkeetä.
Ettee kuhtumattomat vieraat nuivvuan tule.
Taekka sittä vieraat jotka on kututtu.
Niistä ilimotettaan immeesille.
Ja tietennii linnut. Nuo luojammielj´harmit.
- Vaekka jottii niistä kyllä tykkee. Niinku äet.
Meekäläenen antaa kyselemätä hatkat.
Ja ilimottaa siitä immeesille.

Paljohan sitä on muutae hommoo.
- Ruuvvan esj´maestelu. Immeesen lämmittäminen ja virkistäminen.
Ja meekäläesellä se ajottaenen pyykkipoekana olo.
Nuorempana se jakso kiinnostee enämpi.
Nyt oon jättännä sen piäasijassa äetin hommaks.
Ku huonosti linkoo tuo pyykkikone. Ni tinkii kastummaan siinä hommassa.

Että tässä olj vuan semmonen pintaruapasu nuihin hommiin.
Ja minkäkö taatta niitä nyt pitj luventierata?
- Laeska töetään lukkoo sano mummu ennevvanahaan.
No ihavvuan muistukkeeks.
Ku äet tuossa ihmettelj että onse kumma ku koera vuan laeskana makkoo päeväkaavvet.
Ee mittää oo tänäpäevänäkkää järellistä tekemistä sillä ollunna.
Syöpi ja makkoo.
Että mitenkä sitä voepi sittä ollahhii viärässä immeenen.

Toessapäevänä olin Ukin kansa hommissa.
Laetettiin sen marjapensaehin uuvvet tuvet.
Ja ruastettiin kuivat oksat poekkeen.

Kova homma vuan tuljpaan vuan tehtyvä.
Äet vahtasj silimä kovana vieressä.
- Elä mää Iivari siihen liijjan lähelle...polet vielä naalaan jalakas...oksa puttoo piähäs...
ja joku kalikka kuuppaas...
Ukille se varottelj että elä vuan mää kontilles siihe ku on poloves kippeet.
Eläkä vuan sahhoo sormees... (aeheellinen varotus vanahalle kirvesmiehelle!)
Tuumattiin siinä sittä Ukin kansa että oljpa sittä 91 niinku se, taekka 8 niinku minä ni silti vuan aena  ollaan komennon alla.