Pakkaspäevee

- Mittee...pihallekko muka?? Elä hyvä immeenen...pakkastahhii kolomattakymmentä astetta!
Eeköpään passoes mieluummin semmonen sypäkkä vinkupelj...taekka vaekka päeväsumpit?
Taekka sittä katotaan lasista mittee tintit tekköö pihalla näen pakkaspäevänä...

- No niin...sielä marottaa orava virkeenä pissipuussa! Eekä oo sille mittää ruokookaa.
Toesella puolen pihhoo on se oravalaata. Äet määppä ja kää viemässä sille jottae eenettä.

No ee lähtennä...laeska immeenen. Muka liijjan kylymä.
Eepä äskön ollunna ku meekäläestä koetti pihalle tingata.
Onneks olj linnut ryplänneet laavvalla. Ja olj tippunna siementä muahan.
Sulassa sovussa sielä tinttiin kansa sae sittä pikkukaverj eenestee.
Huomissa päevänä pittää hoputtoo isäntä ripustammaan oravalaata tuonne pissipuun likelle.
Ee tarvihe oravarukan olla tinttiin syönnöksiin armolla. Mittee tippuu.

Meekäläesen suu alakaa olla jo haakku- ja käättökunnossa.
Paetsi että pittää olla vielä monta päevee enämpi semmosella lillettievväällä.
Että ee keksijäkkää kahvin kansa.
Vuan mänettellööhän tuo niinnii.
Onneks nuo kalakkunavilleet luiskahtaa näpäkästi pureksimata.
Ja eppäelen että ujutettaan salloo liäkkeettii niihen kansa.
Tuskimpa muuten niitä kuivakka immeenen niin höölisti tarjoelisj.

peeässä: Kiitos kamut kommentista, niitä on mukava lukkee!
Vaekkee oo vieläkkää suatu seleville missee vika ku ee vastoomaan pystytä.

Kolome vähempänä...

Mitenkä sitä ee sittä opi muistammaan.
Että ku lähtöö immeesten kansa kaapuntiin liituvammaan.
Mänjpä sittä pohjosseen eli etelään.
Ni sehän on aena meekäläenen se porukan aenut joka suapi piäsä kippeeks.

Sehän olj tänäpäevänä se päevä.
Josta se äet muka salloo meekäläeseltä huastoo holoventi kapulaasa.
No se hampaehehhuolto.

 Vaekka kyllä siinä meekäläesen laskuin, ja kielen, mukkaan muutae olj tehty kuvvuan huollettu.
Jos ihan oekeen laskin ni olj kolome hammasta vähempänä sieltä lähtiissä.
Ja se piä kippee.
Vaekka kyllä ne jälellä olovat nyt kiiltää.
Ee heejjastinta pihalla tarvihe kuhavvuan vähä suutasa raottaa.

Äet arvuuttelj. Että mitenkään kaavvan mahtaa koeruus muata.
No eepä tuota nyt tuon taatta makkoomaan pitkäks aekoo.
Ja sitäpaetsi ku olj päevän evässii syömätä. Pehmyttä kuulema.
- Nyt se tulj oekeesti se pehmeelleevän kortti.
Niinku on kuulema ennemmuinon sanottu.
Pistelin evästä mahhaan. Ja sittähän tuota jooti täävvellä mahalla muata.
Ku kerta ee äet ruvenna vinkupelliinkää. Vaekka koetin hookutella.
Muataan nyt sittä.
Katellaan uamusilla miltee kantilta noostaan.
Ja millee jalalla.Itekuhhii.

Huoltoo...

Kyllä rupesj jo vähä ryyvyttämmään. Huoltoo nyt viikkosotalla taatisija immeesijä.
No sittä ku alakaavat koppeotuva ja meekäläenen oekassoo selekeesä.
Ni jopa se sähkövirma pätkässöö sähköt poekki.
Ku on semmonen huoltokatko niät.
Ja eekuvvuan lähe pimmeeseen uunj´puita hakemmaan. Ee lyönnillommoo.
Kyllä se oes kelevanna huoltokatko meekäläesellehhii.

Ja usseempana päevänä on vielä nuita sähkön katkasuja ollunna.
Onneks ee vielä kovin pakkasta oo ollunna silläaekoo.
Äet on pelännä että jos jiätää tuon lämmityspumpun vielä.
Luulisj ettoes ollunna ilimoo tehä nuitae hommija laahemmalla ilimalla.

Pikkulinnut on löötännä paekkasa tuohon pissipuun iärelle.
Toesella laavvalla riehuu isommat siivekkäät.
Onneks ee oo vielä tuohon ne ossaatunna.

Tälläerree neon meejjän immeeset taatisa pitännä. Ja hoe henkiin.
Sinkeellehhän tuo näätästi ottavan.
Äettii viikon ruoto oekosennaan makkoelj. Millon sohvalla ja millon petissä.
Ja sammoo tekj isäntähhii.
Onneks saerastivat vähä vuoromperrään. Ee ollunna ruuhkoo sohvalla.
Eekä meekäläesen huollossa tullunna niitä katkoksija.

 Meekäläesellä oes kuulema tiijjossa joku hampaehehhuolto tässä pikapuoliin.
Sattumalta kuulin ku äet huasto siitä kapulaasa.
Meenannooko millonka meekäläeselle itelle sannoo.
Vae kääpikö tuas sama konsti ku ennen
Että meekäläenen isketellään kulukupelliin.
Ja vasta liäkärimpihassa sanottaan mittee on tekkeellä.
Kyllä en semmosesta pelistä tykkee.

Kuhtumaton vieras

Päevä on pikkunen valovvällääs kahen pimmeen välissä.
Vuan niinkaet se tähän vuuenaekaan ylleesä onnii.
Se kerkijjää kyllä kummasti unehtuva tuossa vuuen kulluissa.
Onneks tässä ee ennee kovin paljoo oo jooluun aekoo.
Valojjuhla pimmeen keskellä.

Meejjän huusholliin pakkaatu kuhtumaton vieras.
Tulj ihan pyytämätä ja yllättäin.
Se herra Korona niät.
Johan tuossa toesta vuotta mänihhii ku viimeks kävj.
Esinnä sano käsj´päevee isännälle.
Eekä ollunna hyvämpäevän toevotus se.
- Tulj niät mahoton nuha ja kuume.
Sittä ku rupesj isäntä jo koppeotummaan. Ja luultiin että nyt se vieras mänj mänöjjään.
Ni eeköpä tuo lähtiissään lähestynnä äetijä. Ja käestäpittäen hyvästelj.
- Nyt sittä äet nuhassa torsoo. Ja rykkii.
Äet on huolissasa nyt. Että jos vaekka on meekäläeseen tarttunna kansa.
Sitähän tuo vielä kuulema puuttusj.
Ee sempuoleen. Kyllä en välittäsj siihen herraan tutustuva.

 Sakiltaan tässä on telekkarija tollotettu aejjankuluks.
Ja ohan tuota vähä sittäe vinkupelijä jaksanna äet meekäläesen kansa pelata.
Isännän kansahhii on jo pikku reessuja tehty tuonne tielle.
Äet on sanonna jo pitkään. Että ku ee nykysi ennee kukkaa kää kylässä.
Vuan ee tuota tätä vierasta oes kaevattu.
Jospa tuo nyt ee ennee terviisijä jäläkikätteen laettelisj.
Ja pysysj poekessa.
Muut vieraat on kyllä tervettulleeta.

Katellaan ja tunnustellaan

 Rummaatti lunta männäyönä. Näätästää nyt oekeelle talavelle.
Ja tunnustaa kansa. Lintuinnii mielestä.
Ovat olleet meleko utakkana tuossa ruokapöntöllä.
Pienemmät on mielissään ku ee isommat piäse siihen.
Ies yks paekka missee suapi syyvvä raahassa.
Tuo pönttö niät keekahtaa ku isompi rokatti siihen koettaa asettaatuva.

Joka korsj on lumessa. Eekä oo vieläkkää lehet kaekista puista puonna.
Vuan hyvin on kaanista.
Tekköö mielj vuan taevastella pihalla ollessa. Ja haestella.
Aena ee meenoo muistoo ies asijjoetaan toemittoo. Vaekka oes justiisa sen taatta sinne männy.
Sitä vuan seesoksii piä ylläällä. Taekka sittä nokka muassa.
Ja immeenen meenoo ihan hermostuva. Että pittääkö sitä jokakerta tuo sama homma tehä.
Eekä muista oekeeta asijata ollenkaa. Ennenku muistutettaan.
Vuan seon tämä talavenalaku tämmöstä.
Sitä pittää vuan katella ja haestella. Tunnustella. Ku seon niin mukavata tämä talavi.
Eekä tuo lumjkaa oo ennee yhtää kylymee.
Niinku tunnusti ensmäsinä päevinä.

Isännän kansa käätiin postihhakureessulla.
Ja jo olj tämä meejjän paparatsi ollunna lasin eissä kameran kansa.
Tuo kärpäsenkakan kokonen tipla on meekäläenen.
Isäntä siunustelj. Sano että onneks ee tuo tsuumi oo sattunna kohilleen.

Äet on lasistakäsin ulukoellunna. Ku ee polovi anna tepastella kummosesti.
Vuan myöpä isännän kansa on tepasteltu sennii eistä.
-  Sillon pittää männä ku piäsöö. Ruukkas mummuhhii aekonnaan sannoo.

Juaritteluva...ja apuja vaella

 Mualj´korva...mittee sittä? Työmies on työsä näkönen.
Mualuuhommat on toestaseks tehty. Ja laepijo on suanna mualj´kerroksen.
Äet sano että piisoo toestaseks. Vaekka isäntä oes kyllä ollunna vielä hingulla mualoomassa.
Ja hyvä tuo oekeestaan onnii. Ku kyllä se vuan työstä kävj sehhii työjjohto.

Uamusilla pihalle männessä olj ankeeta.
Vettä niät sato! Ja sumusta olj.Tietennii pimmeetä kansa.
Vuan että vettä...voe turkanen kuitennii!
Mittee halavattuva rupesj talavi temppuilemmaan.
Lumet sullaa niin että suhina kuuluu. Kyllä ee naarata.
Liisalliukkaattii pitj muka olla vasta viikompiästä.
Ni eekuvvuan ne nyt loehti...liukkaan pihan ja tiet.

Äet hoksasj äskön että isämpäevä on ens pyhänä.
Omalle isällesä ee ennee muuta voe ku kynttelin viijjä.
Vuan isännälle pitänöö täätekuakku luatija.
On se tok sen viärtti hyvinnii.

Makkeet on iltatorkut isännän jalakoja vasten.
Seon tuo isännän roppa muotootunna justiisa meekäläesen malliin.
- Tässä vuosiin varrella. Heh.

Ja lopuks tässä vielä huuvvellaan apuja...
Ossooko kukkaa neovvoo mitenkä suahaan tämä plokkerj toemimmaan?
Silläkeenon että pystyttään vastoomaan oman plokin kommenttiin.
Ja laettammaan kommenttija kaekille kamuille.
Ku aena ku kirjaatuu ja sittä sieltä näätä ploki kohasta tulloo tänne.
Ni sepä näätästäähhii semmosta sivun ylälaejjassa että kirjaavvu sissään!
Vaekka on jo kirjaatunna.
Että apuva!

Kylymee lunta!

Nyt sitä on lunta suatu. Ja kyllä sitä jo ootettiinnii.
Vuan kyllä seon ilimastommuutos totta...ee ollunna niät ennevvanahaan lumj nuin kylymee!

Kyllähän minnoon sielä lumessa puarustanna.
Vuan mitenkä se nuin jootuin kylymä käpälään ottaahhii.
Pittää käävvä vähämpiästä lämmittelemässä. Ja sittä tuas uuvvestaan.

Äet ripusti pissipuuhun siivekkäelle talj´palloo ja muuta syömistä.
Ja ohan sielä lintulaavvallahhii käännä melekonen sakki kupujjaan täättämässä.
Eekä vieläkkää oravija! Nyt ruppee jo huolestuttammaan. Että minnekkä on jootuneet.

Kuulema tuossa parin kilometrin piässä on nähty kolome sutta.
Justiisa sielä missee ennen käätiin aena käppäelemässä.
Jos ee muuta hyötyvä oo köpistymisestä.
Ni aenahhii se ettee ennee jakseta äetin kansa sinne asti männä.
Suen suuhun.
Kuhan ee vuan hirvimiehet nyt sinne männä paakkoes koerinneen.

Eelissäpäevänä käätiin kaapunnissa.
Ja äet kanto sieltä aaton peräkontin tääteen linnurruokoo.
No toemperrään osti se nyt kyllä muutae.
Vuan tuommosen pöntön iskettelj näätille meekäläeselle.
No jopa siinä ilahuin. Että katohhan...sapuskapönttö meekäläeselle, nam.
Vuan eepä tietenkää. Sehän olj kuulema lintuin evästä varten.

 Kyllä oes kelevanna kuulkee meekäläesellehhii.
Uatellappa että tuo tääteen oekeen makkeita nappuloeta.
Taekka vaekka lihapullija.
Ja siitä saes käävvä eenehtimässä sillon ku siltä tunnustaa.
Vuan eeku tirpoelle vuan sehhii.

Huomissapäevänä seon pyhhäempäevä. Elikkä se keerj.
Vanahakansa sannoo että jos pyhhäempäevänä kuivin jaloen ollaan ni märin jaloen siitä poekkeen männään.
Ja ku kerta on lehti puussa ja siihen piälle tulloo lunta syksyllä.
Ni siitei talavi vielä tule.
Lehtee on puissa vielä paljohhii. Ja lunta siihen rytkäätti.
Ni vissiinkää tämä ee nyt sittä talaveks oo vielä.

Kynttelit on valamiina. Ja huomenna niitä männään viemään haatuumualle.
Yks kynttelj on enämpi vietävänä ku männävuonna.

Raahallista pyhhäempäevee kamut!