Vanaha Puu

I: - No voe taati kuitennii...mitenkä sinä Vanaha Puu oot sinne ojjaan heettäännä ryllöttämmään?
Viimeks ku tästä mänin ni nakotit niin topakasti pystyssä.

VP: - No katohhan kummoo kuule. Tässä kaekessa raahassa naatiskelin leppeestä kesätuulesta.
Niinku jo satakunta vuotta oon tehnnä. Ni eeköpä vuan kuule pyöräättännä yhe´äkin semmosen passaatin että niivvuan viskasj. Esinnä kontilleen ja sittä kokonaan pitkälleen.
Että tässä sitä nyt ryllötettään. Eekä taejja ennee pystyyn piästä.

I: - Tuoltakopäen se sen puhurin työnnälti...? No jo olj ilikee tuulj se.
Ja niinku oot tolokkuna siinä meekäläesennii lenkkijä seoranna. Ja minun eeltäjiinnii.

VP: - Voetokkiisa kuule ja monta polovee immeesijä ennen sinuvahhii.
Kyllä näin sen sinun nuore emännännii pikkusena pörröpiänä tästä viilettävän kylän penskoen kansa ohi monasti päevässä.
Ja talavella  änkäsivät potkuriin kansa monen kilometrin piähän elukoeta kahtommaan.
Tuiskulla ja pakkasellahhii.
Ja uatteleppa että usseesti kulukiissaan kävivät minuva hallaelemassa.
Ku mummusa olj niille sanonna että vanahoja puita pittää kunnijjoettoo. Ja käävvä halloomassa.

 
I: - Uatellappa sitä. Sinnoot nähnnä nuore emännännii pikkusena! Ja lienet nähnnä paljo muutae?

VP: - No näehhän minä tuon sinun äetissii nuorena. Tästä mänj monasti lenkille.
Ja millompaan millehhii jorojjälille lie männynnäkkää...

I: - No se! Siitä suattasin sulta enämpihhii kysellä. Jos ee äet oes tuossa narumpiässä vahtoomassa...

VP: -  No mitteepä nuista.. vuan rätneeppä sitähhii että oon nähnnä sen immees ukkissii tästä männä vilikettelövän pikkusena poekosena! Ja sen isä olj kuule meekäläestä istuttamassa.
Ku pikkusena taemena tähän tulin.
Mitteepä siihen sanonet!?

I: - No kyllä siihe en ennee ossoo mittää sannoo. Siitä lie jo niin kaavvan että mitenkä kukkaa semmosta muistaakaa.

VP: - Tiijjätkös sitäkää kuule koerampoeka että tässä on ennenaekaan männynnä se viitostie.
Mikä nyt kulukoo tuossa kivehheeton piässä.
Tästä männä rylykkäsivät kaapuntiin ja kirkolle hevospelillä. Ja suksella kellä ee hevosta ollunna.
Eli sittä jalakapelissä hulukuttelivat.
Ee ollunna sillon nuita aatoja vielä. Ennenku vuosiin piästä vasta.

I: - No ee oo niilläkkää matka eistynnä mitenkää jootusaan semmosella kyyvvillä.
Nyt männä hurruuttaavat vajjoossa puolessa tunnissa kaapuntiin aatopelillä.
Siihe aekaan eevät vissiin ollunna sielä ku seoroovana päevänä...

VP: - Semmosta se olj ennevvanahaan. Vuan ee ollunna kellää nii tulempalavata hoppuva mualimassa minnekkää niinku nyt näkkyy olovan..
Ja silti kaekki tehtiin aejjallaan vaekka olihhii jokkaesella paljo työtä.
Immeeset kuitennii jeleppas toesijjaan.
Ja monasti piäsj samalla hevoskyyvvillä muuttii kyläläeset asijjoemaan.
Immeeset aatto toesijjaan mökinteossa ja heenähommissa. Ja millompaan missäe.

Kummaks on mualima männynnä ku oon tästä seoranna immeesten kulukuva.
Kilivanajuks on männy tuohhii tiehomma.
Ja muutennii immeeset on muuttunna itekkäeks ja ahneiks.
Että samapa tuo olj vaekka se puhurj kellaattihhii meekäläesen syrjälleen.
On tässä vissiinnii jo kaekki nähtynä.
Jootaa liittyvä sinne vanahoen kaveriin jookkoon. Jotka tästä on pikkuhilijjoo lähtennä.
Aenuvana oon sinnitellynnä. Vuan kaet se sittä on annettava periks.
Jokkaesella on aekasa. Ja ikävä tässä on itekseen näen vanahana ollunna.
Että hyvästi sittä vuan koerampoeka.
Oohhan tolokumpoeka ja tottele ies joskus tuota äetijä.
Näkkyy monasti jootuvan sinuva nyhtämmään. Ku äejjyt jumpuroemaan.

Ja sanoppa meekäläesen terveeset immeesillehhii.
Että ee piä kaekkija meetä puita ahnehtija kuatoo. Vuan pittee huolta.
Kuka tiälä muuten sittä tietää huastoo tuloville poloville entisistä aejjoesta.
Ja pittee ne elolla.

I: - Minäpä mään hetpaekalla plokkiin kirjottammaan mittee sanoet!
Hyvästi nyt sittä jos lienet jo eesmänny ku enskerran tästä kulen...
kyllä olj hyvä aena tässäkohen huokasta ku varjostit liika puahetta.
Että kiitos vuan kaekesta ja leppee raahassa Vanaha Puu.
Kyllä oot leposj ansaenna kaeken tuon jäläkeen mittee oot nähnnä ja kokenna.
Alahan äet tulla nyt...ee se aata itkee nyörätellä...
etkö kuullunna mittee Vanaha Puu sano...jokkaesella on aekasa...