Lunta ja lakkoo

Kymmenen senttijä tuas lunta lissee.
Ee sempuoleen että kehuva retostasin sillä.
Kuhampaan sanoen. Ku ohan se toellaan iha hyvä asija se lumj.
Vaekka ruppee tuntummaan kohta käpälissä.
Anturoehin välliin pakkaatuu mahottomat lumj´pallot.
Ja paejjan hihat on jäekkänä lumesta.
Siis meekäläesellä.
- Äet kuitennii vielä kahella jalalla koettaa köntätä.

Isämpäevähhii männä luiskahti ihan toevottelemata.
Isännän nuaman kyllä pesin. Vaekka niihhän minä kyllä tien jokapäevä.
Vuan nyt entistähhii tarkemmin.
On ollunna hirveen pikkunen päevä.
Alako ja loppu samantein. Ja välillä kiirettä pihalla.
Ee oo jootanna liijjemmin somemualimassa pyörähtämmään.
Vuan sama kaet tuo on tässä ja nyt sannoo että hyvvee isämpäevän jatkoo vuan kaekille isille ja sen mielisille 😊

- Postj´lakko!? Mittees minä nyt haakun...!?

Huomenna alakaa kuulema se postj´lakko.
Se tietää pitkee kyytijä äetin pankkikortillehhii.
Jootu niät tilloomaan uuvven kortin ku entinen herkisj toemimasta.
Ja männäviikolla tulj jo tunnusluku.
Kortti ee vieläkkää.
Ja ku lakko alakaa ni kuukaavven suapi ihmetellä iliman korttija.
Pankkihan on tuola kirkolla matkampiässä.
Eekä aena kyytijä sinne. Eekä sekkää ku siästelijjäästi aaki.
Että hyvvee jooluva vuan Iivarillehhii...
Toevottavasti sopu kuitennii löötyy ennen jooluva.
Ettee kerkijä kovin pitkä näläkä tulemmaan. Kellekkää.

Se hullu ja hoetamaton orkiteea jatkaa vuan kukkiin tekkoo...
Vielä on kolome nuppuva aakijamata.