Raaha muassa

Jos pihlajammarjoen mukkaan katottaan. Ni eepä oo paljoo lumj´töetä ens talavena.
 Vaekkee tuosta taejja takkeeta olla nykyaekaan.

Raaha vallihtoo nyt näellä seovvuilla.
Palojjälet on siistitty. Ja savut haehtunna.
Eekä ennee sitä jahvarttuuta mittee oes voenna sattuva.
Ja mittee ee onneks sattunna.
Ja ne kusijjaesettii on majasa muuttanna jonnehhii muuvvalle.
Osotetta eevät lähtiissä jättännä.
- Eekä liene nii välikskää.

Vaekka on tuo äet siihemmalliin huushollija viilentännä.
Ettee ihme vaekka ylj´kuumenis ja kärähtäsj koko kylymennysvehe.
Niinku äet tuon helteen taatta.
Vuan ku on ollunna toellaan sevverra kuumoo ettee muuten oes pärjännä.
Eelissäpäevänähhii semmonen haatova helle että hyvä ku henkj kuluki.
Olj jo het uamusta pittäin ni ee lähetty ies lenkillekkää.
Onneks huomenna on jo siällisempi ilima.

 - Vieläe on kessee jälellä, vielä tulj helleppäevijä... kyllä saes ne jo loppuva, kyllä syksy tulla suap...

Vähä niinku sen Mampa yhtyvveen laaluva mukkaellen.
Ee ennee hellettä, kiitos! Nyt alakaa olla syksyn aeka.
Kyllä on kesä nyt pietty.

Voeshan se kuitennii aarinko paestoo. Jos silläkeenon maltillisesti paestasj.
Ja oes tuulta. Ja yöllä kylymee.
Nyt sitä oekeeta syksyvä oottammaan.
Kurroo ja vesj´saetta ee tarvita. Vettähän tuota on jo tarpeeks tullunna kesän aekaan.

Nuin on siistiks puhisteltu ja tasattu se palopylyvään jäläki.
Ja uusj kommee pylyväs siinä töjöttää pystyssä.
Varuiks oon sitä käännä kastelemassa.
- Ettee ennee aenakkaa sen puutteesta kärähä.