Kesäallerkijjoo

Kaekki pöhheeköt kasvoo suhisoo. Ja kukatti jo helottaa.
Heenä kasvaa niin jootuin että leekkuuvehe lenkottaa kohta toestahhii takapyöreesä.
Ja ehken leekkoja kohta jalakoosa.
Ku saes olla liippoomassa nurmikkoo harva se päevä jostae kohasta.
 Heenä ku näkkyy kasvavan erj´tahtija erj´puolilla pihhoo.
On kohtija joesta ee oo tarvinna vielä leekata. Ja kohtija josta on suanna jo kahesti ajjoo.
- Vähä muistuttaa tuota äetin piätä...otalta saes leekata vähämpiästä.
Vuan eepä niin kiirettä muuvvalla.
Liekköön kummassahhii semmonen kasvupaekkaonkelma.
Johonnii kohtaan männöö enämpi semmosta ravinnetta.
Ja joku kohta jiäpi kokonaan iliman.
Ja tuota jäläkimmäestä tunnustasj olovan selevästi enämpi.
Immeesellä niät.

Meekäläenen on kuulema allerkinen kesälle.
- Heenälle ja vissiinnii sille siitospölylle. Jota onnii nyt riittämiin.
Nokka on niät tursanna aena pihallaolon jäläkeen.
Ja ku äet on antanna allerkijaliäkettä. Ni jopa on helepottanna.
Männäkesänä olj vähä sammoo vaevoo. Ja sillon liäkärj käski kokkeella sitä allerkijataplettija.
Tuas on yks tapletti lissee syötäväks.
Eehän nuita mänekkää ku vasta kuutta erj lajija.
Uamuva ja iltoo.
Ja johonnii välliin pitäsj sitä ruokoohhii suaha sopimaan.
Pikkusen on huonommin nyt sopinna.
Vuan jospa tuo siitää korjaatusj.

Äettii on kesälle allerkinen.
Sano että oekeen puistattaa ku hellettä uatteloo.
Ja hampaeta ihan vihloo ku mittarj noosoo ylj kahenkymmenen.
Siihen ee kyllä liäkettä oo. Ee aata allerkijatapletit.
Muu eistä ku talavee ootella.

 Äet: - Mittee...keksijäkö sulle?? Enkös minä justiisa antanna...nokkas piällä on vieläe murusija.
Iivari: - Kyllä nyt viärin muistat..mittää oo suanna...mitteelie muruja lentännä siihen tuulemmatkassa...

Reenit ja tekoälyt

Uamupäeväreeni nurmikolla on hyvästä. Kyllä tykkee mahalihakset.
Liäkärihhii kehu meekäläesen mahalihaksija viime käännillä.
Kyllä saes äettii ruveta samallaeseen liikuntaan.
Sillei oo mahassa ku pehmyttä höttöstä.
Joka tinkii kiäntymmään hoosunkaaluksen piälle kohta.
Ee lihas ahista siinä. Niin siinä kääpi ku ee reenata.
Aenut silläe misson lihasta on kielj.
Seku kyllä suapi liikettä. Vähä liijannii kansa.

Ja siitäpä piästäännii seoroovaan asijaan.
- Miten sittä juohtuhhii äetistä mieleen.
Oon niät kovasti rätnännä tätä tekoälyvä.
Mistee nyt huastoo hohkastaan suut vuahossa jokapaekassa.
Ja lehettii kirjottaa.
Kyllä ee siinä oo mittää ihmettelemistä.
Tekoäly. Sehän on se ku ee mistää mittää älyvä, vuan tekkeötyy niinku hyvinnii älyväes.

 - Nyt on liikettä tiellä...kolome killiä männä hitvettää peräseltään...
kehtoesko tuota torhentaatuva ja männä haakkummaan...vae kahtelisko nyt vuan tiältäkäsin...

Kylliks kessee

Siinä sitä on puolet siitä pärtöläjästä. Joka vielä oottaa kuatopaekalle vientijä.
Kävin tutkaelemasa mittee sinne on mänössä.
Mattoja näky aenahhii olovan. Ja mitäpään lie pyttyvä ja lootoo.
Piäsöö äet tuas sittä kahtelemmaan kaapasta täätettä tyhjenneesiin paekkoen.
Ne ku ee kaavvan tyhjillään näy kerkijävän olla.
Männäkesänähhii muka aetan tyhjentivät. Että nytpä passoo ku on siisti aetta.
Vuan mitellie syksyn ja talaven aekaan täätty.
Seon varmaan tuassiisa se "joku" joka on kantanna sinne täätettä.
Justiisa se sama "joku" joka pistää viärään kuappiin tavaroeta.
Ja hävittää avvaemija ja millommittäe.
Semmosija assuu kuulema usseemmassae huushollissa.
Ettee yksistään oo meelle pessiynnä.

Ihan on ollunna oekee kesäilima.
Ja sehän oekeen hookuttaa selekee hieraatummaan verekseen heenikkoon.
Äethän on perinteesesti suanna jo kesästä kylliksesä.
Vaekkon vasta tookokuu. Eekä ies kunnolla kesä alullaankaa.
Jo kuulema piisoo aarinko ja lämmin.
Sano tuossa ku hikkee pyihki ohtanahan rullasta.
Että tuas muistu mieleen minkätähen inihoo kessee.
- Sitä immeestä ee aenakkaa tulla palakihtemmaan positiivisimman immeesen tittelillä.

 Perintönarsissit juurtu hyvästi uuteen penkkiin. Ja aako kukkijjaan.
Vuan kyllä kaet minnoon niitä utakasti kastellunnahhii.
Mitenkä käänoo kehäkukkiin kansa.
Ee näy vielä minkäällaesta ituva niistä.
Pitänöökkö tehostee kasteluva niihen kohalta.

Rojektit

Joka kevät on jottae rojurojektia.
Nyt penkasivat puuliiterin takkoo iämpäeväsen vanahoja rojuja.
Jotka on vuan sinne laetettu. Perj´uatteella että jos vaekka joskus tarvihtoo.
Isäntä lappasj kärriin metallirojut.
Ja tuskaelj että kukkaan lie vanahan aaton pakoputkennii sinne völjännä.
Äet siihen toemittammaan.
Että kukahan lie.
Ku se laettaja ee oo aenakkaa hiän. Eekä talon koera.
Että jiänöökö vaehtoehtoja.

Sittä ne änkesj kuorman piälle peetettä. Ettee lentele rojut pitkin tietä.
Yks leekkoo narumpätkee. Tylsillä saksilla.
Ja toenen niitä naruja koettaa solomita.
Ja välliin tuulj hulumaattaa peetettä poekkeen.
Yks äkkäelöö että pitele peetettä ettee tuulj vie.
Ja toenen ättäröepi ku ee narut pysy.
Kyllä kuulkee tuas nuapurit tulj tietämmään..
Että sielä sitä kuuluu olovan tuassiisa johhii rojekti männeellään.
Ja vielähän se toenen kuorma jäe oottammaan kyitijä.
Jottae muuta pärtöö.
Minkälaenen rojekti lie se sittä.

Niivvuan on kuulkee ruvenna sammalikossahhii heenä kasvammaan.
Kohta suapi ruveta kahtelemmaan leekkuuvehettä.
Jootunoo vissiinnii viikatetta immeeset ehtimmään.
Ku kerta siinä leekkuukonneessa olj yks pyörä irti männäkesänä.
Ee liene kiini kasvanna talaven aekaan.

Meleko kylymee on yöllä ollunna.
Uamusilla olj mua ihan kuurassa.
Ja lienöö huomisuamunahhii.
Piäskysillä ku on ne pesärojektit ja niitä aeneksija ojista hakkoo..
Ni mahtanookko nokka topata kovvaan muahan uamusilla.

 Vuan kyllä seon tuas kuivakka kesä kuivakan immeesen kansa tulossa.
- Ee sua maestella verestä heenee, ee sua kuopasta kukkapenkkijä.
Ee nostoo jalakoo multapussiin, eekä kukkapurkkiin...suatikka sittä lipasta kanankakkoo ruukusta.

Kesältä tunnustaa

Nyt on alakanna jo puut vihertymmään.
Vuan meejjän piha ee vielä kummosesti. Taekka ohan tuo sielä missee heenee on.
Meellä ku on enimmäkseen sitä sammalta.
Kestää aekasa ennen ku sen jookosta heenä essiin pungertaa.
Vuan oljpa mittee tahasa. Ni mukava siinä on tassutella.
Tunnustaa kesältä.

Niihhän ne sittä olj ne viisut ja äetiimpäevättii.
Hyvästi pärjäs se Kiärijä. Vaekka ihteesä sitä harmitti ku ee voettanna.
Parempi se kyllä toemperrään olj ku muut. Että sempuoleen oes voeton ansaenna.
Ja äetiimpäevä mänj mänöjjään.
Äet sano että surullinen päevä. Ku olj sillä niät ensmänen äetiimpäevä iliman äetijä.

Ennee ee hirveesti oo jaksanna puahtoo joka linnun perrään. Niinku nuorempana.
Ja pittäähän sitä tässä ijässä jo koettoo käättäätyvä arvokkaasti.
Ee suunapiänä olla hööröttämässä. Aenakkaa kovin usseesti.
Rappusilta on hyvä katella. Vaekka kyllä se joskus kuitennii hyppyyttää jäläkeen.
Ku sattuu joku siivekäs liijjan läheltä mänemmään.
Taekka joku killi illistellöö aejjan takana.

Äet kiänti huushollin kesäaekaan.
Vaehto kesäverhot. Ja maton.
Ja uatella että sae jopa kaks ikkunatahhii pestyvä.
Se on mummun peruja tuo huushollin kessään vaehtaminen.
Että kesällä pittää olla erj verhot ja matto ku talavella.
Ohan se mukavata vaehteluva kyllä.
Oes vuan mummulta muutae hyvvee perinnä ku tuon.
Vaekka leepomistaejjon.
Se taeto hyppäsj yhen poloven ylj. Nuorelle emännälle.

Huomissapäevänä aeko äet ruveta kukkiin kansa telekkuvammaan.
Pittää kuulema tehä joku kukkapenkki.
Ja kylyvee kehäkukkoo. Niinku mummu aekannaan.
Niin ja tietenniihhän niitä muitae kesäkukkija pittää laettoo.
Montakoon purkkija niitä mahtaa tulla nyt.
Aekomukset kuulu olovan että paljo.
Vuan sittä muutamannii kansa on mahoton marmatus sittä kesällä.
- Ku näellehhii pittää vettä kantoo selekä viäränä....

 On se päevä joskus huonomminnii alakanna...jos lie paremminnii.
Rappuskahvit ja kerroskeksi.
Tosin sitä ee tietenkää kokonaan suanna syyvvä.
Vuan pikkusen palasen. Hyvähän tuo sehhii.

Tänäpäevänä olj justiisa passelj ilima kesäilimaks.
Kahenkymmenen paekkeella lämmintä. Ja tuulta.
Eekä tuo aarinkokkaa liikoo puahtanna.
Oespa vuan tämmöstä koko kesä ni jopa oes mukava.
Sammoo mieltä oon ku joka kesä. Ee hellettä.

Kelemi kesä?

Meellä ee kuulema nyt sittä tehä pihahommoo.
Harava on saeraaslomalla...vennäätti niät lapasa.
Ja lapijohhii otti lopputilin. Kaekkee sitä kuuloohhii.
Äet suapi varmaan kynsillään kaevoo perintönarsissille penkin.
- Meekäläesen kynnet ee siihen kuonnu. Ku kerta rimmoojalla ne lyhennettiin.

Ja kahtokeepa...ee lumerripettäkkää pihamualla!
Ja semmoset kinokset ku olj. Uattelin ettee sula ennen juhannusta.
Jootusaan on hävinnä. Vuan kyllä kaet se tuommosella paesteenkorakalla lähtöö.
Joka päevä paestaa. Uamusta iltaan.
Ee sitä ihan nuin tarvihtisj vielä.
Kääpi totteen vielä se vanahankansan sanonta.
Että kelemi on kesä Ierikan eillä.
Ja Ierikan päevä on vasta ens viikolla.
Ja sitäpaetsi jos jo nyt nuin paljo paestaa.
Ni mittees sittä oekeella kesällä jos sama tahti vaekka sittennii jatkuuhhii..
kyllä tulloo liijjan pitkä kesä!

 Ee oo pussielläen siinä. Ihan oon minä ite.
Olj pakko vähä hepulija pinkasta.

Huomenna jännitettään sittä niitä eoroviisuja.
Että mitenkä sielä se Kiärijä pärjee.
Äet varasj jo viisuevväät. Sipsipussija parittaen.
Sittä se tälläätyy olovinnaan kahtommaan.
Ja takkuulla kääpi niin että nukahtaa.
Ja herree vasta ku voettaja sielä tuulettaa.
Joka vuosj kääpi se sama homma.
Ee liene poekkeos tämäkää.

Erj´laesempi rojekti

Eelissäiltana olj se meekäläesen kalttoominen.
Elikkä pesuhomma.
Ee männynnä iliman ruamoo se(kkää).
Äet talahasj meekäläesen sinne kaenalossaan.
Ja nassaatti pesukammarin oven perässä kiini.
Jäe siinä ihmettelemmään että kylläpäs se sittä oovvosti nasahtihhii.
Rupes rivasta kokkeelemmaan. Eekä se kiäntynäkkää mihinkää.
Uksj jykötti kiini ku naalattuna.

No eepä siinä ku isäntätä appuun hoehkimmaan.
Eekä sekkää suanna sitä ovvee aaki. Ee sekkää ripa kiäntynnä.
Sielä myö äetin kansa pesukammarissa toesiammu kateltiin. Että mittees nyt.
Isäntä koetti ruuvvimeesselin kansa rassata. Sittä vasaran. Ee aavvenna.
Vaekka oes millä vehkeellä viäntännä. Ni ku ee aavvenna ni ee.
Viimen pitj ottoo järreemmät asseet. Ja sorkkaraata hakkee.
Ja jopa rupesj Lyyti kirjottammaan...ja uksj aaki.
Vuan lähti siinä osa ovesta. Ja ovempielestähhii.
Piäasija kuitennii että kulukureetti olj aaki.
Sittähän myö alotettiin vasta se pesu.
Taekka äet alotti.
- Hetken siinä jo niät kerkisin uatella että oes unneottanna sen homman oven kansa telekutessa.
Jootunoovat immeeset nyt uuvven uksen ostoon.
Ku kyllä kaet se varmaan tarpeeseen on pesukammarissa kuitennii uksj olla.

Ja eeköpään tuassiisa ollunna se Tuuh-samppoo jota turkkiin holovattiin.
Erj´laesempi olj tuo pesurojekti tälläkertoo.
Sitä sattuu ja tapahtuu. Kaekellaesta näköjjään.

Tänäpäevänä olj sittä se karvannypleemishomma.
Käätiin tuas sielä Tanjan luona. Niinku ennennii.
Ja hyvästihhän se hommasa tuas hoeti.
Vaekken kuulema ihan yhtä nätisti ollunna ku ennen.
Kenestäkäpäs se tuntuu mukavalle tuo takaosaston nyhtäminen. Kysyvvuan.

 Kyllä ee nyt tarvihe immeesen päevitellä meekäläesen turkimpöhheekköö.
Kyllä on nyt keppee olo. Ja oekeen hyvä kesäkarva.
Äet sano että näätästän kuulema tuas nyt ihan joltae kuutilta.
Omastamielestä oon kyllä ihan tolokun määrämiehen näkönen.
Ite on kuutti...taekka oekee emähyle. 😑😆