Elämätä

Sitä on satanna. Tuota valakosta.
Eekä yllätä se ennee kettää.
Yks poloku kerkisj männä jo ihan umpeen.
Ee jaksanna äet ennee lapijon kansa sen kimppuun männä.
No on sitä vielä sevverran puhistettuna jälellä toesessa kohtoo.
Että piäsöö pissipuun ympärj kuitennii.

 Kyllä se ruppee tämmöstä talaventykkeejätähhii pikkuhilijjoo sylettämmään.
Ku liika on liikoo. Lumessae.
Uamusilla on tuas mielenkiintosta katella.
Että minnekkäpäen immeeset meenoo sitä ruveta lykkeemään.
Siinei niät ies mielj´kuvitus ennee riitä.
Äet sae sukulaesmieheltä jäläkikätteesen neovvon.
Että oes aekannaan pitännä tehä tasakattonen mökki.
Saes sinne katolle lykätä nyt ne lumet mitkä ee ennee pihamualle sovi.

Meejjän päevät männöö kuhavvuan kuljaellessa.
Vähä pihalla. Ja välliin joku kaappareessu kylille.
Sittä kahvinkeettoo. Ja eenestämistä.
Johonnii välliin vetästään tirsat.
Ja sittä tuas keetettään kahvit. Ja otetaan palasta.
Ja sitätehen päevät männöö.
Vähämpiästä on jo ilta. Ja muatammänö.
Ja ee kerkijä ku piäsä pettiin lykätä.
Ni jopa on uamu.
Tulloo muanantae.
Ja ennenku huomookaa ni jo on perjantae.
Hyväntähen että on livakkata männöö.

Vuan siitä se kohta kesäks kiäntyy.
Vaekka ihan äskön olj vasta joolu.
Ja ennee parj kuukatta ni se jo päevä lyhenöö.
Vaekka justiisa rupesj pitenemmään.
Tämä on sitä mittee elämäks sanottaan.
Liijjan sypäkkätä männöö. Jos minulta kysyttään.
Taekka äetiltä.
Ku sehhii huahuilj että vastahan tässä rippikoolu käätiin.
Ja nyt ollaan jo eläkkeellä!

Ja sittä sen kerran ku päevä paestaa.
Ja asetut mukavasti siinä sitä paestetta nahkaasj kerreemmään.
Ni tulloo siihen immeenen. Ja kamera.
Ja seon tuas männyttä se paestatteluraaha.

Annetaan ihan ilimaseks

Aetoo ee ennee näy lumen alta.
Ja pissipuuhhii on puoleevvälliin alakanna haataatuva kinoksiin.
Ee liijjon oo asijata sen juurelle jalakoo nostammaan.
Ehken vasta juhannuksena. Jos sittäkää.
Ja lissee lunta tulloo noosviikolla. Aenahhii 20 senttijä.
Sano siämies telekkarissa.

 Että ihavvuan sitä tulin tässä sanommaan.
Jos niät sattuu kellä olemmaan lumentarvista.
Että tiältä saes nyt hakkee ihan ilimaseks.
Oes tarjolla parj talonkorkusta lumj´kassoo.
Ja samavverran parj´metristä läjjee.
Ja sittä semmosta puoltoesta metristä jokunen.
Ihan suapi vappaasti valita misteekohen ottaa.
Kaekki on takkuulla verestä tavarata, ihan tämäntalavista.
Hakkee saes mahollisimman pikasesti.
Uutta lastija on niät tulossa.
Vaekkee oo tilattukkaa.

Kevättunnelma etinnässä

Niin paljo ku talavesta tykkeennii.
Ni kyllä nyt ruppee tykkeeminen olemaan melekosen tiukilla.
Sitä ku niät vuorokaavven aekaan tulla rytkäättää lunta 30 senttijä.
Ni herkijjää naarattamasta.
Niin meekäläestä ku immeesijä.

Kyllä pittää nyt äetille kiitosta antoo.
Ku niät riehu lapijon kansa.
Ja sae ku saehhii tuon meekäläesen polun aaki ammennettuva.
Tosin siinä kyllä lentelj piän ympärillä sillä muutae ku tintit.
Näky kuulkee mustoo pilivee. Ja harmoota hööryvä.
Ja melekosen monta semmosta ärräpiätähhii siinä pyöri.
Ja oljhan ne iänj´tehosteettii toeminnassa. Lie kuulunna nuapuriin asti.

No piäasija kuitennii. Että piäsin hyvästi vähä hilipettelemmään.
Ku eehän tuota muuten oeskaa liijjon liikettä suanna.
Vaekka aaramies kävihhii het uamuvarraen tien puhistamassa.
Ni sehän olj tie täännä lunta jo hetkohta tuas.
Ja otappa ja mää sinne tarpommaan. Ku ee jaloessa pittuus piisoo.

 Kyllä ee tässä kovin kevättunnelmata nyt sua pinnisteltyvä.
Ku melekeen het rapumpielestä kohhoo jo tuo mahoton lumj´kasa.
Kyllä ee tarvihtisj ennee sattoo.
Nyt ku ee oo ennee pihamualla tilloo minnekkä lunta tyrkätä.
Eekäpä tuo taejja immeesilläkkää ennee selekäruoto kestee lumen lykkeemistä.
Että kyllä nyt saes toellaannii säehehhaltija heretä sen lumen kansa pelloomasta.
- Empä oes kyllä uskonna että joovvun tämmöstä sanommaan.
Ku ylleesä on se myräkkä aena mieleestä.
Taekka jos nyt tulisj vuan semmosta myräkkätä josta ee lumj lisi eekä jiä muahan.
Niinku Paula tuolla aejjemmassa  jutussa kommenttija heetti. 😅

Valloo kansalle

Seon nyt sittä se kevätpäevän tassoomispäevä.
Päevä jatkuva humistaa eeköpään melekeen kymmenen minnuuttija vuorokaavvessa.
Ja on kaeketi nyt pitempi valosan aeka ku pimmeen.
Ja sitä eekuvvuan jatkuu ja jatkuu.
Mihinkään sen valon kansa tuas jootuu.

Sitä ku on justiisa kerinnä oppija pimmeessä möllöttämmään.
Ni nyt sittä opetella tuas siihen valloon.
Ja sitähän pittää tietennii torhistaatuva immeestennii.
Ku kerta niin kuuluu tehä ku päevä jatkuu. Ja valo lissii.
Meellä ee vielä oo äet oekeen älynnä sitä.
Ehken sillä on niin kova piä. Ettee siihen  ies valo piäse sisälle.
Vaekka sopimisen puolesta sopis.
Ku tyhjee tilloo sielä kaeketi oes. Heh.

Pallot näätästää kovin pyöreeltä.
Vuan määppä ja silipase niitä liikkeelle.
Ni ee pyöri mihinkää. Ku on toenen puolj litteenä.
Vuan haetannookko tuo mittää.
Ku ee niihen kansa sua pelata. Ettee nuljaha käpsä eekä selekä.
Hypätäkkää ku nykysi sua ennee mihinkää.
Kuivakkata on.

 Ja eelleennii kuivakka on mökin emäntähhii.
Pitj oekeen varmistoo.
Että kuulinko oekeen... ettee oo kaksinkertasta eekä yksinkertastakkaa rappuskahvikeksijä!
Se ku olj tuo äet ihan muka erreöksessä kuulema syönnä koko keksipaketin tyhjäks.
Vuan se parraeten naaraa joka toeselle naaraa...
Ee niät tullunna kahtoneeks että söe ne tavalliset keksit.
Eekä lutteenittomija niinku pitj.
Vastuumpäevät tulloo. Eekä oo kaakana ne.
Toevottavasti huushollissa lampit ja empot piisoo....😳😆

Mukava myräkkä

No ee ollunna pimmee päevä. Vaekka se myräkkälaavvantae olihhii.
Immeenen ee vuan tuaskaa löövvä (=muista!) kameran asetuksista sitä talavitilloo.

Myräkkä toellaan olj. Lunta tulj joka ilimansuunnasta yhelläkertoo.
Elikkä ilima meekäläesen mieleen. Kyllä olj mukavata.
Tosin ne käpäliin kertyvät lumj´puakut ee ollunna mieleen.
Mitenkä ne sittä pyöriytyyhhii niin nätiks pallukoeks sinne.
Vähämpiästä sae äet niitä kaevella poekkeen.
Ja sittä ätisj että ku käet paleltuu.
- Eepään paleltanna näppijä ku raplasj kamerata...

Ee oo vielä näättäätynnä kummosija kevväämmerkkijä.
Muuta ku räästäästä vettä tippunna. Ja muutamana päevänä aarinko mollottanna.
Lunta on kyllä ihan yhtäpaljo ku ennennii.
Taekka oekeestaan enämpihhii. Ku kerta sato tänäpäevänä tolokusti.
Äetillä olj tuas työmuata. Ku aako nuita meekäläesen polokuja.
Meleko syvässähän nuissa jootuu kulukemmaan.
Ee sieltä paljoo meekäläestä niä.

Äet keksi muka männä piiloon johonnii polummutkaan.
Ja huuti sittä ehtimään.
Ja aena muka yhtä yllättynneenä ku löösin.
- Ihanku oes ollunna paljo vaehtoehtoja mihinkä männä piiloon.
Nuin isolla immeesellä.
Kävin sen mieliks muutaman ylj´miäräsen ehtimiskiekan. Etten muka het löötännä.
Että oes sillä hyvämielj. Ku muka ossaatu piiloon josta ee het löövvä.
- Vähästä seon immeesen mielj joskus hyvä. Heh.

 Poekosesta asti oon tykännä myräkällä pihalla olla.
- No ehken joku poekkeos kyllä on mahtunna vuosiivvarrelle.
Vuan kyllä nyttii tuas vaahtija piisasj.
Oesin kyllä männynnä vaekka minnekkä.
Vuan pitj tuas hijastella. Ku narumpiässä olj se paeno.
Ja se paeno narumpiässä on tuntuvasti ruvenna lisimmään.
Se siitä tulloo ku vähemmän piäsöö immeenen liikkummaan.
Ja ne rappuskahvikeksittii on hävinnä mystisesti.
Eekä näätästä ies pakkanen hillihtövän jiätelömmänekkijä.
Tällä mänöllä on kuulkee kesällä semmonen narujjatke.
Ettee sitä vejä ies paraskaa rekikoera.

Vualit, helemat ja kevät

Seon kuu puolessa. Jos että niät oo sattunna huomoomaan.
Evuskuntavualit lähestyy ja puhheenjohtajat tuntuuvat telekkarissa nahisovan keskesä.
Kellä sitä on parasta tarjota immeesille. Ja kuka seon sakista viisaen.
Meekäläeselle seon se ja sama. Mikkää ee muutu tästä vinkkelistä katottuna.
Eekä ehken äetinkää vinkkelistä katottuna.
Luvataan tuas yheksän hyvvee ja kymmenen kaanista.
Ja kohta jo kovasti leekataan joka asijasta. Ja siästettään.
Kyllä ee meejjän vanahemmalla naesimmeesellä aenakkaa oo mittää mittee leekata.
Ee ies tukkoo.
Että passoopa heejjän tolskata vuan sielä isossa talossa ketkä sinne piäsöö.
Unehtuu kuitennii het kaekki mittee on luvattu
Se siitää somene. Sanomminä.

Naaraavat immeeset meekäläesen paejjalle.
On kuulema helemuksija niin että paakkuu.
Vuan kylläpä hyvästi selekee ja ahterija suojoo.
Ja sitäpaetsi.
Naaroko kukkaa sille yhelle miespuoliselle laalajakuulusuuvvelle.
Joka eoroviisukarsinnat juonti helemoessasa.
- Ee naaranna ee niin.
Että siihennähen.
Vaekken mikkää laalaja ookkaa.
Ni vuateraaha meekäläesellehhii.

 Ee sitä suotta sanota. Että kevät keekkuin tulloo.
Melekosta keekkumista toellaan on.
Yhtenä päevänä tulloo lunta sakkeenaan. Kohta jo vettä.
Sittä paestoo lekottaa aarinko. Ja jo kohta tulloo raetta ja lunta.

Meenattiin tuossa iltapäevästä rappuskahvija viritellä.
- Ku olj kerrannii kunnon keksijähhii.
Ni eeköpä justiisa ku olj kahvi valamiina.
Ja melekeen jo jalaka overraossa mänössä.
Ni rupessii tulemaan sitä lunta.
Ja niin vihasesti ettee sinne kehanna lähtee istuksimmaan.
No tullennoo nuita kahvittelu- ilimoja vielä.
Kuhavvuan ee äet söesj niitä kaekkija keksijä sitä ennen....

Päevä kerrallasa

 Elämä se vuan jatkuu mualimassa.
Ja jatkuu kaete se meelläe.
Vaekka vähä niinku hijastetussa vilimissä.
Uamu kuitennii valakijjaa. Ja ilta pimenöö.
Ja välissä on päevä. Ja yö. Yks aena kerrallasa.
Lohtutassuva on tarvittu.
Ja sehän on immeesen suatavilla yötäpäevee.

Onneks on ies aarinko paestanna.
Ja ohan tuota tarenna pihallahhii käävvä.
Vaekka melekosen tujakasti on pakkanen kuonompiätä välliin nipistännä.
Vuan nuo oravat ne ee oo pakkasesta piitanna.
Niitähän on jo neljä joka uamu eenestämässä pihamualla.
- Ovat kyllä sevverran topakammallisija että on vararavintoo kertynnä.
Mitenkään jaksanoovattii hypätä oksalta toeselle.
Ee ne kyllä ennee samoelle oksille näy hypäkehtelövän ku ennen.
Valihtoovat jo paksumpija oksija.
Viisaenta toellaan onnii.
Ee nuita ohuvemmat ennee kannattelekkaa.
Vanahakansahan seon sanonna.
Että jos oravat ilimestyy nurkkiin tulloo tulj´paloja ja näläkävuuet.
Ne kaet ne tästä ennee puuttuussii.
No ee ehken nyt kuitenkaa semmosta oravat tietäne.
Nuin vilihakat kaverit. Ilontuojia paremminnii.

- Kyllä on tuas palavelu hijasta...Siirrä. Peti. Kumpooko sannoo et immeenen nyt ymmärtännä??