torstai 7. maaliskuuta 2024

Kevättä ilimassa


Kevättä tietää ku keltaset tulppaanit ilimestyy maljakkoon.
Mikäpäs siinä. Nättijä ovat.

Ohan tuo muutennii tunnustanna kevväältä. Aarinko lämmittää jo meleko mukavasti.
Vaekkee tuo lumj kyllä vielä oo huvenna mihinkää.
Yöllä on ollunna pakkastahhii. Ja hankj on kestännä parina uamuna.
Meekäläesen onni ja äetin epäonni ku kamerasta tyhjenj akku justiisa hangella hilipetellessä.


Sehhii kaet jonniillaenen kevväämmerkki lienöö.
Ku isäntä on heelunna tuas mualj´pensselin kansa.
Yks pikku pömpelj sae valakeen seenän. Ja yks määräkoera valakeen hännämpiän.
Tulj vissiinnii vähä liijjan likellä seenee sitä heelaatettuva.
Äet sitä koetti liotella. Vuan tiukassa istuu mualj koeran häntäkarvoessa.
Suattaa kuulema männä saksj´peliks.
Kuhan ee siinä samassa soovvissa mänisj häntärukkahhii.


Palovarotin rupesj itestään ilimottelemmaan tässä yks päevä. Meleko ätäkästi vinkasj.
Äet hinnaatu jakkaralle huojakehtelemmaan. Että vaehtaa siihen uutta patterija.
No eepä irronna kansj siitä. Ee vaekka mitenkä viänti ja änkesj.
Otti sittä ruuvvimeesselin. Että jos sillä varovasti kampeesj kannen irti.
Kyllä katoen sitä toohuva. Että jos ee lähe kansj ni kyllä kohta lähtöö koko emäntä.
Nutulleen lattijalle niät.
No änkeeminen eisti sittä. Lähti koko varotin. Ja mäjähti lattijjaan. Usseemmassa osassa.
Tarkempi katastelu osotti että sehän olj kansj mualattu kiini.
Laepijota mualatessasa olj mualarj sutinna sennii varottimen.
Ja eekähän se sillon kansj irronna. Ku olj kerta mualilla topostettu.
Eekaet siinä sittä muu aattanna ku kaapalle ehtimmään uutta varotinta.



 Vaekka onnii jo kevvään tuntuva. Ja hajuja.
Ni eepä kovin kevväälle näätästä ku pihalle kahtoo.
Leekkimökkirukkahhii on puoleevvälliin lumessa.
Tingalle ootellaan sen reonamilta narsissiin noosuva.
Ja yhtä tingalle ehken ootellaan tuohon puuhunnii uusiin lehtiin tulloo.
Ku ee oo entisetkää irronna.
Mihinkään kohtaan siihennii soppii uutta lehtisilimuva.
Kovin ku on täävven näköstä jo entuuvestaan.
Vuan kylläpään se varmaan puu ite konstisa keksii.
Millee suapi vanahat poekkeen ja uuvvet tilalle.
Nuille ku ee taejja kuitenkaa mikkää irtisanomis ilimotus eistee.
Taekka hiätö.
Niinku immeesten valtakunnassa on tapana.










5 kommenttia:

  1. Mikä kummallinen kansallinen nuukailu noilla puilla on menossa?? Meillä on ihan sama homma, että viime vuotiset lehdet roikkuu täyttä päätä puussa, vaikka on ollut jos minkä verran erilaisia sateita, myrskyjä ja pakkasta. Pikaliimalla kiinni? Ei aikeitakaan tipahtaa alas.

    VastaaPoista
  2. Niin oon minäki ihmettelly näitä puitten lehtii.😳Kyllä se kevät sieltä tulloo🌞

    VastaaPoista
  3. Täytyyhän ne palovaroittimet joka tapauksessa vaihtaa välillä, että ehkä oli hyvä hetki hankkia uusi varoitin. :)

    VastaaPoista
  4. Huh, onneksi ei pudonnut kuin se palovaroitin, ei katkennut keneltäkään luita. Täällä etelässäkin on monessa puussa vanhoja lehtiä. Uusi kasvu on kyllä sen verran vahvaa, että varmaan työntää viimevuotiset tieltään.
    Kuule Iivari, olis varmaan hyvä saada se valkoinen maali hännästäsi pois. Luulevat pian sinua ketuksi!

    VastaaPoista
  5. Vaan onpa aurinkoisia kukkasia, kehus meijän äippä. Onneks putos vaan palovarotin eikä sun äippäs, kuamahyvä. Ilosta menoo! Kyä se kevät kohta maata näyttää.

    VastaaPoista