Tasapaenossa?

Seon kuulkee kummallista tämä elämä.
Tulloo huonoo ja surkeeta. Sittä hyvvee ja ilosta.
Ja että sittä se tasapaeno pysysj ni tuas sittä huonompata.
Jonka jäläkeen ootellaan. Että jospa nyt oes tuas hyvän vuoro.

Hiäilosta ku kerittiin tokkeotuva ni jopa olj sen ankeemman vuoro.
Iski se pahalaenen korona huushollin immeesiin.
- Johan tuota saevattiin sitä väesteltyvä parj vuotta.
Siinä on kumpanennii rykästellynnä ja kuumetta mittaellunna.
Isäntähän tuo piäsj vähemmällä. Alakaa jo olla kunnossa.
Äet vielä kuumeeloo. Ja rykijä paakuttaa.
Vuan jospa tuo siitä kuontus kuitennii kohtapuoliin.

 Onneks ee se taati oo meekäläeseen tarttunna.
Vaekka sannoohan nuo jottii että voepi nelj´jalakasiinnii tarttuva.

Elellään tässä nyt raahassa tätä elokuuta vuan.
Illat on pimennä jo ja joku keltanen lehtihhii on puusta tipahtanna nurmikolle.
Ens viikolla on jo se Laarimpäevä.
Ja siitä ruppee piäskit laamaan tuas kerräätymmään.
Kooluttii alakaa penskoella kohta.
Niivvuan on yks kesä sittä tuas männynnä.
Alakaa syksy. Joka on oekeen mukava vuuenaeka se.
Jos nyt ee oteta lukkuun niitä satteeta ja kurakelijä.
Eepä toenna uatella niitä nyt.
Kerkijjää sitä sittä ku semmonen kelj sattuu kohalle.
Mitteepä nuista eiltäkäsin.

Lepytysyritystä ja silimälläpittoo

Immeenen koetti meekäläestä usseemmannii päevän mielistellä.
Ja rappuskahvija muikeena tarjota.
En leppynnä vähällä.
Lähtee luihaattivat niät laavvantaena hiähummuun.
Ja meekäläenen eekuvvuan kottiin siks aekoo!
Ja justiisa niissä häessä sitä oes pitännä meekäläesennii olla.
Olj niät meekäläesen tärkeemmän immeesen hiät!
Arvootta varmaan.

Onneks nuapurin mukava emäntä pelasti kuitennii.
Ja kävj leekittämässä ja pihalla käättämässä silläaekoo.
Että sempuoleen mänj hyvästi.
Vuan nuin niinku perj´uatteesta.
Ee kannata lepytellä. Ee niät lepytä.

Eepä tuota oo muuta sittä maenihtemisen arvosta tullukkaa.
Ne tavalliset kaappareessut.
Ja pihalla kapaltamiset. Millomminnii kaverin kansa.
Nehhiihhän nuo on männynnä meleko laeskansutkeeks.
Muata heettäätyyvät het ku pihalle tuopi.
Ja sittä suapi koettoo herätellä.
Että mitteepä jos leekittäs...

 Nuapurin lajitoverj olj kuulema lähtennä tänäpäevänä sinne missee aena päevä paestaa.
Minnekkä sitä meekäläenennii sittä lähtöö ku on se aeka.
Hyvvee matkoo kaverj...
Tuas oon sittä kylän aenut vahti.
Eepä kuulu ennee muuta haakahusta kuvvuan oma iänj.

Kyllä kaet tässä suapi torhakkana koettoo olla.
Kohta ruppee kaekki siivekkäättii suunnittelemmaan muuttomatkoo.
Ja pittää koettoo vahata. Että muistaavat tuas ottoo kaekki kamppeesa matkaan.
Ettee tarvihe kiäntyvä takasi hakemmaan jottae unehtunutta.
Niinku männäkesänä piäskit.
Lie jiännä sillon tarkistamata etton hellallevyt poekessa piältä.
Ja kahvimassiinan johtohhii.
Ja tulj ne poekiin uimavehkeet matkaan.
Etteevät tuas kuiviltaan rannalta kahtele muihen ilompittoo.
Kovasti on hommoo ja silimälläpitämistä tässä.

Puhheenaeheesta toeseen

Se olj tuas nurmikolleekkuupäevä.
Isäntä hikj piässä työntelj leekkurija pitkin pihamuata.
Meekäläenehhän ee sua nykysi ennee osallistuva siihen hommaan.
Ku välillä ruppee liijjan makkeelle maestumaan se leekattu heenä.

Muulla aekoo sitä on kuitennii suanna tepastella.
Onneks ee oo liijjan kuumoo ollunna. Eekä tarvihe tullakkaa.
Kohta kiäntyy elokuulle.
Ee oo ennee montoo päevee heenäkuuta jälellä.
Penskoellahhii alakaa koolut.
Ja siitähän se syksy alakaa sittä.

Puhheenaeheeta ja tapahtumija on piisanna.
Muuvvalla, ee meellä.
Juakko niät heetti sen kylymän kiven järveen.
Ja restentin roovvasta leepastiin kuulema vuuen Unj´keko.
Kaekkiin ansijjoehesa taatta.
Meellä se olj äet joka unj´keoks jäe.
Vuan ihan ansijosta sehhii.
Ku niät on niin hyväuninen, uamusta aenahhii.

 Ja se mursurukkahhii töllös.
Ja siitä riittää puhheenaehetta vieläe.
Meekäläesen mursu onneks voepi meleko paksusti.

Niin ne vaehtuu aeheet immeesten suissa.
Esinnä huastettiin suut vuahossa koronasta.
Sittä alako sota.
Ja korona unehtu.
Sejjäläkeen noosj kaekki hinnat.
Ja sota unehtu. Melekeen.
Hinnannoosu unehtuu ku on apinarokkoo tulossa.
Ja koronataati tuas uuvvestaan.
Ja sittä siinä välissä nämä mursut ja muut.
Kyllä suattasj olla yks kokonaan uutiseton päevä olla tarpeeseen...

Jootavampäevästä

Siinä mänj akkaevviikko. Eekä liijjemmin vettä tullunna.
Ukonilimoo ennusteltiin. Vuan ee tänne meejjän korkeoksille rantaatunna.
Muuvvalla olj riehunna sennii eistä.
Ee sillä että oes tarvinna tänne tulla mekastammaan.
Vuan ee piä yhtää paekkoosa näköjjään nuo ennustukset.
Eelleennii se pittää vissiin vuan luottoo siihen.
Että ku kahtoo lasista pihalle. Ni tietää mittee siätä on.

Kyllä kaet tuo ruppee jo piisoomaan tuo kesämpito.
Aarinko eekuvvuan paestoo räköttää jokapäevä.
Ja on kuumoo.
Sittä pittää juuvva. Ja kulukee jalannostossa pihalla.
Jollonka tuas on kuuma. Ja janottaa...ja sitätehen.
Jooluunnii vielä 152 päevee.

 Hilijasta on mökissä.
Ja pihallahhii. Ee muita kulukijjoeta ku myö vuan.
Kahessa nuapurissa on kukot ja kanat.
Kukot huutaa toenen toesillesa. Ku luuloovat etton tulossa revviirille.
Onneks ies jottae iäntä.
Nuapurin kissiä ee oo näkynnä monneen päevään.
On se käännä kuitennii tietimätä.
Oes tuo ollunna mukavata ku oes sattunna kohalle.
Ies joku kulukija.

Huomenna on kuulema meekäläesen syntymäpäevä.
Iivari 11 vuotta! Oho!
Jootuin on aeka männynnä.
Liekköön vielä sisaruksija monta elolla...
Ee kuulema juhlita päevee isommin nyt.
Ehken myöhemmin.
Siinähän nuo männöö viimevuotisen syntymäpäevän kansa yhellä kertoo.
Ku jäe niät sehhii sillon juhlimata.
Jootavampäevästä on toohu.

Marken päevä ja mursun jälet?

On sanonna se vanahakansa että jos Marken päevänä sattaa.
Ni sattaa seehtemen viikkoo.
Ee satanna yhtää tippoo.
Nyt on niät se Marken päevä. Onnee vuan kaekki Market!
Eekä ehken huomennakkaa saa. Ku kerta hellettä on luvattu.
Ooto on tämä naestenviikko jos vuan hellettä pittää.
Seon jo ilimastommuutos sotkenna tämännii.
Vuan on jottae muutae sotkenna.
- Ee niät yhtää pihlajankukkoo oo meejjän pihlajissa!
Mittee ihmettä...ee niitä kaete sillon tule marjojakkaa.
Eekä oo tilihille syötävätä.
Eekä muillekkaa siivekkäelle.

Immeeset siirti aetoo. Niinku jo tuossa tuannon huaston.
Nuin isolta alalta pienenj meekäläesen tilus.
Pitj kuulema tielle tehä tilloo.

Tarkistelin tuossa jootessanj mitenkä on laetettu.
Ja eeköpä kuulkee löösin semmosen kuonommäntävän kohan.
Sitä jos vähä nokalla koohottelloo.
Ni suattaa piästä vilahtammaan toeselle puolelle.
Kuhavvuan ee äet huomoes tuota.
Vaekka suattaahan se kyllä olla niinnii.
Että siitä joku kuhtumaton vilahtaa sisäpuolelle....

 Vuan kyllä on sennäkönen että lie tuohon jo joku mursu säkkeönnä.
Liekkö kerinnä jo tiälläe käävvä.
Ee nuo immeeset liene niin huolimattomija.
Että on tuommoseks vyyheks heettännä verkon.
Ettee oo oejjottu ies. Kuhavvuan siihen hutastu.
Meleko hävittömän näkönen kyllä on.
Se oes pitännä vissiin ihtesä sehhii homma tuas tehä.

Akkaevviikko tulossa

Välliin paestaa ja välliin sattaa.
Semmosta seon suomalaenen kesäsiä.
Vuan eepä tuo niinkää haettoo.
Justiisa sopivilla asteilla on tuo lämmin kuitennii.
Ee liikoo eekä liijjan vähä.
Toesin ku sielä eteläesemmissä. Sielä läkähtyyvät.
Ku hellettä on ku huonommampuoleesesti lämmitetyssä saanassa.

Eelissäpäevänä ajjoo körryyteltiin melekonen matka.
Ja käätiin nuorta emäntee tervehtimässä.
Kyllä olj mukavata nähä.
Ja sielä olj semmonen iso nelj´jalakanen kaverihhii.
Jonka kansa tultiin oekeen hyvästi toemeen.
Pisteltiin sielä peräkkätä pitkin huushollija.
Ja välillä istuttiin sovussa pöövvän alla.
Että jos vaekka jottae sattusj kahvipöövvästä immeesiltä herahtammaan.
No ee herahtanna. Nuukoo sakkija niinku kotonahhii.
Kotj´matkalla sittä uuvutti niin paljo. Että makasin umpj´unessa koko matkan.
Seku näkkyy käävvän jo voemille semmosen nuoren kaverin kansa remeltäminen.
Tämmöselle senijori-ikäselle miehelle.
Vielä on tännäeppäevänä ollunna jalannoosu hittaampata.
Vuan kyllä tästä hoe henkiin on toevuttu.

 Huomenna alakaa se akkaevviikko. Sehän on perinteesesti se saeviikko.
Ja nimipäeveesä viettää kuulema melekeen 650 000 naesta!
Uatelkoopa sitä.
Jos kaekki pantas samoelle nimipäeväkekkerille. Ni mahtasj siinä kalakatus käävvä.
Jos niät sattusivat olemmaan yhtä suulasta väkkee ku tuo äet.
Vaekkee se niissä kekkerissä oes. Ku sillä ee oo sitä nimipäevee sillon.
Sielä sitä kyllä suattasj määräkoera kerrannii suaha ruaputuksija tarpeeks.

Mittään mahtanoo tuo uusj viikko tuuvva tullessasa.
Muuta ku sitä saetta.
Jiäpi nähtäväks.
Aenahhii kuulu joku kaapuntireessu olovan tiijjossa.
- Äet sukeltaa johonnii kaappaan.
Ja myö isännän kansa sitä kaappoo kierrettään.
Ja ootellaan.
Tussiissa käävvään kaapan ympärj kiertämässä.
Ja ootellaan.
Ryyvvytään aatossa.
Ja ootellaan.

Satteen seasta

Ee riitä että elämässä mullistuksija tapahtuu.
Ku niitä näkkyy pihamuallahhii tapahtuvan.
Mittää kysymätä on meekäläesen aetoo mänty siirtelemmään.
Ja tilus on pienentynnä.
Pittää kuulema tehä tilloo sinne.
Kumma tapa tehä tilloo. Pienentämällä sitä.
Immeeset on ootoja.
 

Ja suatiihhan sitä vettähhii tänäpäevänä. Rappusilta olj hyvä katella.
Tulj sevverran vaahilla sitä ettee kyllä tehnnä mielj männä sekkaan.
Tosin ee kyllä tie mielj männä pienempäänkää satteeseen. Niinku tiijjättä.
Tuntu ukkonennii mööräkehtelövän.
Vuan eepä tullunna se mahoton ukkosmyräkkä mittee ennustelivat.
Eekä kyllä välikskää.

Sittä ku immeeset olj riehunna aejjan siirtämisessä.
Ja muissa pihahommissa.
Puarmojen syötävänä. Ja itikoehen.
Ni eehän sitä leekkikaverija suanna.
Koetin romita rojulootalla. Ja levitellä nuita vinkuja.
Ja vähä huuvvattoohhii niitä
Tuljko kukkaa kaveriks.
- No ee.
Pänttäätyvät vuan uutisija kahtommaan.
Että semmosta meeninkijä tiälä.

Se näkkyy joku vika olovan tiälä plokisivuilla.
Ku ee niät antanna kommenttiin vastata tuossa eellisessä meekäläesen sepustuksessa.
Että tiijoks semmonen. Luvettu on. Kiitos vuan kommentoejjat.
Vuan vastata ee annettu.
- Vaekka kyllä se äet kokkeelj monneen kertaan.
Nii että hermot mänj...