Puolj´viikko

Vielä on kannon ympärillä lunta.
Vaekka on vettä valanna jokapäevä.
Jos ee niinkää meekäläestä eekä immeesijä ilahuta se.
Ni aenahhii näkkyy jottii tykkeevän.
Niinku vaekka nuo sienet.
Ja ehken nuo telekkarin meterolookit.
Ku niitä näkkyy vuan aena hymmyilyttävän ku saetta ennustaavat.

Metässä olj puihen alla vähä kuivempoo.
Muutehhan tuota ee kuivoo muuvvalla oo.
Paetsi äetin jutuissa.
Tuassiisa sehhii vuan huahuillu jootavata.
Ja puolj´viikko jo mänössä.

Tässä ykspäevä olj vähä aarinkoesempoo.
Ja sielä mökinnurkalla kuivempoohhii.
Ni siihen tuas köllähin selälleen.
Äet het havukkana vahtoomaan.
Että mittee tällä kertoo jäe selän alle.
- Viimeks olj keskikokonen linnujjätös.
Nyt se tavotti sieltä tuommosen munan.
Kaaheen pikkunen olj se.
Ja minummielestä hyvähhajunen.
Vuan sae se aekaan kuitennii melekosen mekkalan.
Äet kiljasj hyiiii...ja viskata hurraatti sen hankeen.
Pätö vertasesta tuommonen metakka.
- No siitä munasta ee aenakkaa ennee lintuva tule.
Jäe kyllä mieltä vaevoomaan että kukahan sen lie jo pykännä...

Koerampäevähhii olj ja mänj.
Ja huomattiinko sitä tiälä mitenkää!?
Tuljko koerampäeväluuta tahikka ylj´miärästä namipalloo`?
Eepä tietenkää.
Ee naesimmeenen ies muistanna koko päevee.
Koetti tuo sittä hyvitellä jälestäpäen.
Ja sano että kyllä pietään koerampäevee meellä jokapäevä.
Ja että mitenkä, kysyvvuan.
Ja jos vasta seoroovana päevänä muistettaan.
Ni se ee oo yhtää sama.
Yhtä pöljee jos syntymäpäevä muistettasj vasta viikon piästä.
Taekka joolulahjan saes vasta vappuna.

Mistee tulihhii mieleen.
Että vappuun on ennee vuan muutama päevä.
Ee oo vielä simasankkoo näkynnä.
Eekä haese munkki.
Näenköön tuo kääpi sennii kansa.
Että immeenen muistaa sennii vasta viikompiästä.

Pyhäpäevän puuhat

Viikolloppu siirty historijjaan.
Pilivisen päevän ja illasta aarinkoesemman iliman kansa.
Nyt on ootannassa että oes uamusilla pakkasta oekeen rutakasti.
Ja toeveessa että mahtasko hanki kestee.
Ies yhtenä uamuna piäsisj hangelle hilipommaan tälle kevväälle.

Ohan tuota suannahhii kurassa liärätä.
Ja jatkuvallasyötöllä pesukammarissa huuheltavana olla.
Kohta alakaa nahka kitistymmään.

Otan tässä kohta pienet puuhastelut vielä illampiälle.
- Äet sano että oon niinku pikkupenskat.
Nehhii kuulema villiytyyvät iltasilla ennen muatamännöö.
Kyllä se paremmin nukuttaa ku muutaman kiekan ravvoo kahakkätteen vinkuin kansa.
Ja ryttyyvvää muutaman maton siinä kopaltaissaan.
Kuataa rojulootan ja levittää kaekki vinkut ja muut pitkin huushollija.
Sittä seon hyvä raakeena köllähtee makkuulleen.
Ja sitä uamupakkasta oottelemmaan.

- Elämässä tulloo etteen vaekeoksija, joeta ee voe kiertee.
Sillon ovvuan pakko kerätä rohkeotta ja männä etteempäen.
Ja sittä lopulta voepi uatella että juutas ku olin rohkee ja selevisin.

Kommeen roehun saevat immeeset aekaseks.
- Nuin pyhäpäevän kunnijaks pientä puuhoo.
Nyt ku tuota lunta vielä on jälellä ni eepä ollunna hättee tulen karkoomisesta.
Äet kanto aetasta selekä viäränä tyhjee pahvilootoo ja muuta jootavata tulleen.
Ja erreöksessä isännän kumj´ronttosen...
Toevottavasti ee oo pitkät satteet eissä.

- Halloo nuapurit! Tiijjotus...tiälä pallaa vuan kaekemmualiman pärtöö ja isännän kumj´kenkä!!
Että ee oo mökki tulessa eekä palokuntoo tarvita,vaekka melekonen savu noosoohhii...

Keväthuumoo, enämpi ja vähempi

Mökin piätööstä on sulanna hyvältä alalta lumet.
Ihan sae kuivin koevin siinä tepastella eelissäpäevänä.
Mahottoman hyvä ilima kyllä olj. Ja lie ollunna vähä jokapuolella.

Ja sitä lintuin miäree.
Meenasj jo männä piänuppi sekali.
Ku jokapuolelta kuulu tirskutusta ja piipitystä.
Ja vaekka minkälaesta naakumista.
Mustarastaat, viherpeepot, kuulema joku kuukkelihhii.
Tinttiin ja harakoehen jookojjatkona.
Aejjanvierustata olj harmillisen vähä vielä sulana.
Siinä sitä oes justiisa aetijopaekalla ollunna niitä kytt...eeku tarkkaelemassa.

- Jo jootuu armas aeka
ja haehtuu talaven taeka.
Pikkunennii läntti ku on sulana muata,
ee sitä mitenkää vastustoo suata.
Vaekkon vielä kaakana ite suvi sulonen,
kyllä hyvälle on selänalla nurmihhii kulonen.
Kevät huumoo ja hurmoo piätä,
lissee lissee tämmöstä siätä!

No ee iha männy perille tuokaa luritus.
Tänäpäevänä tulj kevvään perruutus.
Että se siitä huumasta.
Toevottavasti vuan tilapäesesti.
On tullunna niät vettä oekeen holovoomalla.
Eekä oo lämmintäkkää ku parj astetta. Jos lie sitäkää.
Äet kaevo kuapista tuon meekäläesen hualarin.
Ettee tarvihe koko koeroo pestä pihallaolon jäläkeen.

Äkikseltää tuntu niinku oes ollunna kaks takajalakoo lissee.
Ja siihe parj kappaletta vielä vasempija etukäpäliä.
Ja sehhän tietää minkälaesta on sillon etteempäen mänö.
Tahi tuakseppäen.
- Ee nii minkäällaesta.
Äet kanto meekäläesen ku saanajakkaran pihalle.
Ja siinä seestä torotin aekanj ennenku rupesj kaekki jalat toemimmaan.
Vähä olj kuluku niinku äetillä joskus.
Ku sannoo etton kaks vasempata jalakoo ja nehhii viärimpäen takapiässä kiini.

Kurasella tiellä olj hyvä ku olj tuo vuate.
Tuola omampihan puolella ee niinkää oes tingalle tarvinna.
Vuanku olj nii hankala pukkee ja riisuva ni ee äet sitä ruvenna piältä pelstoomaan.
Juokse sittä siinä siivekkäehen perrään ku tahmo aena kintut nuihen lahkeehen kansa.
Tekisj mielj laettoo valamistajalle pallaatetta.
Että minkä täätisen tähen pannaan kurahualariin lahkeesiin resorit.
Jotka imasoo joka rapakosta litran vettä.
Ja sittä on lahkeet märkänä kaenalloon asti.
Ja männöö käpsän alle ja ahistaa muutennii.
Ee oo iha männy putkeen suunnittelu siltäosin.
Toevottavasti tulloo tänä kevväänä mahollisimman vähä vettä.
Että pärjee pienemmän vuatekappaleen kansa.
Taekka mieluiten kokonaan iliman.
Sitä ootellessa.

Tarkkaeluva ja tutkimusaeneeston kerruuta

Tässä yks päevä äet kaepasj väriä elämääsä.
No sae sittä jokusen tulppaanin.
Tänäpäevänä on siinä värillisen etintävoohakassa ollunna sittä hilijasempoo.
- Kyllä oesin omin käpälin hakenna nuohhii kukat jo aekoo sittä.
Jos oesin arvanna että sillä hilijennöö.

Tänäpäevänä olj vuorossa kylillä käänti.
Sielä olj sittä hyvä tepastella.
Ku olj pesty justiisa pihat.
Ee kastunna maha.
Ee kurraatunna käpsät.
Kyllä vähä kääpi tuas katteeks kaapuntikoerija.
Niinku joka kevät ja syksy.

Kierros kaapan ympäri....

Vielä kaks kierrosta lissee... ja kerta pankin ympärj.

Immeesten kaappakassiin tarkkaeluva.
Siinä äetijä ootellessa.

Seon mielenkiintosta hommoo. Se kassiin tutkaelu niät.
- Ihavvuan kaavvempata katellen. Ja nenävvoemalla.
Olosuhteehen pakosta kylläkkii. Ku ee meejjän immeeset laske lähemmäks.
Mielellänj kahtosin kyllä iha kassiinsuusta sissään.
Että mittee muut immeeset ylleesä kaapasta ostaa.
Onko ehken kinkkuva vaeko makkarata.
Ehken äetiin laettamata ruokoo.
Ostaako semmoset tuuheempikasvuset immeeset enämpi makkeeta.
Onko kassimmutkaan pistetty valakostasuklaatija.
Ja piälle näkkileepee. Niinku äet aena tekköö.
- Luuloo etten huomoo.
Onko ohuvemmilla kanssakulukijjoella vuan sallaattija.
Ja muuta semmosta millee suolemmutkassa vuan tuulj humisoo.
Vaeko ehken päevvaston...?

Kyllä hirveen tärkeetä oes semmosesta tehä tutkimusta.
Paljo oon kerinnä tarkkaeluhommoo tekemmään.
Ku äetijä suapi ootella aena sieltä kaapasta.
Kyllä kerkijjää monellaesta kulukijata kassiin kansa nähä.
Että tutkimusaeneestoo oes jo huarukoetu valamiiks.
Puuttuu vuan ennee tutkimusapuraha.
Ja vilihakka assistentti.
Oesko kamut tietoo sopivasta tutkimusapulaesesta?
Mahtaskoon eeuu rahottee... pannoo tuo paljo turhempaannii rahhoo.

Lähetäämpä sittä semmosta lähitutkimusta tekemmään...näkkyy äet olovan kassin kansa tulossa.

- Mualaespoeka oon.
Ja pannaan suihketta tuas kaenaloon.
Ku rapa kasteloo
ja huarat täännä hiekkoo on....

Että tämmöstä muaseuvvun ihanuutta nyt.

Etinnässä väriä elämään

Kevät pikkuhilijjoo etenöö.
Vuan meellä se immeenen vuan istuva nakottaa konneen iäressä.
Päeväsotalla.
Ja onko muka oekeessa töessä...onko ies meekäläesen plokin kimpussa?
Kissivvillat.
Koluvvaa kaekkiin hurstikaappoen sivuja.
Hinku niät löötee kevväesempöö verhoo ja mattoo.
Sänkypeetettä ja vaekka mittee muuta hupatusta.
Ja jos joka rumasta sanasta saesin luun ni kyllä piisoes usseemmaks vuueks laavvantaeluita.
Siihemmalliin on suu käännä.

Ee niät löövvy mieleesijä.
Vaekkon sennii miljoona sivua kahtonna.
Yhtä monesta kaapasta.
On kuulema tarjolla tasasesti ankeeta.
- Harmoota, vualeenharmoota ja tummempata.
Ruskeeta ja mustoo. Peessiä ja olomivväristä.
Valakostahhii.
Mikä ee tuas kuulema koerallisseen huusholliin passoo ollenkaa.
Aenakkaa meelle.
Missee on nätit värit?
Minnekkä on hävitetty pastellit ja kevväeset?
Sitä seon kysellynnä tinkaan.

Mattoja on pilivimpimmein.
Harmoota ja mustoo. Ruskeeta ja valakosta.
Ja kappas punastahhii.
Vuan kuka se nyt kesäks punasta. Ku seon kuulema jooluvvärj.
Vielä ee oo tuon pärmennyksen seasta suanna selevvee.
Että mikäpään se mahtasj olla se mieleenen värj.
Vuan kyllä kuulkee on työstä käännä meekäläesellehhii.
Vaekka ee oo tarvinna ku kuunnella.
Että pankee nyt hyvät kaappijjaat äkkijä jottae värillistä petin- ja lattijampeetettä sinne esille.
Että suahaan sitä väriä elämään.
Ennenku männöö hermo.
Itekultae.

Onneks tuota on välillä pihalla kääty jiähyttelemässä.
Hyvä on ollunnahhii jiähytellä ku vielä tuota missee jiähytellä.
Just ja just on pissipuun ympärille vähä tullunna tilloo.
Ja sennii on kyllä mustarastaat vallanna.
Sielä istuuvat sakiltaan.
Lienöö jottae nokittavatahhii sielä.
Vae liekkö joku ratekijapalaverj ollunna männeellään.
Onkaet sitä niilläe kesänkorvalle rätneemistä.
Niinku immeesilläe nämä sotet ja taksivappaatukset.
Joesta ee nyt sen enempöö.
-  Pittää männä muuten vielä jiähyttelemmään iltapimmeeseen.
Kyllä niimpaljo kiehuttaa nehhii. Sano äet.

Ee oo Iivari matkustanna millekkää navalle.
Ee mittää vuorta vallottamassa.
Vaekka siltä näätöstäähhii.
Siinon vuan meejjän pihamualla olova lumjpenkka.
Melekeen rapumpielessä.
Vuan nii on sihinä oekeen käännä tännäepäevänä.
Ku on aarinko sitä pehmittännä.
Joku aeka kuitennii männenöö enneku seon entinen.

Kevätpäevän iloja innolla

Äet ku kuhtuu ni het on reepas ja kevväesijä lenkkiteitä rakastava määräkoera suorastaan pitelemättömällä innolla valamiina ryykeemään kevväeseen luontoon.

Joskus sittä kääpi nii että jootuu antammaan määräkoera periks.
Ja kevväenen luonto on siinä haesteltavana...

... ja tunnusteltavana. Käpsiin alla. Ja mahan.
Jossa on sentin kerros hyyhmee. Ja toenen hiekkoo.
Ja jossae karvansyrjässä joku risu.


Onneks tämämpäevän lenkillä olj kuitenniisa jottae tähellistähhii nähtävätä.
Ettee vuan pelekästään siinä veissä rotjuuta.
Mehtee olj tuas pistetty tasaseks.
Ja puut ajettu siihe tievvarteen.
Konneettii siinä olj arkee ja työmiehijä oottelemassa.

Oesin halunna lähempätä käävvä kahtomassa vuan ee äet laskenna.
Sano etteevät tykkee jos siinä käävvään iärellä kuikuilemassa.
Vaekkee siinä kettää ies ollukkaa.
Mistee ne muka oes tiennä jos oesin käännä vähä pöllimpiätä merkkoomassa...
Ihme nuilotusta tuas jootavasta asijasta.

Pihhaan tultuva yks istahti vuan rappusille taevastelemmaan.
Ku olj lämmintä. Ja haesj kevväälle.
Ja nii olj siinä mukavata katastella.
- Ja sittä sannoo olovasa kevätväsynnä.
Joovvuin siinä jo ite pesuja alottelemmaan.
Takkuulla olj hiekajjyvä joka karvajjuuressa.
Ja mitäpään muuta pärtöö.
Viimen sittä siitä immeenennii kuontu.
Ja älysj viijjä meekäläesen pesulle.
- Vaekkee se mielj´hommoo ookkaa minummielestä.
Ni justiisa siinä kohen olj kyllä tarpeeseen.
Ettee tarvinna kaekkee sitä hiekkamiäree äkikseltään ite kaltata.
Ku ee oo vielä tälle rospuutolle kielj siihen tottunna.

Siitä se olj mukavata pesujjäläkeen telläätyvä muate.
Naatiskelemmaan paesteesta.
- Mustalle karvamatolle puahteeseen! Ällistelj äet.
Ja pisti varuiks lämpömittarin kuppeeseen.
Sano että sittä ku on mittarj täännä ni tulloo paekavvaehto.
Ettee tule mittää lämpöhalavaasta. Eekä aaringonpistosta.
- Elohoppee kiipesj siinä siunoomassa niin pitkälle ku piäsj.
Ja äet toemittammaan että poekkeen siitä ennenku kuivut siihen mattoon kiini.
Ku ee mittarissakkaa kerta ennee lukemat riitä.
Ehotin sille että hakkoo saanasta löölymittarin.
Suapipaan raahassa makkoella ja lämmitellä.
Piisoo niät asteeta vähä pitemmällehhii makkuulle.

Kevätväsymystä ja närkästyny vieras

Äet sano että sillon kevätväsymys.
Ee semmonen perinteenen.
Vuan on kuulema väsynnä kevvääseen.
Ku se kevät meenoo ja meenoo. Vuan ee sua kuvalleen mittää aekaseks.
Lunta on jokapaekka viärällään vielä.
Vaekka muuvvalla jo kuivin käpälin ja jaloen kulukoovat.
Kussa tuohhii tie sullaa ni riittää märkee ja kurroo myyvvä asti.
- Ee vissiinkää oo älynnä tuota minun eellistä juttuva lukkee.
Missä oekeen käpälästä pittäen neovvot annoen mitenkä toemija.

Isompi tie ruppee olemaan jo siinä ja hilikulla että kaavvanko piäsennöö iliman kuravuatetta.
Vuan eepä kaete sinne oo mikkää pakko änkeötyvä.
Kulukoo kahakkätteen tuota pienempätä.
Kertyy siitäe lenkkijä ku tarpeeks monta kertoo sitä tallustaa eessuntaas.
Meekäläeselle on pietty kaenalosyynijä jokapäevä. Monastihhii.
Onneks on vielä pysynnä kunnossa nahka.
Oon suanna tallustoo iliman vuatetta.
Mistee asijasta oon ollunna kyllä kovasti mielissänj.
- Onkaet tuo erj´vappaata omalla karvalla mänö.

Tultiin päevälenkiltä pihhaan.
Ja huomattiin sittä siinä että meellähä onnii vieras.
Nuapurj olj pistäännä silläaekoo.
Tässä joku aeka sittähän se istuksi aaton katolla päevee paestattamassa.
Nyt näky kiikussa paestattelovan.
Suatto olla että vähä kovemmalla iänellä tervehin sitä ensin.
Ku vähä säekäen että kuka ja mistee.
Koetin siltä sittä siinä kysellä että minkätaatta se nyt siinä istuu.
Ja mitenkä seon pihhaan piässynnä.
Sitä näätösti vähä harmittavan.
Että ku het äejjyttään vuan kyselemmään.
Eekä äetkää älynnä ies tervehtijä.
Vaekkon sen kansa hiirj´kontrahinnii luatinna.
Ja tykkee kovasti aena ku se kääpi hiirj´kantoo harventamassa.

- Ni minkätaatta ...ja mitenkä ? Ee tarvihe huutoo. Kuulo pelloo kyllä.
Jossae kaet seon istuttava. Ku ee kerta aatonkatolle piässynnä.
Ja sitäpaetsi portti olj selekoselällään. Siitä on tuas kulukee humellettu nuivvuan.
Eekä oo huolehittu perästä kiini. Että semmosta talompittoo tuas!
Mänö on ku hollitallissa...
Oes piässynnä vaekka minkälaenen kulukija tulemmaan...
onneks satuin paekalle vahtija pitämmään...
Ni että mää vuan nyt tuppaas siitä humelehtimasta.
Ja katohhii etton portti kiini seoroovalla kerralla....joovva tässä minnään porttivahtina olemmaan... tähellisempööhhii tekemistä....