Uamusta päevä alakaa

Jokkaenen päevä alakaa jotennii.
Vuan harvemmin immeesen mielemmukkaan.
Niinku tännäe uamuna.

Äet kuahotti nuama haetarilla ja tukka sohollaan makkuuksellaan.
Kuuvven maessa uamusilla.
Ihmettelj että mitenkä nyt nuin vilu kapasj.
Ja alako sittä hoehkimmaan että missee lie peete mänössä.
No misseehän lie.
Hirveesti hommoo päevälle tiijjossa.
- Uamijjaenen...uamusumpit...pakkasuamu...peetteet tuultummaan...mattoo pihalle.
Ja yks eekuvvuan muata hujjuuttaa.
Jottae olj tehtävä.

Elikkä näpäkkä määräkoera vettää immeesen peetteen sypäkästi.
Ja kokonaan toeseen huoneeseen.
Sillon on pakko noosta ylös.
Ku muuten on vilu. Eekä iliman peetettä tarkene muata.
Kyllä on hyvä konsti suaha äet petistä vaahilla.
- Immeenen joka ylleesä käännistyy uamusilla hittaasti.
Ihanku tuo Olokiluoto kolomonen.
 Elikkä hyyyyvin hittaasti. Taekka ee ehken ollenkaa.
Siitä se kuitennii lähti päevä alulle.

Ja päevä eistyhhii ihan hyvästi.
Imurin talutusta. Lattijan luuttuvamista. Mattoo pihalle.
Ja itehhii pihalle. Sittä ku olj ilima laahtunna.
Uamusilla olj niät -20 pakkasta.

Päevällä laahtu kuitennii alta kymmeneen. Ja näättääty aarinkohhii.

 Eepä tuota silti sinne mäellaskuun piässynnä.
Laskijaestiistaen kunnijaks.
Vaekka nuita lumj´kasoja olj monneennii lähtöön. Ja erj´kokkoo.
Kuhampaan ies käpästeltiin vähä pihamualla.
Ja postj´lootalla.
Jonnekka ee viime päevinä oo tullunna kerrassa mittää.
Ee ies maenoksija.
Mahtokoon nehhii postinkantajat äkkäätyvä lakkoon.
Niinku nuo muut kuletusimmeeset.
Kuhavvuan eevät liijjan pitkään lakkoelisj.
Loppuu kohta meekäläeseltä nappulat.
Äet niät tilasj mulle nappulapussija ja sitä lähetystä on tässä tingalle ooteltu.
Yks koprallinen on ennee jälellä. Että viisaenta oes jos huomenissa tulisj.
Ja mikäpä ettee niitäe maenoksija. Piäsisj äet tuas niitä kahtelemmaan.
Viisastuttasj tuas isännän kansa että mittee kaekkee meeltä tuassiisa puuttuu.
Ja mittee pittää ehottomasti suaha. Het ja justiisa.