Vielä viimisiä haesteluja ukin pihassa. Joka ee huomisesta lähtiin ennee oo ukin piha.
Monet kerrat on tuonnii sirreenin juureen jalakoo tullunna nostettuva.
Ja meekäläesen eeltäjät samaten.
Äet on hyvästellynnä pihan ja talon.
Huomenna siinä on jo uutta elämätä.
Äet sano että makusteleppa nyt käpäliis tätä tietä.
Huomenna kuletaan sittä ommoo. Tämähhii säelöttään sinne muistoen jookkoon.
Ja uuvvet kintut kipittää tätä tietä pitkin.
Luppiinit rehottaa tievvarrella.
Vaekka ovattii niitä vihulaesija. Jotka pitäsj kuulema hävittee.
Mitenkä nuohhii hävität. Ku uutta sikijjää kokoaejjan.
Äet sano ettee ruppee semmosseen hommaan. Että yksitellen kaekki nyhtäsj.
Ja sittähän ne pitäsj vielä polttoohhii. Ettee siemenet levijä.
Paappa tämmösellä ilimalla tulleen luppiininkuivakkeet.
Ni suattaa männä siinä samalla koko tontti. Ja vielä mökkihhii.
Niii...ja se Ameriikan restenttihhii toellaan käväsj tiälä Suomessa.
Hyväntähen sitä mustalasisten ja -takkisten miäree mikä siinä völjyssä pyöri.
Salaset akentit. Joella rinnuksissa lukj että salanen akentti.
Ulukomuan kielellä.
Eepä oes muuten arvannakkaa...
Oes kyllä ollunna metkoo olla paekampiällä kahtomassa sitä savottata.
Oekeen olj kuulema saan nelijön hotelliasumussii sille varattuna.
Isompi ku meejjän koko huusholli.
Vuan ohanse hyvä etton miehemmyötänen asumus.
Ku oekeen mukavannäkönen ukkeljhan tuo on.
Mukavammalta näätästi ku se liehupiä.
Joka ennen sielä Ameriikammualla päsmäröehti.
Vuan uatellappa että on olemassa yks yhteenen asija meejjän äetin kansa.
Ni että mittee yhteestä voepi olla savolaesella pikkumökin muorilla ja Ameriikan restentillä? 😦
- No se jiätelö! Seku on kumpasennii suurinta herkkuva.
Hyvällä omallatunnolla kaevaa meejjän vanahempi naesimmeenen nyt litran jiätellöö pakastinvehkeestä ja ruppee ammentammaan.
Ku kerta Ameriikan restenttihhii. 😂
On varmasti haikeaa hyvästellä noin rakas paikka kuin ukin talon. :( Kuitenkin talojen kanssa on vähän niin, että ne rapistuvat, jossei niissä asuta ja huolta pidetä. Tyhjillään se olisi vain muistomerkki. Nyt talo saa uuden elämän.
VastaaPoistaHaekeeta on ja vaekeeta,sano äet. Vuan totta se että elämätä se talo tarvihtoo Ja hyvä kotj siitä uusille asukkaelle tulloo. Siinä on onnellista elämätä eletty ja sitä toevottaan uusillehhii :)
PoistaPárek pakisee
VastaaPoistaMitäs tämä sivu nyt hyppii, heitti meidät ulos. Mepä ollaan takiaisia eikä lähdetä kulumallakaan! Vahvasti tunnetaan teidän hyvästelyretken tunnelmat. Palvelijattaren äidinäidin pieni torppa myytiin Tuupovaarassa kun ei mummo pystynyt enää siellä yksin elämään, ja monta vuotta myöhemmin Palvelijatar luopui vanhemmiltaan perimästään kesäpaikasta. Siellä oli hänen isänsä rakentama hirsimökki ja kaikki pensaat ja monivuotiset kukat oli äitinsä istuttanut ja hoitanut. Monta vuotta se paikka oli Palvelijattaren vanhempien "lumettoman ajan asunto", siellä asuivat niin pitkään kuin pystyivät ennen lumen tuloa. Siitä paikasta luopuminen oli rankka päätös. Muistot säilyy, elämä jatkaa kulkuaan.
VastaaPoistaTämä näkkyy välillä meejjättii viskoovan poekkeen! Mikälie vika.
PoistaPalavelijattares tietää tasan mittee äet miettii ja miltee tunnustaa. Tuola on ukin ja mummun istuttamat kukat ja puut, ukin rakentamat rakennukset ja elämämmittaset muistot. Luopuminen on tosj kova paekka.
Vuan totta se että elämä se eekuvvuan männöö etteempäen ja siinä kaet sitä kyyvvissä pittää pysytellä. Muistot mielessä.
Ukin talon hyvästeleminen on ollut varmasti raskasta. Minusta oli vaikeaa reilu pari vuotta sitten sanoa hyvästit äitini asunnolle, jonka jouduimme siskoni kanssa tyhjentämään ja asunto myytiin. Tiesimme asuntoa tyhjentäessämme, että äiti ei sinne enää koskaan palaa. Rakkaaseen kotiinsa, jonka oli pienistä tuloistaan säästänyt ja hankkinut. Toivottavasti ukin talon uudet asukkaat pitävät talosta hyvää huolta.
VastaaPoistaHipun ja Mytön emäntä