lauantai 15. tammikuuta 2022

Lumj´saetta tiettelöö


Kyllä jootaa kuulkee tämä Salanen Akentti jo eläkkeelle.
Yritin niät vakkoella tuolta kiikun alta. Että mittee ne oekeen tekköö siivekkäät pissipuussa.
No eehän sinne asti mittää nähnnä.
Ja mittee salasta tarkkaeluva sehhii oes ollunna. Jos oesin lähemmäks männynnä.
- Punanen paeta piällä.
Olokoosa minumpuolesta sehhii homma.
Hoetakaat vuan nuoremmat semmoset.


 Männäyönä olj kuulema ollunna kommeeta revontulija. Ja kommee kuutamo.
Sano nuapurin emäntä.
No eehän meellä mittää nähty.
Kuvvuan suut aaki tuas muata korsasivat immeeset.
- Jonnaeyönä vielä kuulkee kuoriutuu seenäpaperittii seenistä siitä iänestä.

Äet aeko tänäiltana muka jaksoo vahata niitä revontulija.
Ku näätästäävät kuulema aena niinku oes ilotulitus männeellään.
- Eppäelen...ku silimät kiini ja suu selällään suattaa olla hankalampi homma ne nähä.
Sepä on kuulkee yks semonen uskomus niistä revontulista.
Että ne tulloo siitä ku lämpimähhaltija ja kylymähhaltija pittäävät ötäkkätä keskesä Pohjolan vallasta.
Miekat vuan kalistaa vastakkata ja siitäpä lentää kipunoeta jotka sittä revontulina näkkyy
Määttiijjä... ukki sano että aenahhii revontulet tietää lumj´satteeta.
Ja johan tuo siätyttö telekkarissa niistä huastohhii.
- Meekäläesen nokkahan on haestanna sen satteen jo aekusemmin.
Eekä oo se erehtynnä vielä kertookaa.

Hyväntähen...huomasin justiisa etton jo puolessa tämä tammikuu!
Enskuun jäläkeen on jo kevätkuukaasj.
Ja siitähän on ennee yks luikonen vuan juhannukseen...




torstai 13. tammikuuta 2022

Se syvänkuun ensmänen suvj

Voe veekkoset! Kylläpä on ollunna mukavata ku ee oo tarvinna vyntätä vuatetta.
Ku ee oo ollunna pakkasta.
On riittännä ku on vuan vähä jalakoo nostanna. Etton suanna äet paejjan pujotettuva.
Siis meekäläeselle. Tietennii.
Se ite kaet suanoo paejjan piällesä jalakoo nostamata. Arvelisin aenahhii.
- Varmahan ee siitä(kää) voe olla...


Seon kuulkee semmonen homma. Jos että sattunna muistammaan.
Että syvänkuun ensmäsestä suvesta on yheksän viikkoo sullaan vetteen.
Elikkä tästä päevästä yheksän viikkoo.
Ku tammikuuhan on vanahankansan mukkaan syvänkuu.
Ja tänäpäevänä olj se ensmänen suvikelj.

Ja jos nyt sitä vanahookansoo vielä lissee.
Ni 200 päevee on rukkiin leekkuuseen kuulema.
Tästä ensmäsestä suvesta.
- Että jos nyt jollae sitä kessee on ikävä.
Ni sulloo vettä on kohta tiijjossa.
Ja joku joka ee niinkää kesästä perusta.
Ni kahensaan päevän piästä kesä on melekeen ohi.



 Kyllä olj silleetä tietä hipetellä päevälenkillä.
- Pitkästä aekoo niät käätiin semmonennii.
Ja entäs sittä ku vielä aarinkohhii paesto!
Kyllä olj siinä semmonen talvinaatinto parraellaan.

Ja omalla pihamuallahan sitä sae sittä hiirj´jahissa olla.
Vaekka äet kyllä eppäelj ettee lie sielä pissipuun juurella hiiren hiirtä ollunna.
Ku ee mittää jäläkee ies näkynnä.
Että lie ollunna vuan entiset hajut...
Mitteepä tuota lie silläkkää nii välijä.
Kyllä ee sualis oo piäasija mehtuuhommassa.
Sitämieltä oon eelleennii.
- Lie hirvimiehet kyllä toesta mieltä...







tiistai 11. tammikuuta 2022

Liikettä ja raetista ilimoo


Kyllä jo näätästi ettee se pakkanen kynsijjään hellitä ollenkaa.
Uamusilla -26 astetta.


Ja päevällähhii vielä -23
Vuan kaanista olj kyllä ulukona.

Äet änkesj itelleen välj´hoosuva ja toppahoosuva.
Villapaetoo ja toppatakkija.
Ja sen jäläkeen sittä sama homma meekäläeselle.
- Tossuin jalakaan naploomisessa meenasj hermo palloo.
Ku männöö ne pitkät tarranaahat aena keskesä solomuun.
Ja sittä ku yhen selevität ni on kuulema toenen jo kiini viimistään matossa.
- Neljä kertoo se sama homma.
Immeesellä hikj piässä. Tietennii ku on ängännä ensin itelleen sen vuatekasan.
Olj kuulema helepompata ennevvanahaan penskoelle pakata vuatetta ku meekäläeselle.
Vaekka olj kaet niilläe kyllä yhteesä neljä jalakoo joehenka sukkoo ja kenkee pistee.


 No. Eepä pihalla palella kettää.
Ku immeeselläe on jo valamiiks semmonen lämmönnoosu tapahtunna.
Sielä kaeken vuatetuksen alla.

Mukava olj vähänaekoo siinä pihalla tepastella.
Vähä liikettä ja raetista ilimoo.
Ja olovinnaan aarinkohhii paestoo killotti.
Mikäpä sen paestaissa.
Päevämpittuus ku on jo 5 tuntija ja 14 minnuuttija tässä meejjän korkeovvella.
Ja viisj minnuuttija näkkyy jatkuvan päevässä.

Pitkäks on meenanna aeka käävvä pirtissä olleellessa.
Ehken sitä jo huomenissa suapi olla pihalla enämpi.
Ku jos kerta ruppee laahtummaan.
Äet kävj pikareessun kirjastossa.
Siltä varulta etton jottae tekemistä jos ee laahukkaa.
Suattaa olla että suapi kirjat jiähä toviks.
- Näkkyy niät lunta sattoo hitvettelövän.
Ja sehän tietää niitä lumj´töetä sittä.
Ja sepä seon sittä immeesen ropalle hyväks se.
Ja sohvalle. Ku piäsöö pallatummaan entisseen muotoosa.
Hävijjää siitä ahterin kuva.





sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Pakkaspäevän uatoksija


Rusakko poeka männä vinttasj vaahilla tietä pitkin.
Eepään sen äet pakota sitä toppahoosuihin ja pippoo piähän!
Kyllä kaete sitä vaahilla piäsöö ku ee oo kankeena nuihen vuatteehen kansa.


 Jos kuitennii jäläkeen yrittäsj...
No ee siitäkkää mittää tule...tossut suttii tyhjee lumella.
Ja kintut kankeena hoosuin kansa.
Ja vielä siinä immeenen riippuu narumpiässä paenona. Jaksa vettee sitä.

Vuan onkaet se hyvä tietennii ettee vilu kapase.
Oes suattanna jiähä tämähhii reessu tekemätä muuten.
- Mitenkään ne toellaan nuo Rusakko sakki tämmösillä pakkasilla tarkennoo...
yks ja sama turkki kesäsä talavesa. Ja sillä pittää pärjätä.
Pitänöö muistuttoo äetijä että viepi kaarajjyvijä sinne lintulaavvan alle.
Suavat ies niitä syyvvä lämpimikseen.






perjantai 7. tammikuuta 2022

Mittääsanomaton viikko


Niinku näkkyy ni meellä sevuan kamera jatkaa lommaeluva.
Vaekkee kyllä meekäläesellä oo mittää sitä vastaan.
Suapipaan raahassa olla.
Vaekkee tuota oo mittää tapahtunnakkaa. Että oes oekeen kuvata tarvinna.

Nyt on joolusta siivottu viimisettii hilikuttimet poekkeen.
Äet ättäröe eelissäiltana sen joolukuusen kansa.
- Ku meellähän niät olj se kestokuusj.
Ja se ku ee meenanna millää sopija ennee siihen lootaan mistee se otettiin.
Äet survelj oksija kassaan voemalla. Eekö lie hyppinnähhii sen piällä että suapi supumpaan.
Sittä viimen hakj narukerän. Ja vetj hampaat irvessä niihen ossiin ympärille naruva.
Ja noetu isännälle että voes tulla jeleppoomaan. Isäntä ee viisaana ies suutaan aakassunna.
Tuntoo jo tuon että mittee tapahtuu jos siihen yrittääkää apukäsiks.
Ja niimpä vuan sopi lootaasa kuitennii sejjäläkeen.
- Sen vuan sanon että ee tie mielj olla kahtomassa ku sitä seoroovan kerran sittä ruvetaan  levittämmään...suattaa olla jooluraaha meleko kaakana siitä hommasta.


 Meekäläeselle aena huomaatettaan.
Että voesko jollonnii vaekka pittee petisä vähä enämpi kasassa.
- No sitähän minnoon justiisa koettanna tehä. Eekö siltä muka näätästä.
Ee mäne mielemmukkaan ee. Tieppä mitenkä tahhaan.

Seon kuulkee tänäpäevänä kuulema semmonen Hiiva-Nuutti.
- Elekee kysyvä minkä taatta sillon tuommonen nimi.
Vuan seon kuitennii se päevä, 7.päevä, jollonka hilipeet joolumpiot loppuu.
Ja alakaa kuulema "sininen talaven selekä".
Tämmöstä sannoo se vanahakansa.

Nyt on viritelty valamiiks meekäläeselle uamuks tossuja ja pippoo, toppavuatetta ja hoosuva.
Seon kuulema kova pakkanen uamusilla.
Sano siäpoeka telekkarissa.
Onneks on lämmitetty uunj.
Ja hyvästi lämmittää sitä meekäläesen yömakkuustahhii.

Nyt seon kuulkee vuuen ensmänen viikko lopeteltu melekeen.
Meleko mittääsanomaton viikkohan tuo olj.
Mahtanookko ens viikko olla yhtää vilikkaampi.






keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Talavisija päevijä


Minkämoeset ilimat on tänäpäevänä (5.pv) ni semmoset on sittä tookokuussa.
Muistukkeeks vuan.
Vaekka oonnii taenna jokavuuen tammikuu hokkee samat asijat...
No jokatappaaksessa. Tookokuu on satteenen.
Ku kerta tänäpäevä sato. Lunta. Ja ihan oekeellalaella.


Monena päevänä on ollunna pakkasta reeppaasti.
Ja kylymä viima ujeltanna.
Että talavisija päevijä on piisanna.
On pitännä pittee tuota vuateppuolta piällä oekeen tolokusti.
Äet jo päeväelj. Että mitenkä sittä näätästännii semmoselta rötöseltä rehveliltä.
Iteppään tuo on nuo vuatteet hankkinna. Ja piälle niitä meekäläeselle työntää.
Yhtää vuatekappaletta ee oo meekäläeseltä kyselty.
Että ottasitko tämmösen. Ja passoesko tuommonen.
Ja että ottanetko ylj´piätään mittää.
Vuan mitteepä tuosta miltee näätästää...ku kyllä sitä kehnommassae repussa voepi olla hyvät evväät.



Hiirj´jahissa oon tolokusti ollunna. Vuan laehallaeseks on jiännä sualis.
Eekä kyllä yhtää oo asijata aattanna. Että äet on siinä iärellä kokoaejjan hölöpöttämässä.
- Ee piä hiirijä ahistella.
Empä malta olla maenihtemata tuas. Että eepä kiellelty nuapurin kissijä.
Vuan oekeen kehuttiin ja ehoteltiin että mäneppä pyytämmään nyt hiiret.


 Tintit kantaa laavvalta siemenijä. Ja loonastaa tuossa meekäläesen pissipuussa.
Paljo siemenijä tiputtaavat sittä puujjuurelle. Loppanokat.
Ja tietennii hiiret on siinä osilla.
Siinä sitä on mehtuukoeralle savottata.

Huomenna ollaan loppiaesessa.
Joolu siivotaan kuulema poekkeen huushollista.
- Johan tuo onnii ruvenna tympäsemmään.
Tontut varsinnii ku illistellöövät tuolta kuapimpiältä.
Jootaavat lootaan oottelemmaan ens jooluva.
Ja sammaan syssyyn joolukuusj. Eekuvvuan poekkeen.

Loppiaesesta sanotaan että sillon on satanna puolet talaven lumesta.
Suahannähä mitenkä männöö täällä vuuella.
Männävuuesta en kyllä yhtää muista mitenkä sillon kävj.
Äetillä kaet se oes alamanakassa ylläällä sehhii.
Niinku kaekki muuttii neljänkymmenen vuuen aejjalta.
Ja jos sitä ennen ollutta siätä haluvvaa tietee ni mummun alamanakoesta löötyy ne.
Eelliset neljäkymmentä vissiinnii.
Että tiijjoks vuan jos joku haluvvaa tietee.
Vaekka että mittee siätä mahto olla vuonna 82 helemikuussa ja seehtemes päevä.
Sillä liitukaavvella.








sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Uutta kohen


Vuosj on alakanna haakotellessa.
Pakkasta alako pittee niin ettee oo kunnolle tarenna ku pistäätä pihalla.
Ni sitäpä on vuan tullunna syötyvä ja muattuva.
Ja samapa seon tuollae naesimmeesellä.
Että se siitä hilipakasta vuuenvaehteesta tiälä.
Vaekka kuuluhan nuo nuapurissa jonnii raketin ampuvan.
Äet koetti lasista kahtoo että näkisj ies yhen.
Meekäläenen ee niistä paljoo perusta vaekka äet koetti oekeen näätteehhii lasista.
Huomenna aletaan sittä vuuen ensmästä arkee.
Ja siitähän se lähtöö. Uutta kohen männään.

Ja pittäähän se tuas maenita niitä vanahankansan sanontoja.
Jos niät uuvvenvuuen yönä on selekeetä ni tulloo hyvä vilja-ja marjavuosj.
- Selekeetä olj ja pakkasta.
Ja sittäe on sanottu että semmoset ilimat ku on uuvvenvuuen päevänä ni on juhannuksena.
- Aarinko paestaa ja on selekeetä. Pakkasta ee vissiinkää kuitenkaa liene.



 Uatelkoo että immeenen jollekka on kamera melekeen kiini kasvanna kätteen, ni ee oo suanna otettuva  ulukona yhtää kuvvoo.
Millonka on akku tyhjänä. Kamerasta. Ja joskus immeesestähhii.
Taekka sittä se jiäpi tököttämmään pöövvälle.
- Se kamera niät. Ee se immeenen.
On vuan tämmösijä makkuukuvija. Joetten ottamisesta en tykkee yhtää.
- Tullappa siihen nyt vilikuttelemmaan salamoo silimiin etteen.
Justiisa ku tälläävvyt muata.

Että ee-niin-hilipakasti tässä nyt on mänty.
Vuan päevä on tuassiisa jonniivverran pitempi.
Että eeköpä tuo ala hilipeemmältä maestuva mänö kohta.
- Tosin ee vielä kesälle mittää kiirettä.
Naatittaan nyt tästä talavikelistä.
Sitä ku ee tiijjä mitenkä kaavvan sitä oekeeta talavee ennee onkaa.