Syksyn ukkonen lämmintä tietää

Kylläpä sitä nyt on vettä suatu!
Mahtanookkoo enempöö yhelläkertoo sopija ies tulemaan.
Pakkasuamut jäe yhteen.
Yöllä jytisj ukkonennii. Ja salamattii väläkky.
Eepä se kyllä meekäläesen makkuuta häerinnä.
Vuan kuulin ku äet taevastelj. Ja romihti taskulamppuva ehtijä.
Ku pitj niät lähtee jootuin nyhtämmään sähkövempeleehin johtoja seenästä.
Ettee vuan ukkonen säre.
Sillä mahottoman kovalla ja vuarallisella myräkällä peloteltiin.
Vuan ee tuo tänne meelle rantaatunna kuitenkaa. Muuta ku se sae tolokun tuulen kansa.
Ee kuatanna puita. Eekä sähköjäkkää katkonna ku vähäks aekoo.
Immeeset sae uamukahvisa. Vaekka äet pelekäsj että jos on sähköt poekessa.
Jiäpi uamusumpit suamata vielä.
Ja se se vasta oes ollunna oekee raketija.
Myöhänen syksyn ukkonen tietää pitkee ja lämmintä syksyvä.
Sannoo se vanahakansa.

Meekäläeselle olj ruamoo tarpeks. Ku jootu sinne tuulempieksämäks pihalle.
Vaekka kuinka oes se seorapiirj´rakko ni iäresä seon silläe.
No. Selevisin siitäe ja vuan kahen käpälän kastumisella.
Äet sano että huippuusa on kehittännä koerapoeka tuonnii jalannoston.
Etukäpsäthän voepi olla rappusilla kuhavvuan on takaosasto sielä ulukopuolella.
Harjotuksen alla on se ettee tarvihtisj kastella yhtää käpälätä. Heh.

 Kyllä on viimepäevät puitu valtijon putjettija tuas.
Ja toesijjaan syyttäävät. Että teejjän vika ku siitä ja tästä leekattaan.
Ja mitenkä on velekoo ja vakava tilanne.
Vuan on sevuan kumma.
Että minkätaatta se aena pittää ottoo sieltä missee sitä otettavata on vähiten.
Ku jokkaesen pittää kuitennii ellee.
Tulloo mieleen se hölömöläesten täkin jatkaminen.
Yhestä kohen otetaan ja sittä toesesta kohen siihen pittää panna.
Ja aena on suurin syypiä se eellinen hallitus.
Meekäläenen laettaa terveeset sinne putjetin piättäjille.
Että kyllä ee leekata mittää...ku korkeentaan kynnet.

Pakkasta ja vettä

Eelissäuamuna olj ensmänen pakkasuamu. Tosin ee ku kaks astetta pakkasta vuan.
Kuitennii. Syksy etenöö.
Äet vaehto verhoo ja mattoo. Kesäkuosit niät poekkeen.
Meejjän naesimmeenen on ooto. Isännän kansa sitä päeviteltiin.
- Justiisa ku ruppee pimenemmään. Ni se vaehtaa tummempata verhoo.Ja mattoo.
Luulisj että sillon laettasj vualeempata. Että oes valosampoo.
Vuan se kuuluu kuulema männä silläkeenon.
Mitteepä tuota siihen vastaan änkeemään. Hävijölle jiätäsj kuitennii.
Karvamatot ne vuan lattijalla vaehtaa värijä.

 Vielä kasvaa heenä pihalla hyvän aekoo.
Noosviikolla jootunoo isäntä sitä vielä ajelemmaan.

Tänäpäevänä ee oo ollunna asijata pihamualle.
Taekka ohan sitä ollunna. Vuan ee sielä oo tehnnä mielj liijjemmin virotella.
Vettä on tullunna oekeen kohinalla.
Ja yöllä kuulu ukkonennii jyräkehtelövän.
Se tunnusti jo oovvolta.
Eepä äetkää muistanna onko millon syyskuussa ukkosta kuulunna.
Ompa tuo aeka pirtissähhii hyvästi männynnä.
Saen viimennii sen jäniksen pelemuutettavaks. Sen minkä Párek laetto lahjaks.
Äet on sitä jossae piilossa haatonna.
Ettee muka kaekki het mäne hajalle.
Mustekalahan se jo osumata otti. Ja neoloo ootteloo.

On se kaverj vielä ehyvenä. Ku äet on havukkana vahtoomassa vieressä.
Etten het sitä ruatele.
On se jänis kyllä kyyvvit jo suanna.
Jos on kyllä tuo makkuuksen nurkkahhii.
On pahimmuttaen siinä kohalla missee on parasta koettoo ruajella nuita otuksija.

Siinä se pupurukka vielä pöövvällä pötkötti...aatuvvaan tietämätä mittee on tulossa...

Kumma mualima

Kovasti on siivotonna marjapensaehen juuret.
Immeeset vissiin oottaa että kaekki kasvusto siinä ihan omija aekojjaan näevettyy.
Vaekka sehän on selevä ettee mikkää semmonen näevisty minkä pitäsj.
Niinku justiisa nuihen jootokasviin.
Ja sittä semmonen minkä pitäsj kasvoo ja rehottee ni se näevistyy.
Niinku kukkapenkin kukat ja purkissa olovat.
Siinon kansa yks luonnonlakj.

Eekä eisty syksykkää yhtää. Lämmintä vuan piisoo.
Männä syksynä olj näehin aekoen ollunna jo oekeeta pakkasuamuvahhii.
Ohan nuo pihampuolelta kyllä koevut jo lehtijjään suoltanna muahan.
Nuapurin uutterat tytöt kysyvät suapiko haravoejja ne poekkeen.
Kyllä annettiin ilomielellä lupa.
Äet ihastelj että kyllä on sittä reepasta sakkija.
Jottae hipleetä pittää palakaks kyllä antoo.

 Isäntä tuntu rätneevän että monastikkohan pitänöö vielä nurmikkoohhii leekellä.
Tällämänöllä vielä marraskuussae. Näkkyy niät kasvavan heenä vielä tolokusti.
Ja sehän se vasta tässä onnii ihmetyttännä.
Ku isäntä sano nähneesä vielä piäskyjä lentelemässä tuossa mökin piällä.
Joku olj niitä kirkollahhii nähnnä.
Voe poloset jos niillon männä tutkat ja piät sekali tämän lämpimän syksyn tähen.
Ja sittä tulloo kiire lähtee ku jos yhe´äkin alakaahhii räntee roemimmaan.

Kummaks seon männynnä mualima. Muuvvallahhii ku tiälä kotj´muassa.
Yhessä osin pallaa, toesessa tuluvvii.
Yhessä järisöö ja yhessä kuivuu.
Puhumatakkaa niistä parista pikkusesta ukojjekkanasta jotka sottoo liehtoo...

Kuakku

Äet alako vaahilla toohuvammaan. Pitj luatija täätekuakun pohja.
Mahotonta vispoomista ja jaahoen pöllyytystä tiijjossa.
Tarpeet valamiiks ja eeku vispoomaan.
Muna-sokerj´vuahto onnistu oekeen hyvästi. Jäe se kaheksikko vispilästä siihen piälle.
Niinku kuulema pittää.
Ja jaahottii mänj sihin lävite kelepolaella.
Sittä vuan taekina vuokaan. Joka olj voejjeltu ja jaahotettu.
Ja koko kommeos uuniin.
Kaekki mänj oekeen (liijannii) hyvästi.
Tunnin piästä olj kuakku kohonna kommeesti.
Eekuvvuan sittä uunista poekkeen ja jiähtymmään.
Ja ku on jiähtynnä ni sittä ylleesä kumotaan...

 ..no kappas vuan.
Ee männynnä niinku Römsöössä.
Siinä vuokassa jiähtyissään se piättihhii vettäätyvä hommasta.
Ja mänj littanaks.
Ja sittähän se ihavvuan vissiin huvikseen piätti olla irtoomata vuokasta.
Suattohan se olla että se otti ihteesä. Ku äet niät pitj melekosen ärräpäehen pärryytyksen.
Ku näkj että se hupenihhii puoleen siinä vuokassa muatessaan.
No eehän siitä sittä täätekuakkuva suanna luajituks.
Ja ikkuiseks arvotukseks jäe että minkätaatta siitä nyt sittä tuommonen tulj.
Siinä epäonninen leepurj piätti ettee ikkään ennee tie kuakkuva ite.
Aenakkaa tuommosella vuokalla. Tuskin millää.
Mänj kaappaan ja osti valamiin pohjan.
Ihan kelepo täätekuakku siitäe tulj.
Syöty on.

- Ootko äet ihavvarma että tuo sapuskahomma nyt onnistuu... ettee levijä tuohhii tielmä jonnehhiippäen...vähä ruppee nyt eppäelyttämmään.
Nuita sattumuksija ku on tullunna ni juohtu tässä mieleen.
Että kyllä meellä suattasj ehken olla tarpeeseen nykyvvään joku riskihhallinta-asijantuntija...

Missee viivyt syksy?

Ee näy syksystä ku keltasija lehtijä. Missee sehhii kuljaeloo?
Männä syksynä olj tähän aekaan yheksän astetta lämmintä.
Tänäpäevänä olj viisjtoesta. Ja huomenna kuulema kakskymmentä!
Ja aarinko helottaa enämpi ku ikkään kesäkuulla.
Mittee syksyvä tämä on jos on lämmintä ku kesällä...

 Viinj´marjapensaessa on vielä jokunen marja. Ee oo siivekkäät kaekkee viennä.
Ee nuo kyllä liijjon oo maullaan.
Poekosena niitä suatto pensaasta syyvvä ihan poestiekseen.
Nyt maestuu karvakalle.
Liekkö vanahenna marjapensaat vae meekäläenen.

Äet ee tohi ennee tulla marjapensaesiin.
Ku ne on takapihalla. Ja sielon hirvikärpäsijä kuulema.
Yhtää en kyllä oo huomanna. Eekä isäntäkkää.
Vuan äet erehty pistäätymmään sielä. Ni jo haro tinkaan piätään pihhaan tultuva.
Ja eeköpään sieltä kaks onnettoman pientä otusta kalastanna.
Sano että seoroovan kerran tulloo pihalle vasta ku on pakkasta.
Tällämänöllä suapi haatoo ihteesä meleko tinkaan pirtissä.
Taekka sittä tuas tällätä sen steiappisukan piähäsä.
Jos kerta meenoo karttoo niitä niveljalakasija. Ja pihamualle tohtija.
Se konsti on kyllä toeminna vuosj´kaavvet.
Vaekka näätästäähhii meleko hupasalle.

Se suattaa olla semmonen homma.
Että jonniillaenen luottamuslaasekysymys tulloo tiälläe huushollissa.
- Sielä evuskunnassahan nuo on vatvonna sitä viikkosotalla alulle.
Meejjän huushollin naesimmeenen olj niät meekäläeseltä salloo karsinna meekäläesen possukatrasta.
Mihillie hivvaattanna tietimätä niitä.
Tuota kirahvintoplokasta tarjottelj sijjaan.
Mahtoko olla tuas reelupelj tuohhii. Kysyvvuan.

Ilonen päevä

Seon kuulkee syntymäpäevä toeseen kertaan!
Kiitos Párek, kamuista parraen. Voe että minkä ilosen päevän teit. 😊😊

Oltiin justiisa kaapalle lähössä ku isäntä otti lootasta postin.
Ja sielä olj ilimotus että paketti oottaa postissa.
Jootupa justiisa sopivasti se ilimotus.
Äet sano että tältä reessulta tulloo vissiinnii Iivarille joku yllätys.
Ja tuommoset otukset sielä sittä olj.

Kuva hyppee suoraan asijjaan.
Paketin aakasusta äet niät koetti kuvvoo ottoo.
Vuan eehän siinä näkynnä ku harmoo huamake.
Jota ee määräkoeraks uskosj ihahheti.

- Isäntä jootuin kahtommaan!! Kato mittee jännee saen...

 - Ja mää sinä äet nyt poekkeen siitä sihtoomasta.
Pittää suaha raahassa nyt tutustuva tähän kaveriin...

Ja kyllä minä sittä tutustuinnii. Heh.
Äet jahtasj kameran kansa. Että oes jonnii pelemuutuskuvan suanna.
Eekaet sitä nyt jootanna siinä paekallasa istuksimmaan.
Ku kaverj siinä likellä ootti leekkijä.
Kyllä meellä olj sittä haaskoo.
Jonniiaejjan piästä se herkisj vinkumasta. Vuan eepä haetanna vaahtija.
Sitä toesta kaverija en piässynnä vielä ies haestelemmaan. Taes jänis olla.
Äet sano että yks kerrallasa.
- Ikävä immeenen... eelleennii...

Loppuviikosta

Niin tehtiin liäkärj´reessu toessapäevänä.
Ja käpälässä olj lopunpäevee tuommonen kiäre. Ku sitä verta putkeen tiristettiin.
Se olj tuas se mahottoman mukava liäkärj ja mukava hoetajahhii joka sitä verta heruttelj.
Tuas lähti mahakarvat. Ku pitj sitä kylymee kapistusta mahampiällä luistattoo.
Sappi voepi kuulema hyvästi. Eekä mittää ylj´miärästä tavarata sielä oo ennee.
Eekä oo syvänkää siitää pillaatunna. Jaksaa rylykkästä vähä paremmin ku viimeks.
Vaekka oljllii ihan mukava käänti loppuillopuks.
Ni oesin ollunna vähä lohuketta vaella pihhaan tultuva.
Vaekka semmosta ohuvenohutta kalakkunavilettä.
Kynnen kokonen sipru tarjottiin sitä. Ku pittää kuulema suolasta välttee.

No ee sittä hirveen mukavija ollunna ne uutiset niistä verj´kokkeista.
Olj kuulema maksa- ja haema-arvot tuassiisa moninkertasesti ylj yläkantin.
- Vaekka ohan ne sitä ollunna jo toesta vuotta.
Sammaan malliin kuitennii vuan pittää ellee.
Ja roppija syyvvä.

 Pitkästä aekoo intoovvuin ajelemmaan nuita harakajjuuttaeta.
Ku tinkiivät melekeen silimille hypimmään.
Mikä ytty lie niillä nyt tuohon pihamualle tulla mesommaan.
Siinon niitä semmonen sakki ettee vielä yhtenäkkää kesänä meekäläesen aekaan.
Tuovat vielä mokomat tyhjännaarajat sen lintulentsun tullessasa!
Vuan kyllä ne siitä on lähön suaneet.
Sevverran lähtöö kuulkee vielä vanahalta mieheltä iäntä. Heh.

Äet hikj piässä rupesj päevällä kuakkutaekinata vispoomaan.
Ja meekäläenen sae pitkästä aekoo toemija maestajana.
- Pikkusen olj kyllä ytläkkätä.
Se seehtemen minnuutin kuakku olj tekkeellä. Joka on kuulema semmonen varma.
Ee kuulema millonkaa epäonnistu kellää.
Vähähän tuosta näky toepuoleenen tulleen.
Että niin se näköjjään vuan poekkeos vahvistaa siännön.
Niinku sanonta kuuluu.
Ja meellähän se tapahtuu meleko usseesti.