tiistai 24. toukokuuta 2022

Reessu tehty



-Tuas tätä meenoomista...lähettäskö jo! Äet hop kyytiin nyt...

- Kolomen jiin kaapunnissa...vae oljko se kahen jiin...no jokatappaaksessa männään männään...


- Mitteee...eee...liäkäriinkö...?? Eekö männäkkää torille...ee torj´jiätellöö...


- Arvasin että jottae vilunkija tässä tuas olj...nyt lähtöö tuas karvat mahasta ja puikulalla mahhoo liipataan...


- Nonnii...nyt kottiin...kääty reessu takana ruukkas mummuhhii aena sannoo.

Nyt on sittä tuas maha tutkittu.
Sappirakosta on möhnä vähentynnä. Sano se mukava liäkärj.
Liäkettä pittää kyllä vielä syyvvä. Ja sammoo vähärasvasta evästä.
Vuan semmonen mahottoman ilonen uutinen olj se.
Että suapi ruveta maestelemmaan varovasti jottae luuta.
Tietennii semmosta vähärasvasta.
Vuan uatelkoo kamut että pitkästä aekoo piäsöö luun iäreen!
Ja olj se toenennii ilouutinen.
Se että suapi ottoo jottae vähärrasvan namipalloohhii.
Kyllä kuulkee nyt alako oekee koeranelämä!









sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Kahvit, karkottimet ja korreet ilimat


Ensin hövellettään tuntisotalla. Että kohta männään pihalle kahville.
Ja sittä ku meekäläenen vähä sattuu siitä roovvan mukista lipasemmaan.
Ni jopa tulloo sanomista.
Anteeks nyt vuan että roovvan mukista lipasin. Vuan yhen kielenkärellisen.
Ee siitää sumppi pillaanna. Vuan pitäkäät hyvinään.


Kiärmekarkotin vinkuu ja tärisöö tuas pihamualla.
Sitkee vehe on se. Kestännä jo monta kessee.
Toesin ku se uuvvempi. Joka männä kesänä ostettiin.
Muka aarinkokennolla toemii.
Kyllä ee toemi. Hilijjoo olla öllöttää.
Ee vingu eekä tärise. Ee vaekka kuinka siinä iärellä vahtoes.
Eekä tietenkää suomenkielistä ohjetta matkassa.
- Äetiltä ku ee tuo norjankielj eekä tanskankielj oekeen taevu.
Vae mitäpään lie ollunna kiinoohhii.
Olokaat hilijjoo.
Pitänöö ostoo sille iänekkäämpi kaverj.


 Äet on noetunna luppiiniin kansa.
Ku neon nyt sitä haetallista lajija. Joka pittää nyhtee poekkeen.
Yhessä sen kurtturuusun kansa.
Taekka muuten mätkähtää sakot.
Luppiinija aenahhii on niimpaljo jokapaekassa.
Että ehken ee kerinne sakottaja vielä tämän suven aekaan meejjän pihhaan asti.

Kovin on ollunna ilimat korreet. Ja heenä kasvaa.
Sitä on pitännä käävvä vähä maestelemassa.
Ku niät immeesen silimä välttää.
Onneks ee oo tullunna samallaesta hinkuva siihen ku männäkesänä.
Vuan sillohhan se olj se maha kippee.
Ja kaete sitä siihen koetti sittä sitä heenee mättee.

Mistä juohtuhhii mieleen.
Että huomenna se kuulusj olovan tuas se mahan tutkintahomma.
Tuas lähtöö mahakarvat. Ja pittää kellottee siinä koorussa selällään.
Kylymee aenetta pannaan mahhaan ja puikulalla sitä hämmennettään.
Vertahhii imastaan tuas putkeen.
Ja sittä ootellaan kylymä rinki ahterissa mittee sieltä löötyy.
Sano äet.
- Kävelöö tuas ens yön kahakkätteen huushollissa ja jännittää.



torstai 19. toukokuuta 2022

Kesästä ja tärkeestä numeroesta


Ruppee kuulkee pikkuhilijjoo näätästämmään kesältä.
Ee kyllä vielä lehtee oo puihin ehättäätynnä. Vuan heenikko jo vihertää.
Isäntä on intootunna nurmikkoo ruaputtammaan.
Ja äet kahtommaan vierestä. Ja tietennii kommentoemaan.
Meekäläenen on suanna vappaana hilipetellä.
Ku isäntä luottaa etten lähe siitä silimänalta mihinkää.
Joskus kyllä tulloo vilahettuva vähä luvattomampaan suuntaannii...
äet on havukkana vahtoomassa ja komento kyllä tulloo justiisa.
Että takasi niinku oesit jo!
Seon kyllä takkuuvvarmoo että kaekilla äetillä on silimät selässähhii.


Kaekellaesta sitä on mualimallahhii tapahtunna.
Niinku vaekka että meejjän restentti on soettanna Puuttiinille. Ja Paetenille.
Ja vissiin sille Tolttemperillehhii. Sille natomiehelle.
Uatella.
Tavallisen immeesen puhelimessa ku on peen kohalla vaekka parturj.
Taekka joku Pate. Tahi pirssi.
Ni restentillä lukkoo peen kohalla että Puuttini. Taekka Paeteni.
Ja ku tavan meekäläesellä lukkoo teen kohalla vaekka Tolohosen Tape. Taekka terveöskeskus.
Ni eeköpään restentillä oo siinä teen kohalla Tolttemperi.
Kyllä on täävvempi restentin numerolista. Ku vaekka äetillä.
Vaekka mitteepä tuo se tekiskää jollae Tolttemperin numerolla. Taekka Makroonin.
Eekä kyllä meekäläenenkää.
Vuan sille Puuttiinin ja Paetenin numerolle suattasj käättöö kyllä olla.
Etennii tuolle ensiks maenitulle...



 No. Asijasta toeseen.
Eelissäpäevänä olj se Ierikan päevä.
Sannoo se vanahakansa että jos on vilu Ierikkana ni tulloo lämmin kesä.
No ee kyllä hellettä ollunna. Että tullenookko lämmin kesä.
Männä vuonna olj meleko viilee Ierikan päevä,
Ja eekö vuan ollunna turhannii lämmin kesä.
- Tosin männävuonna tänäpäevänä olj 27 astetta lämmintä!
Ja eellisviikkohhii olj meleko (liijjan) lämmin.
Katotaampa mittee mahtaa oll tiijjossa tulovalle kesälle.
Vaekka tietäähän tuon.
Saetta. Hellettä. Viileempätä. Aarinkoo. Pilivistä. Pootoo.
Tuas saetta.  Ja sitätehen.




sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Piäskit ja kesä?


Ensmäset piäskyset on tullunna. Eelissäpäevänä lentee suihkasivat.
Kävivät ukin talon räästään alla reessun.
Että onkoon sielä kotj vielä tallella.
 

Näin ku lentivät pihhaampäen. Hetpaekalla tääshällyytys piälle.
Äet laakkasj kahtommaan. Että mittee se mekkaloepi.
No kaete sitä mekkaloepi ku kesä tulloo.
Ku kerta sanottaan että piäskysestä ee päeveekää!
Äet kyllä, semmonen ankeottaja ku on, ni sano että männäkevväänä mänj kuulema nii että puolj kuuta punkista, puarmasta ee päeveekää.
Ja sitäpaetsi lunta on vielä muassa. Ee oo kesä vielä.
Vuan semmosta olin nuista punkista ja puarmoesta sanonna.
No mittee tuota vanahoja asijjoeta muistelemmaan.
On tuota tullunna muutae sanottuva.


Saetta ooteltiin. Ku luvattiin.
Onneks ee tullunna.


 Ja sevverta aarinkoohhii on nähty että justiisa kerkisj korvoosa paesteessa kaevoo.
Ennenku tuas mänj piliveen.

Telekkarissa on hööhötetty eoroviisuista.
Ja jiäkiekosta ja natohommista.
Kyllä ee yhtää kiinnosta niistä mikkää.
Vaekka oes kaet mulla niistäe mieljpie.
Olokaat julukasemata.
Jottii asijat on hyvä pittee omina tietonaan.
- Aenahhii siihe asti ku on muklaattanna aevossasa niistä sopivan ilimasun.
Ettee vuan tuas kukkaa ota nokkiisa.
Vähä niinku sillon ku äet seesoo yhellä jalalla vuakalla.
Ja kyssyy että näätästääkö siltä ettoon lihonna...





keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Taekatemppu


Eelissäuamuna sitä sittä ajjoo köröteltiin kaapuntiin.
Ja sinne turkinsiivuuseen. Takkumafiaan.
Tuttu paekka ja tuttu immeenen sielä ni homma luotti.
Äet istu jakkaralla vastapiätä.
Koko aejjan sen näkösenä etton valamis sykäsemmään siihen iärelle.
Maltto kuitennii pysytellä sielä matkan piässä.


Ee vuan malttanna pittee kamerata taskussasa.
Ehken kerkisj näpytellä sennii kymmenkunta kuvvoo.
Ennenku muisti kysästä rimmooja-Tanjalta että kääpikö että ottaa kuvija.
- Meekäläeseltähän ee sitä kysytty.
Jos oes ni oesin suattanna sannoo että eepä kää kuvviin otto.
Tanja sano että tottakaete suapi ottoo kuvija.
Otti itehhii semmosen ennen-kuvan.


 Äet sano että jopa tulj kommee poeka. Ja pienenj puolella
Ku ylleesä taekurj taekoo aena hatusta kanin.
Ni Tanjapa se taeko tuas karvahatusta määräkoeran!
Sittä otettiin se jäläkeen-kuva.
Ja kiiteltiin Tanjoo tuas hyvästä työstä.
Ja ajjoo körryyteltiin takasi kottiin.

Ohan tuo ollunna keposampi olo.
Kesäluukissa. Niinku ruukkoovat ison kaapunnin immeeset sannoo.
Äet otti pihassa vielä kuvan ja laetto nuorelle emännällehhii.
Että katoppa ku on meellä pikkunen hyle.
- Ite on. Eekä ies mikkää pikkunen.
Paljo nätimmältä kuulosti ku eno sano tänäpäevänä että ihan on ku saakompoeka.


Ja vettä lottuutti kokopäevän sittä tänäpäevänä.
Jo pitj saetakki piälle panna pihalla käävvessä.
Onneks ee mittää hualarija kuitenkaa.
Kyllä tuo oessii liijjan kuuma tullunna semmosessa.
Satavan sanovat huomennahhii.
Ehken sulanoo nyt viimisetttii lumet nurmikolta.
Paetsi tuosta isosta kinoksesta joka on vielä sen puoljtoesta metrijä korkee.









maanantai 9. toukokuuta 2022

Puhas viikonalaku


Se aeka on kuulkee männeellään.
Että viaton ja pahhoouavistamaton koerarukka viijjään pesukammarriin.
Viekkaavvella ja viäryyvvellä hookutellaan.
Ja vettä niskaan. Ja jottae hujuhajuva.
Ku kuulema huomenna pittää männä sinne turkin siistintään.
Ni pittää olla puhas poeka.

Eekä ies pihalle piässynnä rinkijä laakkomaan pesujjäläkeen.
Ku kuulema semmonen vuara oes ollunna.
Että oesin ehken heettäännä pyörähtämmään kuloheenään.
- No sittä takkuulla oesin...
Nyt jootu pyörähtämmään mustalla karvamatolla. Hih.
Äet huomenna tingalle imuroepi sitä. Ja mannaeloo. Tietennii.


Äetiimpäevähhii se olj ja mänj.
Ee kirjurj jootanna meekäläesen toevotuksija kirjoomaan.
Hupattivat vuan nuoren emännän kansa. Jootavija,sanon minä.
Vuan kukkasija äet sae. Ja näätästi oekeen iloselle.
Semmonen pikkunen ja soma tyttihhii kävj pikasesti onnittelemassa.
Ku äet on kuulema sen varamummu. 😊


Pihahommijahhii sitä on tuas ilimaantunna. Ku näkkyy kuitennii nuo lumet sulavan.
Ukin narsissit on noossunna oekeen tolokusti.
Penkki näätästi niitä sakkeenaan olovan.


 Ja sittä penkin vastapiätä toesella puolen olj kahemmetrin kinokset.
Ohannuo vähä jo huvenna nehhii.
Vuan vielä niistä viilennystä suapi tovin aekoo.
Jos niät tinkii hikj tulemmaan.
Hilipeetä viikkoo vuan kaekille!






torstai 5. toukokuuta 2022

Uamuraaha takasi!


Mikälie se uamuraaha...meejjän huushollissa eelleennii tuntematon on se.
Jo kahto äet mittarista että viis astetta pakkasta. Nyt poeka pihalle!
Kuuvven jäläkeen...ennen seetentä...ennen herreemistä.
Kyllä kuulkee kehtuutti.
Eekä ies mittää mukavija hajujakkaa.
Ee leskellehtijä...joku kärpänen kontassa siinä heenässä.

 
Sehän tuo kuitennii vähä pelasti. Ku kesti hankj.
Sevverran sitä kuitennii vielä on. Että piäsj tepastelemmaan.
Ja kestihän tuo äetijähhii.
Lie viimehankijjaeset ollunna.


 Oon tässä kyllä monelta kantilta rätnännä.
Että joko tuota pitänöö kuitennii ruveta toevommaan sitä lämmintä ilimoo.
Vaekken niin siitä tykkeeskää.
Ku toellaannii kehtuuttaa jokapäevä olla uamutuimaan mänössä.
Kyllä pittää olla uamu-unet. Ja uamuraaha.
Aenahhii meekäläesellä.
Mittee kiskoo koerarukkoo pihalle siihe aekaan.
Vuajin uamuraahoo takasi! Kansalaesalote tulille!
Mänkäät vuan äet ite.
Ku kerta semmonen hinku on.