Erj´mielisyyttä

Niin lähettiin jykältämmään helemikuuta.
Hyväntähen mitenkä männöö aeka jootuin.
Eehän tuota kerkijä ku hätäseen ylös noosta ja uamijjaesta syyvvä.
Ni jo on puolisaeka...ja sitätehen joovvuttaan iltaselle. Ja muata.
Jossaevvälissä kerkijjää kuitennii käävvä haakkumassa mualimalle tiijjoks.
Että elolla ollaan. Ja poekkeen kaekki kulukijat tontilta.
Nyt justiisa eekä huomispäevänä.

Lumempäevä on kuulema.
- No eekä ihan aeheeta.
Jaa...äet oekasj että seon Lumimpäevä iillä.
No kuitennii sinneppäen.
Alakaa olla nuo meekäläesen polut jo niin korkeeseenäsijä.
Ettee ennee niä sieltä mittää.
Äet on tolokusti jaksanna lapijoejja ne aaki tuiskuin jäläkeen.
Vaekka meleko korkeelle pittää jo lapijota nostoo. Että suapi lumet poekkeen.

 Killille oon ollunna vähä äessänj.
Tulloo niät oravapuarin alle vahtoomaan.
Ku oravat siinä koettaa uamueenestä pistellä.
Uamusilla olj jo hilikulla ettee oravapaestija suanna!
Äet huomasj ja ränkäsj lasista pahalla iänellä.
- Lähti orava ja killi yhtä sypäkästi. Erj´suuntiin onneks.
Mukava kaet seon että killi kääpi. Ku pyytää hiiret.
Vuan kyllä pitäsj oravat kuitennii jättee raahaan.
Uskaltannoovatko uamusilla ennee tullakkaa pörröhännät.
Vae liekkö pelon suaneet nii etteevät ennee tohi tulla.
Minnoon koettanna tässä neovvoo jakkoo.
Että hiiret suapi viijjä. Ee tarvihe niitä meekäläeselle siästellä.
Vuan annahhan olla tinttiin ja oraviin.
Ettee tule isompata erj´mielisyyttä.
Ja ettee tarvihe meekäläesen tulla ite käpälästäpittäin neovvommaan.
Siinä neovvottelussa ku hyviinnii joku jiäpi hävijölle.
Eekä takkuulla se joku oo meekäläenen.