Tasasta talavee ootellessa

Voe turkanen kuitennii että seon kohta tämä syyskuuhhii männy.
Jonniippäevän sae tuas tuahata pihalla.
Vuan jopa alako vettä tarjottelemmaan. Ja sitä on piisanna.
Lähenkö vappaaehtosesti pihalle ku sattaa?
No eelleenkää en lähe.

Eekä näätästä siltä että talavi oes likellä.
- Huomenna on niät Mikompäevä.
Ja vanahakansa on sanonna että jos Mikkona talavi tulloo ni Valapurina jiällä ajellaan.
Tosin ee oes kyllä meekäläesellä mittää sitä vastaan. Että talavi tulisj nyt.
Ihan oes mukavata jos ies yhtenä syksynä jäes se kuraveissä liäreeminen poekkeen.

Kovin on tasasta nyt ollunna tiälä mänö. Ihme kyllä.
Mikä on ihan hyvä asija. Sano äet.
Kyllä ee yhtää tarvita nyt mittää ruamoo eekä raketijata.
Ku koko kesä olj semmosta meeninkijä ettee meenanna hyvvee päevee sekkaan sopija.
Jos tuo ens kesä oes vähä mukavampi.
Vuan eletäähhän nyt ensin tämä syksy ja talavi.
Ja toevottaan että tasanen mänö jatkusj.

Immeenen rätnee monennii asijan kansa.
Että mikä se mahtasj olla parasta. Ja se paras vaehtoehto.
Minnoon sitämieltä.
Että jos on kaks vaehtoehtoo.
Ni missee sehhii on muka miärätty että suapi vuan toesen valita....
minkätähe ee valihtisj kumpastahhii!

No ehken ee isompiin asijjoehen kansa oekeen onnistu.
Kukkaa ota kahta aatoo. Taekka kortteerija.
Vuan jos vähä pienemmästä on kyse.
Ni mittee tuota suotta ruppee sen kansa piätäsä vaevoomaan.
- Niinku meekäläenen nyt esj´merkiks nuihen siiliin kansa.
Ja immeenen vaekka niihen mattoesa kansa....joesta tuntuu vuan olovan aenanen kitinä.

 Ja jos on valita immeesen makkuus. Ja oma.
Ni sillon valihtoo ensin toesen ja sittä toesen.
Ja alottaa vaekka siitä immeesen makkuuksesta.

Piäasijassa onnee ja hyvveemieltä

Yhen pienen villaaksen paesto päevä tänäpäevänä.
Aarinko tulj ja mänj niin jootuin että justiisa kerittiin huomata.
Muuten on pilivessä möllöttännä. Ja uamusilla olj tuas pakkasta.
Äet unehti sen viimisen kukkasa rappuspöövvältä nostoo porstuvvaan.
Ja paleltuhan se puoliks. Toenen puolj olj säelynnä hyvänä.
Ooto pakkanen.

Meekäläenen pelemuutti nuita siilijä pihalla.
Ja äet kuoputti pihamuata.
Tuppaan tultuva rupesj piätään haromaan. Ku kummasti kutkutti.
Ja eeköpä vuan sieltä kaevanna hirvikärpäsen!
Eekä ies muuvvalla kääty ku ihan omassa pihassa oltiin.
Ni jo siihennii ehättäätyyvät juuttaat.
Nyt seon sejjäläkeen vähämpiästä ryykännä piätään kampoomaan.
Ku on kuulema ihan semmonen tunne että sielä joku männä vitrittäsj tukajjuuressa.
Enempöö ee oo niitä löötynnä kyllä. Onneks.
Taekka sittä epäonneks. Jos niät sattuuhhii sielä vielä joku harhaelovan löötymätä.
Kaverijjaan ehtii.

 
Ee sitä kuulkee aena tarvita muallista mammonata onneen ja hyvväämmieleen.
Riittää ku istuksii rappusilla. Kuuntelloo ku tuulj sihnuttaa puihen oksija.
Kahtelloo ku puihen lehet hitvettellöö muahan ja joohtenet lentee lekuttaa ylj.
Hoehkiivat männessään että kyllä myö ens kesänä tuas tullaan.
Haestelloo raettiimmakusta ilimoo siinä ja huokassoo syvvään...kyllä on siinä paljo enämpi ku mittee mammonalla suapi.

Syyspäevee

Voepi se syksynennii nurmikko olla semmonen mukava selekäpiitä hierasta.
Ku olj niät kuiva päevällä.
Uamusilla ee oes kyllä tehnnä mielj männä kellahtammaan.
Ku olj kaks astetta pakkasta. Ja heenä valakeenaan kuurassa.
Ja meleko hämärätähän tuo on jo uamusta. Ee kannata sykästä kovin aekusi pihalle.
Syyspäeväntassaassiihhan se olj tänäpäevänä.
Pimmeetä kohen männään. Tuas.
Ja jooluva...

Äet nylyki nuo pensaat tuommosiks tyngiks.
Eekä takkuulla männynnä se homma ihavvuan keposesti ja heleposti.
Silläkeenon napsvuan.
Tietenkää ee.
Tuas olj niät viärällaeset oksasakset.
Jäevät kiini joka karahkaan joka pitj katkoo. Tietennii saksiin syy. Ee leekkoojan.
Ja sittä niitä saksiin leokoja pitj väkisin aakoo.
Nirhaatu kuulema näpit siinä hommassa. Ja luastarija pitj käävvä välillä ehtimässä.
Ku ee niitä kätteesijä ottanna näppisä suojiks.
Tyngät jäe liikapitkiks. Ku oes pitännä muata myöten männä.
Ens syksyks kuulema hankittaan semmoset pitemmillä ottimilla olovat.
- Tosin en kyllä tiijjä mittee niillä on sittä virkoo...mittee niillä sittä nyletään.
Ku kerta nyt on jo nirhattu nuo.
Ota nyt tuostae selevä ja tie rätinki.

Haravahommat nuo kuitenniisa näky mänövän sinneppäen ku pitj.
Kutakuinnii.
Aenahhii isoen osa lehistä mänj läjjään. Ja piäty tuonne kärriin.
Sae immeenen kuitennii sevverran sitä haravata heeluteltuva.
Tosin tuo pissipuuhan on sevverran ilikijö. Että tiputtaa nuukasti niitä lehtijjään.
Piisoo koko syksyks ja vielä kevvääkssii niihen siivuuta.
Pihlaja on reelumpi kaverj.
Rummaattaa kerralla lehtesä. Eekä tyhjee nuilota niihen kansa.

Siäliks kävj tuota pientä lehtirukkoo.
Siinä se kiäkötti muassa. Ee ollunna pitkä ilo silläkkää.
Äskön vasta punki ihtesä silimusta ilosena ilimoelle.
Helotti vereksenä ja vihreenä kesän.
Ja kaeken sen jäläkeen kuivakkana ja ruttusena, niinku tuo äet, siinä muassa makkoo.

Ilompillooja

Meleko mukava syksyilima.
On äetin kansa istuksittu rappuskahvilla usseempaan otteeseen.
Meekäläeselle tarjottiin päevän puolinennii rappusilla.
Pittää kyllä sannoo että paremmalta maestu siinä ku kyökissä.
Äet ihan selevästihhii koettaa suaha meekäläestä syömään enämpi.
Sillä on nyt semmonen rojekti männeellään.
Ohan tuota nyt männynnä ruokoo mahhaan asti.
Vuan oes kuulema vielä toevomisen varroo siinä syöntihommassa.

Tänäpäevänä kävj meellä semmonen musta mies.
Taekka ee se nyt muuten musta ollunna. Vuan mustat olj vuatteet.
Se nuohooja niät.
Sitä ku pittää kuulema kerran vuoteen kaekki uunit ja piiput puhistoo noesta ja kaekesta pärtöstä..
Ni nyt olj se aeka. Niinku aena syksyllä.
Katoen lasista ku kapasj katolle. Jootuimmin mänj ku se viimetalavinen orava.
Ee sillä piätä huimanna.
Vaekkee meejjän mökki kyllä niin korkee oo että kettää sen katolla huimoesj.
Muita ku äetijä. Tikkaehen alimmalla pienalla jo.
Ja sittähän sillä olj se meekäläesen suosikkikoje.
- No imurj tietennii.
Ja mikä raketija kerrassaan etten piässynnä sitä ies nykäsemmään.
Äet ee laskenna. Sano että piisoo tuo ku oman imurin kansa paenija heetit uamusilla.
Siinon tuas ilompillooja.

Se ilompilloominen jatku sittä päevällähhii.
Se ku iski äetillä tuas se pensaehen leekkuuvitakka.
Johan tuo olj joku puska siästynnä siltä parj vuotta.
Ni nyt saevat kyitijä.
Eekä suanna männä oksoo jyrsäsemmään. Tietenkää.
Ku voepi muka männä kieleen ja suuhun tikkuja.
Kolome pensasta se niisti muahan asti. Ja yks jäe vielä huomiselle.
Pitäkäät puskasa.
Kävin oksakassaan vähä jalakoo nostamassa.
Lie tuntunna vähä kosteeta kätteen ku kanto niitä poekkeen....

 Tänäpäevänä on kuulema semmonen Kansaevvälinen raahampäevä.
Toellaannii.
Tuntu olovan niät semmonen tuossa nuapurj´muassahhii.
Sielä yks kerrassa sekopiä pikku-ukko vuan jementää ja pistää ukot rivviin.
Ja torrakkoen kansa tappuhommiin.
Eekä kukkaa uskalla sannoo mittää vastaan.
Kyllä on kaaheeks männynnä se toohu.
Minä kyllä kovat haakut sinneppäen laeton tänäpäevänä.
Ja sen muan lajitoverille viestijä.
Että ku näkköövät ni eekuvvuan sakiltaan ahterriin kiini.
Tuntuupahan silläe ies jossaekkohen.

Viikolloppu olj ja mänj

Kyllä se sittä harmittaa. Ku ee sanota aekannaan että elä istu, heenikko on märkä.
Siinä sitä sittä istuva kökötät. Ratekiset paekat kastuneena.
Kyllä en tykkee.
Kyllä ee ollunna tuas naesimmeenen tehtäviisä tasalla.

Onneks ee tänäpäevänä käännä samallalaella.
Kuivin kankuin saen istuksija nurmikolla.
Ja katella vuan ku aato männä pöristi poekkeen.
Sinne mänj nuorj emäntä ja vävy.
Mahottoman mukavata olj ku ies pistääsivät.

Vuan oljhan tuo kaekkijjaan oekeen mukava viikolloppu. Olj ja mänj.
Eväs maestu. Eekä mahakkaa pitännä ommoo elämätäsä.
Tiijjä sittä huomenna.
Pihahommoo olj kaekellaesta. Isäntä leekkasj nurmikkoo.
Sano että viimisen kerran tälle vuuelle.
Leekkurihhii ku heettääty vappaata pitämmään.
- Herkisj niät vetämästä ja linksaatti toesen takarenkaasahhii vintturalleen.
Varmaan tekj sen tahallasa. Ettee tarvihe ennee heenee purra. Eekä lehtijä siliputa.
Seon ens kevvään murhe sittä ku uusj pittää hankkija. Sano isäntä.
Voe taati...rahammännöö. Sano äet.

Sittä ku hommat hilijenj. Ja huusholli muutennii.
Ni äet pisti meekäläeselle vähä toemintata.
Nappuja palloon ja sitä käpälöemään etteempäen lattijalla.
Oljkoon muka nyt joku älyykkyvven mittarj sehhii.
Ku kaete sieltä pallonreejjistä niitä nappuja tippuu ku sitä pyörittää.
Selevähän se.
Immeeselle näätästi olovan kovinnii ihme. Ku kehu kokoaejjan että hyvä poeka.
Siinä oes immeesellä viisaavven tarvista.
Kuvvuan oes kerinnä paekalle missee sitä jaettiin.

 Sorsannii kansa pelemusin tovin.
Niin olj siinä hommassa hoppu. Ettee kerinnä posseeroomaan.
Vaekka kuinka sitä immeenen anelj.

En oo tovviin muistannakkaa yhtää vanahankansan viisaatta sannoo.
Nyt juohtu mieleen.
Se jos on pajujjuuret jiässä syyskuussa ni on ne marraskuussa sulat.
- Alakusyksyn äkkikylymät tietää lämmintä syksyvä.

Kuulimpa tuossa kuulkee semmosennii viisaan neovvon:
Jos ee millää meenoo suaha unta. Ee vaekka kuinka laskisj lampaeta.
Tahi mitäpään luamoja.
Ni pittää "silimämunasija pyöritellä kahakkätteen 3-5 minnuuttija" ni jopa unj tulloo.
Näen sannoo Paras kaekista,tarpeellinen kirja jokkaesessa huushollissa vuuelta 1889.
Tiesittäkö tuon? Veekkoon että että tiennä.
Löötynöökkö kennenkä huushollista semmosta kirjoo?
Veekkoompa kansa semmosta ettee tuota konstija tarvihe kovinkaa monen lajitoverin tehä.
Aenakkaa unen tulon taatta.
Erj´asija sittä jos jonniikerran omijen immeesten toohujen taatta.

Vielä mukavata muisteltavata

Uattelin kuulkee panna vielä nuita männeen viikollopun kuvija tänne.
Ku on niin mukavata katella niitä. Ja muistella sitä haaskoo reessuva.
Se ku olj niin harvinaesta herkkuva meekäläeselle.

Ja ohan tuo ollunna niin harmoo ja synkeennäkönen ilimahhii. Ku vettä on tihminnä.
Ni sillähhii on mukavata muistella haaskempija päevijä.
Tiijjoks vuan että maha on ollunna tänäpäevänä meleko kohillaan.
Ja ruokahhii paremmin maestunna.
Vuan eepä sen enempöö kehuta sitä. Ettee kehusta pillaavvu.

Puuvarastossa olj polttopuuta. Että suapi immeeset tehä tulet.
Kävin tarkistamassa nehhii puut.
- Enkä merkinnä yhtää puuta. Ku äet kielti.

Pikkutytöt laakkasj pitkin mehtee. Ja pitivät iäntä.
Niillä olj semmoset kepit joehenkä piässä olj semmonen hevosempiän näkönen.
Äet sano että neon keppihevosija. Ja tytöt leekkii että neon oekeeta.
Kyllä kaet sielä kangas pölisj siihemmalliin että oes voenna olla vaekka oekeeta kavijollisija.
Jättivät vähäks aekoo ne heposa siihe katoksen rapulle.
Äet sano että ee passoo Iivarija laskee lähellekkää.
Siinei sillon oo hepoesta jälellä ku kepit. Jos niitäkkää.
Eepä sempuolee...oeshan sitä suattanna kahtoo mittee niihen otusten piässä on...

Eno kalasti. Hilijjoo pitj olla siinä likellä. Ettee kalat säekähä.
No ee aenakkaa meekäläesta säekkynnä ne.
Olin niät niin piästä pyörällä kaekesta uuvvesta etten iäntä piästännä.
Kahtelin vuan ja haestelin.

Enkä oo kuulkee ikänänj nähnnä nuin issoo kusijaespessee ku sielä olj.
Ja asukit männä vitritti pitkin polokuja.
Nuo oes semmosija mukavija kusijjaesija nuo. Kuulema saes olla nuita pesijä meejjännii tontilla.
Toesin ku niitä pienijä jotka tuppaan täättää.
- Onneks ee oo näkynnä ennee niitä. Suanoo enskevvääseen olla raahassa niiltä.

 Vaekka tuo merkki näättihhii että pitempijalakasen mallisilta piäsy kielletty.
Ni eepä piässynnä sinne lyhytjalakanenkaa....
Vaekka yhtä märkee se vesj oes ollunna sielläe. Että eepä niinkää välijä.

Voehan maha...

Se kävj kuulkee tuossa uamuna muutamana se ens pakkanen.
Mittarissa näky oekeen neljä astetta pakkasta.
Ee muistanna mamma peetellä nuita kukkatörppöjäsä.
Ja huonostihhan siinä kävj niille.
Rappuskukat olj siästynnä vuan nämä pihamualla olivat paleltunna.
Vuan johan tuo on syksy niin pitkällä. Että eeköpään jo kesäkukat joovva mänemäännii.

Meekäläenen on jootunna tuas mahasa kansa peppuroemaan.
Lie ollunna se tuannonen nenäpunkkiliäke joka tuas hommat sekotti sielä mahassa pahampäeväsesti.
Kyllä kuuluu kummoo iäntä maharustingista. Eekä maestu ruoka.
Äet koetti tarjota monellaesta syötävätä. Vuan turhoo työtä tekj usseemman päevän.
Sittä miäräsj liäkärj kahellaesta mahaliäkettä. Ja on tuo nyt vähä jo maestunna sapuska.
Eekä onneks ennee niin paljoo maha moorakehtele.
Äetin kansa paenija heetettään kahesti päevään ku en huolisj niitä liäkkeetä.
Maestuuvat juuttaat niin pahalta.
Äet, tuo juluma naesimmeenen, vuan kylymästi pakottaa ne ottammaan.

 Se ku tuo eväspuolj on huonommin maestunna.
Ni nyt se naesimmeenen sittä keksi panna niitä nappuloeta palloon.
Ja ällyytti meekäläesen sillä konstilla syömään.
Mokomahhii.
No toemperrään söen minä jo vähä semmosta pehmeempätähhii ruokoo
Ihan iliman palloja.

Hyvästi tässä jalaka on kuitennii noossunna pihalla.
Ja on tullu tuotae sorsoo pöllyytettyvä pirtissä.
Ja vinkupelijä pelattuva.
Että vielä tiälä vanaha huokuu kuitennii.
Ja meekäläenen. Heh.