Toemeton tiistae

Päevällä loekuttelj pupunen vastaan lenkkitiellä.
Ja ku huomas meejjät ni paenelj vitelikkoon nii että suhhaas kävj.
En älynnä ies perrään tingata ku olj nii jootusa.
Ee jiännä ku hajut vuan.
Meeninki melekeen ku suuren mualiman vormulakisoessa.
- Vaahtija nii että mittää ee kerkijä nähä. Ilima on vuan hajusta sakkeenaan.

Pyhäpäevän satteen jäliltä olj tiellä vielä isoja rapakoeta.
Onneks kutakuinnii piäsj ohi niistä enempöö käpälijjään kastelemata.

Ja eepä niin märkee etteekö oes vähä tarvinna lissee kostutella.

Äet olj tällännä sen naelonsukan piähäsä.
Hirvikärpästen varulta.
Ja sen piälle mummun vanahan paskeerin.
Ettee kukkaa niä sitä sukkoo.
Kyllä en kuulkee tiijjä kumpiko olj pahempi.
Se sukka vaeko se paskeeri immeesten nähtäväks.
Ee niät ollunna mittää ranskalaesta tyylijä.
Niinku ne sielä ylleesä kekkaloepi paskeerit piässä.
Vuan oekeeta muatijjaesmummu tyylijä.
Ku veti sen piäkappaleen niin syvvään piähäsä että justiisa vähä silimälassiin linssistä alaossoo näky.
Ja eeköpä lie toesellapuolen lapaluuttii jiännä sinne paskeerin alle....
Onneks ee kettää tullunna vastaan.

Muutehhan tuo on ollunna melekosen toemeton tiistae.
Pihamuallakkaa ee kehanna paljoo katastella.
Ku olj nurmikko märkee.
Rappusilla istuin sen aekoo ku niitä rappuskahvija juotiin.
Kohta sitä ee tarkene ennee sitäkää tehä.

Onneks ee meekäläesen oo tarvinna vielä telläätyvä mihinkään pukimiin.
Yhen kerran on käätetty saetakkija piällä.
Ku pyhäpäevänä sitä vettä lottuutti oekeen tolokusti ja olj pakko kävästä pihalla luonnon kuhtuva kuulemassa.
Pakkasöetä kuulu olovan tiijjossa melekeen koko muahan.
Ja Lappiin ihan luntahhii!
Se kyllä vähä kääpi katteeks. Mielellään ottasin sitä tännehhii.
Semmosta iha oekeeta lunta. Eekä mittää rännänrökälettä.
Suappa nähä millonka sitä tulloo.
Männäviikolla olj yks tuttu nähnnä jo melekeen valakosen jäniksen.
Ja kyllä jänikset tietää millonka on oekee aeka karvavvärijä vaehtoo.