Mieluummin -31 ku +31?

Äet on aena sanonna että haluvvaes asuva Lapissa.
Ku talavi on sen mielestä mukavampi ku kesä.
Ja sielähän sitä talavee piisoo. Ylleesä aenahhii.
Tänäuamuna näätti mittarj -31 ja taevaalla se supersusjkuu.
Pimmeetä ku pottukellarissa. Ja huushollissae jiäti varpaeta.
Kyllä siinä pikkusen kuulosti siltä että ruppee Lapinhinku hiipummaan.
Vähä aenahhii.

Myö lähettiin isännän kansa rohkeesti siätä uhmoomaan jo seehtemeltä.
Äet virittelj vuan villalyyssijä piällesä ja kiäri villasukkoo jalakaasa.
Ja ryysti kuumoo sumppija.
Ja sittä eekuvvuan tulta uuniin ja sitä rattoo.
Siitähän tuo päeväks vuan kiänty.

Paesto tok tuo aarinko.
Vuan päevälläe olj vielä -27 pakkasta.
Nyt ee tarenna ies sielä mäempiälläkkää käävvä.
Pikasesti hätäset asijjoennit ja tuppaan.
Onneks olj nyt meekäläesen häntähhii oekeeoppisesti omalla kohallasa.
Eekä niinku sillon ku pukija jätti sen lahkeeseen.

Äet mannaelj tuota meekäläesen pukemishommoo.
Etennii ku pittää naplata niitä tossuja.
Joessa on kussae kaks pitkee tarranaahoo.
Nehä on tietennii keskesä kiini ja ku suat aaki ni sittä jo laettajan hihoessa kiini.
Ja välillä matossahhii.
Vuanku on homman tehnnä ni on niillä hyvä ja lämmin männä.
Olokoosa mitennii paljo pakkasta.
- Että jos sielä Lapissa asuttasj ni usseemmin jootus nuihen tossutarroennii kansa tappelemmaan.
Suati sittä muihen vermeihen.
Vaekka oes kaet sielä kyllä varmaan enämpi silimille illoo.
Revontulija ja tunturija. Ja se ruska.

Kyllähän seon vuan nii ettee se oo talavi eekä mikkää jos ee oo pakkasta.
Ja lunta.
Että sempuoleen.
Suapipaan nyt äettii vähä semmosta esj´makuva siitä Lapillumosta.
Samalla ku istuu viltimmutkassa. Tahi uuninkuppeessa.
Eekä anna periks ku sannoo vuan että kyllä sittennii mieluummin -31 ku +31.

Ahtaalla

Rapsaatti pakkasen.
Aarinko koettaa olovinnaan pikkusen ullottee pilivellomasta.
Ee ruahi näättäätyvä kunnolla. Vaekkee tuo kyllä lämmitäkkää vielä vaekka näättäätyssii.

Käätiin tiukkoo keskusteluva pihassa.
Että pitäskö kävästä kartanolla. Eli vaekka vähä pitemmälläe.
Meekäläenen hävisj tämän väettelyn.
Äet vuan ilimaan sopivasti, kylymävviileesti, alako veevata meekäläeselle vuatetta piälle.
Ja eekuvvuan solalle.

Iivari: - Vieläkö muka pittää männä...pipohhii hiertää...ja kuulehhan ku...
Äet: - Etteempäen vuan hopihop. Ee mittää selityksijä.
Mitenkä se nyt tuas nuin tahmoo ja on hankalata?
Männään nyt ies mäen puolj´välliin...
het kiännyttään pihhaan ku toemitat ies asijas.
Iivari: - Vuan eepä oo tämmösellä pakkasella mittää asijata... ja ku on...

Puissa on lunta riittämmiin.
Ja siinä ne nasakehtelivat pakkasessa.
Äet niitä ihastelj ja näpit kontassa koetti kuvvoo näpsätä.
Ohanne tok nätin näkösijä.
Vuan oes tuota nyt jollonnii laahempatahhii ilimoo niitä ihastella.

Iivari: - Se toppasj nyt tähän... seon justiisa millilleen mäen puolj´välj nyt.
Äet: - Vuan entäpä se asijjoenti... ee oo mittää näkynnä.
Iivari: - Johan minä alakumatkasta jo sanoen ettee oo mulla mittää asijata.
Ja toesekseen jos oes ni ee silti oes.
Äet: - No mitenkänii muka??
Iivari: -  No sitähän minä tässä oon koettanna jo usseempaan kertaan selitellä.
Vuan eepä oo kuunneltu.
Ku hoosuin hinkselit junttasit niät sevverra tiukille että taesj käävvä nii että  se jäe tuo häntä toeseen lahkeeseen...

Roohetta ropalle

Pikapostilla jootu ruusummarjarooheet.
Vielä en oo kyllä maestellunna. Äet sano että samasta purkista nyt sittä otettaan kumpanennii.
Ja kohtapa ollaan notkeeta ku rasvatut remelit.
Ee natise nivelet. Eekä paakakehtele polovet.
Katotaahhan mitenkä kääpi.
Ja tämä ee sittä oo mikkää maksettu maenos
Myö ku ee maenosteta mittää rahasta.
Eekä ylj´piätään maenosmielessä mistää huasteta.
Ku ilima´aekojjaan ja huvikseen vuan.
Ja siks että jos vaekka jostae mittee tiijjettään oes hyötyvä jollehhii.

Äet on kaevellunna kuva-arkistoja.
Ikivanahoja oekeeta kuvija. Ja konneelta vuosiin takasija otoksija.
Lööti sittä tuommosen kuvan meekäläesestä muutaman vuuen takkoo.
Se olj sitä aekoo ku saen vielä hypäkehellä tuolin selekänojalle.
Ja pittee siitäkäsin pihamuata silimällä.
Sitä olj meleko notkee poeka sillon.
Nyt on ollunna toesta vuotta tuohhii huvi kiellettynä.
Ku suattaa olla selälle pahaks tuo.
Ja käpsät nuljakehella miten sattuu.
Niin sevuan on että nuorena on rento roppa ja utelijas mielj.
Vanahemmiten ee oo ku vuan tuo jäläkimmäenen.

Näkkööhän tuon äetistahhii.
Nii on liikehtiväenen ku ratakisko.
Aenut mikä on säelynnä on tuo utelijas mielj.
Välillä sillä kyllä vähä liijjannii utelijas.
Joskus siiton kieltämätä hyötyvähhii.
Vuan usseemmiten ee.
Vanaha sanonta "tieto lissee tuskoo" pittää paekkasa.

Vuan eepä siinä sen kummempata.
Pikkusen meenas jo tulla eksymistä alakuperäsestä aeheesta.
Piäasijahan tässä nyt kuitennii olj se että jääkistymistä on tullunna.
Ja notkistumista nyt ootellaan.
Eekuvvuan roohetta ropalle.
- Jos on niät uskomista siihe äetin utelijjaalla mielellä lukemaan kokemuksen iäneen.
Ehken vähä sittä sitähhii hierontoo lisäks.

Talaven selekä männeellään

 Monellaesta on mahtunna viimepäeviin.
Myrskyvä, tuiskuva ja viimoo. Pienellä kirjotettuna. 😄
Ja pakkastahhii.
Vuan eeköpään nuo talaveen kuuluhhii semmoset.
- Takana joolun talavi koettaa, sannoo se vanahakansahhii.
Nyt alotellaan uutta viikkoo.
Ja eelehhän se olj se Nuutimpäevä.
Että viimisettii joolurrippeet on nyt paha Nuutti viennä.
Missee nyt on sattunna vielä niitä olemmaan.
Talaven selekä ja ne härkäviikot eissä.

Puita on kannettu selät viäränä.
Nii uuniin ku saanaannii.
Seon kuulema hyvä varraatuva kylymään ku työntää vuan tulta joka pessään.
Ku ee nii oo varmoo tuo sähköllä lämmitys.

Isot rahat on pannunna nuo sähköyhtijöt nuihi muakuapeliin laettoon.
Ja sähkön hinta on tietysti hinnaatunna kahella sentillä kilovatilta ylöspäen.
Vuan sitä minä ihmettelen että minkätaatta se muakuapeliin laetto pittää alottee nuista tuajamista.
Joessa hyvinnii harvon on nuita sähköjä poekki.
Aenae tiälä meejjän seovvulla.
Luulisj viksumpata olovan alottee tiältä syrjemmältä kantilta.
Tiälä on niät kuitennii takkuuvarmasti katkoja het ku vähäkää tuuloo.
Ja hankalampoo seon tiälä niitä vikapaekkoja sittä ehtijä.
Sysj´metässä ja rytteekössä.
Missee puut roekottaa päen lankoja.
Siinä siästäsj jo jottae ku esinnä tänne ne muakuapelit veettäs.
Kenenlie älyvvällääs tämähhii.
Vaekkee tuota kyllä meetä muaseovvun asukkija arvosteta muussakkaa.
Ni minkäpä taatta sittä nuissa sähköhommissa.
Varmaan joku keksii kohta että pittää tänne korpiseovvulle laettoo sähkönsiirtoon isompi maksu.
Kilometritaksa. Ku on pitempi matkahhii sen sähkön kulukee.

Meekäläenen on sittä ollunna semmosena peltipolliisinahhii.
Aenahhii uunillämmityksen aejjan.
Ku hyvä seon silimällä pittee vähä tuotahhii hommoo.
Että muistaavat pistee pellit kiini.
Ja sehhii että eevät liijjan aekasi paa niitä kiini.
Vaekkee tuosta viimeksmaenitusta liijjemmi oo pelekoo.
Enämpihhii sattuu nii että pellit horottaa aaki ja lämmin männöö harakoelle.

Sitä ku tämmönen keski-ikänen herra erehtyy liikoo riehummaan.
Ni suattaa käävvä välillä vahinkoo.
Vähä liijjan innolla hyppelehin tinttiin jäläkeen umpj´hangessa ja nuljaatin vähä etusta.
- Tosin ee tuossa kuvassa oo siitä kyse.
Sittä alakohhii sempaevänen letakka.
Äet varruin hierelj sitä.
Ja on koettanna toppuutella meekäläestä riehumasta.
Ja tietennii on lenkit jätetty tekemätä.
Ee oo yhtää kippee tuo käpsä ennee.
Vuan äet on jo tilanna tuas nivelaenetta ja ruusummarjaroohetta. Ja mittteepä muuta liekkää.
Ku pittää tehostee kuulema nyt tuota ravinnepuolta.
On kuulema koerilla sama ku immeesilläe että vanahemmiten ruppee nivelet reestoomaan.
Ja nyt vahtoo havukkana että ontuuko vae ee.
Ja onko tasasta askellus.

Tässä nyt justiisa mittää hättee oo.
Vahtisj vuan äet omija askelluksijjaan. Ja nivelijjään.
- Kyllä kuuluu omistasa tuvassahhii semmonen natina.
Että on ku pakkashangella askeltasj.
Lie viisaenta ruveta porukalla samasta purkista sitä ruusummarjaroohetta nieleksimmään.

Terveellisesti

Sanovat uutisissa että sitä syyvvään Suomessa liikoo lihhoo.
Ja sittä siitä kertyy lihhoo liikoo ku liikoo lihhoo.
Vaekka voepi kaet sitä näköjjään lihhoo liikoo vaekkee liikoo lihhoo syökkää.
Että sempuolee.

Sitä pitäsj syyvvä terveellisesti kuulema. Ja keppeesti.
Puolj killoo päevässä jottae vihannesta tahi hetelmätä.
Siis immeesten.
Meekäläenehhän sitä kyllä jo läkähtysj semmosseen syöntiin.
Meellä pyssyy kyllä tasapaeno.
Näessä ravihtemuksellisissa asijjoessa niät.
Meekäläenen syöpi isännän kansa nämä lihapuolet.
Ja äet heenät ja muut kasvit.
Ja niihen lisäks kaekki huushollin hipleet.

Kyllä on liikkuminennii tärkeetä. Ja terveellistä.
Ravihtemuksen lisäks.
Tännäepävänä tulj tuas lenkki hilipastuva.
Ja vielä vastatuuleen.
Mahottoman kova tuulj hujotti. Ja kylymä.
Puut olj lumessa ja jiässä. Ja pitivät ritinätä ku tuulj heelutti oksija.
Kumma olj se iänj. Pitj monasti jiähä kuuntelemmaan.

Lenkin jäläkeen on semmonen loppuverryttely terveellistä.
Syyhällin muutaman kiekan tinttiin perässä pihamualla.
Siinä sae samalla rentoottavata liikettä leovvattii.

Lepohhii on hirveen tärkeetä.
Siinä ne sullaa ne syövyt evväät.
Ja kaekki niihen ravihtemusaeneettii ossaatuu sinne minnekkä pittäähhii.
- Kyllä on merkillinen vempele tuohhii roppa.
Vaekka se siliminnähen leppeehhii. Lojottaa iha alollasa.
Ni silti sielä nahkan alla on mahoton meeninki kokoaejjan männeellään.
Vitamiinit männä hiveltää verreen. Ja kaekki solujen hituset liikehtii sielä.
Ja lissii. Iha nuivvuan.
Verj männä humeltaa suonissa. Ja syvän lekkassoo millo enämpi ja millo vähempi.
Justiisa sopivasti.
Misteehän se sehhii tietänöö millonka pittää jylykkästä jootuimmin ja millonka suapi hiastoo...

Että niin nevuan kaekki pelloo.
Ku terveellisesti ellää.
Ja syöpi sitä lihhoo.
Silläkeenon sopivasti.

Talaven ihanuutta

Äet on ollunna kuulkee monta päevee mahottomassa hieveessä.
Se niät lukj avviisista että on aakastu tuonne kaapuntiin semmonen koeriin hyvivvoentikeskus.
Sielä suapi kuulema hierontata ja vysijoterapijata. Ja turkkiin hoetoo.
Ruokaneovontata ja koolutusta.
Ja sielon semmonen uima-allassii missee suapi uijja.
Siis koerat. Ee äetit.
Nyt seon konneelta selanna niitä sivuja.
Ja rätnännä että pitäsköön tuota sulle Iivari varata aekoo.
Mitteepä jos uimaan mänisit....taekka jos vähä joku muokkoes roppoos.
Ettet iha mää jäekäks vuan lenkillä käävvessä.
Kyllä oon sitämieltä etten uimaan mäne.
Paetsi jos ee tarvihe vetteen männä.
Vuan siihemmalliin on nyt immeenen villiynnä.
Että sitä ee tiijjä minä päevänä sitä huomoohhii yhe´äkin meekäläenen olovasa aatossa.
Ja kukkaa ee sano eiltäkäsin että mihinkä männään.
Luuloo piäseväsä luukaappaan.
Ja sittä huomoohhii olovasa vesj´altaan iärellä.
Jääkkäkooristuksen vallassa.

Kyllä on tämä talavi sittä mukavata aekoo.
Vuan ee ne kaekki ossoo arvostoo tätä talaven ihanuutta.
Immeeset on kaahistelleet ku on lunta ja pakkasta etelämmaessa.
Missee ee pitäsj. Sielä minnekkä immeeset ruukkoo aarinkolomalle männä.
Eekaet se liene mukava yllätys.
Ku jos lähtöö talavee pakkoon tiältä ni on kahta pahempi talavi eissä.
Vaekka luulj piäsöväsä aarinkoon rannalle makkoomaan ja nahkoosa ruskettammaan.
Eekä oo pakanna matkaan ku santaalija ja uimavuatetta.
Ja jottae mitäpään kesähetaletta.
Ni sittä oessii karvahattu tarpeempaan. Ja vinkkelit.

Nuita puhheita kuunnellessa juohtu mieleen että siinä se oessii hyvä raahantekijä mualimaan.
- Kunnon lumj´sae.
Seku rytkäättäsj yhe´äkin metriiset hanget nuihinnii maehin missee sottiivat yösä päeväsä.
Ni suattasj siinä enin tappeluhalu hyytyvä.
Siinä itekuhhii torrakoetaan ja sinkojjaan sulattelisj.
Ja kaevasivat niitä kinoksesta essiin.
Käsj´pelillä tietennii.
Ku eehän sielä niitä lumj´lapijjoeta olemassakkaa.
Suati mittää aaroo eli linkoo.
Kerkijjäeskö enin tappeluytty laahtuva siinä hommassa.
Määttiijjä.

Tintit, nuo Luojalluomat mielj´harmit, on ossaatunneet takasi meekäläesen tontille.
Niitähä ee näkynnäkkää pitkilleen.
Ku äet unneotti koko niihen ruokahomman sillon lumen tultuva.
Nyt sielon pihalla hyvänaekoo roekkunna talj´palloo ja pötkylätä.
Ja jottae muutae näverrettävätä.
Ja jopa on sana kulukenna siivekkäehen sakissa.
Ku ies ossoesivat käättäätyvä. Niinku syyvvessä pittää.
Ni saesivat minumpuolesta mättee evästä niimpaljo ku nokka vettää.
Vuan eepä ku pittää vuan tulla siihe syönnin jäläkeen hyppimmään nokan etteen.
Ja tirisemmään ja riekkummaan.
Kyllä en tykkee tuommosesta pelistä.

Juhlakaavven loppu

Seon kuulema se nuorempi Leejjona-polovi voettanna mualimammestaruuvven jiäkiekossa.
Ja kultaset mitallit kaalaan.
Mikäpä siinä. Onnee vuan poejjille!
Muilla loppuu juhlakaasj loppijjaeseen. Vuan näellä juhlakaasj alakaa.
Ja ohanne juhlasa ansaenneettii.
Kiireesimmät kannattajat hyökkäsj niiltä sijoeltaan jonnehhii vesj´putrakkoon hoosuttomassa jalassa.
Sano äet lukeneesa lehestä.
Itekullae tapasa juhlija.
Kyllä ee ensmäsenä juohtus mieleen laakata vesj´lampeen eto homman taatta.
Kyllä oes mukavampoo juhlimista syyvvä vaekka lihapulloo jokunen.
Tahi jyrsästä kunnon luunsyrjästä.

Loppijjaenennii alakaa olla kohta iltaampäen kallistumassa.
Sannoo se vanahakansa että loppijjaeseen männessä on puolet talaven lumista satanna.
- On kuulkee sevverra jo tullunna lunta.
Että jos vielä toenen mokoma tulloo lissee ni ee hyvä heelaha.
Aenakkaa meejjän pihamualla.
Sittä ne sannoo vanahat vielä että semmoset ilimat ku on loppijjaesena ni on kesäkuussa.
- Arvelisin että on kuitennii paesteesta tahi satteesta kyse.
Tuskivvuan kuitenkaa kymmentä astetta pakkasta kesäkuussa...

Kohta alakaa tiälä huushollissa se kuusen purkuhomma.
Kaekki naahat ja pallot, hilleet ja hilikuttimet pannaan lootaan.
Ja kuusj kolomeen ossaan ja pussiin.
Kynttelikkö lasineistä poekkeen.
Ja sittä pietään hilijanen hetki männeen joolun taatta.
Huokastaan syvvään.
Ja aletaan valamistaatuva henkisesti huomisseen siivuupäevään.
Sano äet.
Ku on kuulema jokakohta täännä pölyjä ja pärtöö.
Arvelin tälläkertoo laestoo siitä hommasta.
Ku viimekerrasta tulj tuas sanomista. Tuas niät vähä lyhenty se imurilletku.
Suatto olla että pikkusen liijjan voemallisesti roohasin siitä kiini.
Ja pitj joku sentti siitä veestee poekkeen ja kiärästä puolj rulloo teeppijä pitimeks.
Äet sano että jos tuolla vaahilla letku lyhenöö ni pittää kohta kirjaemellisesti kontata sen kansa.
Ee kiänny kuulema selekä niin syvvään kumaraan.

Iivari: - Kyllä on viisaeta ollunna nämä tämännii pompan tekijät.
Äet: - Mitenkä nii??
Iivari: - No kato ku on osanneet määräkoeriin käättöohjeet laettoo siihen!
Äet: - ??
Iivari: - No kato nyt mittee lapussa lukkoo.
Suapi silittee, ee huuhteluaenetta, varruin pestään.
Satarosenttisesti jääkistyy pakkasella eekä piä vesj´satteesta.