torstai 2. helmikuuta 2023

Erj´mielisyyttä


Niin lähettiin jykältämmään helemikuuta.
Hyväntähen mitenkä männöö aeka jootuin.
Eehän tuota kerkijä ku hätäseen ylös noosta ja uamijjaesta syyvvä.
Ni jo on puolisaeka...ja sitätehen joovvuttaan iltaselle. Ja muata.
Jossaevvälissä kerkijjää kuitennii käävvä haakkumassa mualimalle tiijjoks.
Että elolla ollaan. Ja poekkeen kaekki kulukijat tontilta.
Nyt justiisa eekä huomispäevänä.


Lumempäevä on kuulema.
- No eekä ihan aeheeta.
Jaa...äet oekasj että seon Lumimpäevä iillä.
No kuitennii sinneppäen.
Alakaa olla nuo meekäläesen polut jo niin korkeeseenäsijä.
Ettee ennee niä sieltä mittää.
Äet on tolokusti jaksanna lapijoejja ne aaki tuiskuin jäläkeen.
Vaekka meleko korkeelle pittää jo lapijota nostoo. Että suapi lumet poekkeen.



 Killille oon ollunna vähä äessänj.
Tulloo niät oravapuarin alle vahtoomaan.
Ku oravat siinä koettaa uamueenestä pistellä.
Uamusilla olj jo hilikulla ettee oravapaestija suanna!
Äet huomasj ja ränkäsj lasista pahalla iänellä.
- Lähti orava ja killi yhtä sypäkästi. Erj´suuntiin onneks.
Mukava kaet seon että killi kääpi. Ku pyytää hiiret.
Vuan kyllä pitäsj oravat kuitennii jättee raahaan.
Uskaltannoovatko uamusilla ennee tullakkaa pörröhännät.
Vae liekkö pelon suaneet nii etteevät ennee tohi tulla.
Minnoon koettanna tässä neovvoo jakkoo.
Että hiiret suapi viijjä. Ee tarvihe niitä meekäläeselle siästellä.
Vuan annahhan olla tinttiin ja oraviin.
Ettee tule isompata erj´mielisyyttä.
Ja ettee tarvihe meekäläesen tulla ite käpälästäpittäin neovvommaan.
Siinä neovvottelussa ku hyviinnii joku jiäpi hävijölle.
Eekä takkuulla se joku oo meekäläenen.









maanantai 30. tammikuuta 2023

Mukavat immeeset


Tänäpäevänä on suatu lunta. Ee yllätä kettää.
Sitä sammoohan seon jo monena päevänä ollunna.


Vuan eepä ollunna sitä ja sammoo eelissäpäevänä!
Suatiin niät mukavija vieraeta kaakoo eteläesestä kaapunnista.
Ee oltukkaa nähty pitkään aekaan.
Jo olj sittä mukavata.
- Semmonen naesimmeenen jonka nuamoo sae pestä mielimmiärin!
Ja kuka muu muka istuu koko käännin aejjan vuan meekäläestä viihyttämässä lattijalla!
Ee oo semmosta vielä nähty toesta.
Siinä on immeenen meekäläesen mieleen.
Olj sillä oekeen mukava miesimmeenennii matkassa.
- Vaekkee sen nuamoo suannakkaa pestä. Kuulu ite sen homman hoetavan.
Ee kyllä hoksanna että meekäläenen oes samalla osanna parrannii käsitellä.


Saen tuommosen hiiren tulijjaesiks.
Siinä seon ihan ehyvenä ja uutena.


Nythän sillä ee ennee oo piätä...eekä kyllä hänteekää.


 Aena ne nuo mukaviin immeesten käännit männöö liijjan jootuin.
Vuan kuulu olovan pitkä matka eissä kottiimpäen.
Sinne etelän kaapuntiin missee ee oo kuulema lunta yhtää.
En muistanna sannoo että oes tok suanna meeltä ottoo sitä matkaan.
Hyvästi oes jootanna joku säkillinen viijjä rapumpieleen.
Ni oes sielläe näätästännä tuas talavelta.
Kyllä oes hyvästi siinä aaton perässä männynnä.









lauantai 28. tammikuuta 2023

Jälistä

Tänäpäevänä on kuulkee ollunna lumen vuoro.
Ku eelissäpäevänä olj niät pakkanen.
Ja sanontahan männöö että paha ilima pakkasesta.


Sakkeesti satelj. Ja tuulihhii vonku ja viskelj lunta.
Ee siinä pitkään käpäläjjälet ollunna näkyvissä.
Eekä äetin lonttosten jälet. Vaekka isot onnii.
Siinä juohtu mieleen. Pitj oekeen tingalle rätnätä.
Että ku sehän jo tiijjettään että kaekista ja kaekesta jiäpi jäläki mualimaan.
Ni mittees sittä ku ne käpäläjjälet ja jalajjälet hävijjää.
Mittee sittä jiäpi. Vae jiäpikö mittää.
Mikä jäläki on semmonen joka jiäpi ja pyssyy...

Joestae voepi jiähä jonniillaenen käejjäläki.
Ja se suattaa jiähä pitemmäks aekoo ku jalajjäläki tahi käpäläjjäläki.
- Epyktiläesten käejjälet näkkyy vieläe. Ne pyramiitit.
Näen määräkoeran vinkkelistä tulloo mieleen sittä se hajujäläki.
Joka ee kyllä sekkää oo kovin pitkäaekanen.
- Onneks. Jos niät huastettaan sisäilimapiästöestä.
Hampaajjälet pyssyy nehhii vähä pitempään.
- Riippuu kuitennii siitä mihinkä ne tulloo...meejjän pöövväjjaloessa on säelynnä kohta 30 vuotta.
Ee oo emännän jälet ne vaekka sillä joskus hermo pallaahhii. Taekka aeka monasti.
Ihan on meekäläesen eeltäjiin jootessaan askartelemat.
Mitteepä sittä ne muistijälet.
Minnoon sitämieltä. Että ne jälet on niitä mitkä pyssyy.
Niin hyvät ku huonot.
- Tuon ikävän immeesen muistiin on aenahhii jiännä jäläki siitä ku kymmenen vuotta sitte karkasin mehtään....(vaekkee sinne sen muistiin muuten mittää jiä)
ja meekäläeselle muistijäläki ettee se homma kannata.




 - Männäämpä sittä missee tahhaan. Ni niin kaavvan ku piä pyssyy pinnalla, ee oo mittää hättee.


















keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Mukavata meeninkijä


Lehessä sanovat että tuomiopäevä lähestyy...muapallon loppu tulloo justiisa.
Meelle se tulj jo aekoo sittä. Ihan on muotopuolena koko pallo.
Vuan ee tuo oo hijastanna männöö yhtää.



Eekä sekkää että suatiin nuor emäntä yönseuvvuks käämään.
Ja kunnon pelit kääntiin.
Eekä ollunna ies Iso Musta huomijota jakamassa.
Ihan saen itellenj kaekki.
Jo olj sittä lystijä pitkästä aekoo yhessä.


Se kyllä tuas on hijastanna männöö.
Ku ee oo ennee ku seehtemen sikkoo leekissä matkassa.
Yhelläaekoo niitä olj ykstoesta.
Äet olj ruoja niitä pistännä lahtiin. Ku olivat muka pureksittu piloelle.
Kyllä oes silti niitä voenna vielä huuvvattoo.

Isäntä äskön kahto niitä Salattuja elläemijä telekkarista.
Äet siihen siunustelemmaan.
Että jo on sittä ärsyttäväks kirjotettu tuo Laetelan vanahempi ukkelj.
Aena on suupielet alaspäen ja joka asijassa vastaan hankoo. Oekeen pessimistiin perj´kuva.
Isäntä vilikasj. Ja vaekenj viisaasti.
Vaekka takkuulla uattelj sammoo ku meekäläenen.
Että ihahhan tuo on ku meejjän äet.
Kyllä niät näkkyy pessimisti toesen tunnistavan. Heh.


 Lunta on tullunna lissee. Ja sittä sulanna poekkeen.
Kohta tuas on satanna. Ja sittä sulanna.
Ootoo talavempittoo tämmönen.
Vuan semmosena kaet seon piettävä ku mitenkä annettaan.

Empä malta olla muistuttamata. Ku kerta on se Puavalimpäevä tänäpäevänä.
Että Puavalina talaven selekä taettuu. - Puavu on puolj talavee.
Eekä oo paakkunna pakkanen Puavalina.
Jos ee kylymä Kynttelinäkkää ni on halla heenäkuussa, talavi keskellä kessee.
Niin ne vanahankansan immeeset sannoo.
Kynttelj on ens viikolla. Katotaahhan mitenkä kesän kansa kääpi.
Männä vuonna kyllä olj vuan viisj astetta pakkasta Puavalina.
Ja helle heenäkuussa.
Että ee se aena mäne niinku vanahat sannoo.

Kohta kiäntyy uuvvelle kuulle elämämmänö.
Jos vuan yhtä hyvästi mänisj ku tämä kuu.
Ni ee mittää hättee.







torstai 19. tammikuuta 2023

Nyt on nyt


Heekimpäevän tuisku.
Lunta tupruutti aenahhii 15 senttijä.
Eelleennii meekäläesen mieleenen siä.
Onko ennee parempata ilimoo hiirj´jahissa olla. Heh.
Ja vähä hilipasta tiellähhii. Postj´lootalle.
Ku eehän se tuo könttäkoepi immeenen pitemmälle jaksa.



Heekimpäevänä kuulema talaven selekä katkijjaa.
Ja karhu pesässäsä mylläätyy toeselle kuppeelle unijjaan jatkammaan.
Ohan tuota aenahhii pesämpeetteks nyt lunta.
Vaekka suatto keritä karhun kuve piästä vähä kostummaan.
Ku sitä vettä sattoo roemi.


Äet on siunustellunna.
Että mikkään lie virtapiikki iskennä vanahaan koeraukkiin.
Ku uamusilla kimpoo petiltäsä jo kuuvven jäläkeen.
Ja het pitäsj olla vinkun kansa pelloomassa.
Jaksaa mylykytä pihalla tuiskussa. Ja jälistee hiirijä ja lintuja.
Pihassa ottaa muutamat tirsat ja tuassiisa männään.
Iltasilla on semmonen hepakka ettee meenoo asettuva muatakkaa.
Että minkään eillä lie tuohhii. Ee hyvä heelaha tuosta mänöstä.
Sano tämä pessimistipertta.


 No seon semmonen homma. Että sillon männään ku piästään.
Ja ku kerta nyt kintut kantaa ja syvän jaksaa mylykkästä.
Ni sillon ee muata mötkötetä. Ja haakotella.
Kerinnöö sittä tuas muata ja haakotella myöhemminnii.
Ku eehän sitä ikkuinen oo kukkaa.
- Niinku ukkihhii joskus sano.
Nyt on nyt ja huomenna on vasta huomenna.








tiistai 17. tammikuuta 2023

Viisas orava ja vesj´kelijä


Viisas on kuulkee tuo yks orava meellä.
Jos oekeen tarkkan katotta. Ni siinä seon piällään lintulaavvan sisällä.
Osasj niät kiäntee tuon katon aaki.
Ku tympäänty rimpuilemmaan tuossa reonalla kynsiisä varassa.
- Eekä juutas ies lähtiissään sitä kiini laettanna.
Siihen jätti aaki reohottammaan.
Ja tintit kerkisj hämmentämmään siihen keetokseen.
Siinon tuas hiirille apajata tiijjossa.
Äet tuas lasilläpi sitä oravan toelaasta vahtasj kameran kansa.
Tietennii on tuommonen hualee tuo kuva.
Ku ee kovin tarkka oo kuvvoojakkaa. Ja lie kameran asetuksettii ollu tuas sinneppäen.
Ee kohalleen millonkaa.



Liekkö se pakko yljpiätään ottoo mittää kuvija kokoaejjan.
Ku ee kerta muista mistee napista minnii suapi kohalleen.
Ja ku niitä tarpeeks näpree. Ni sekali on koko kamera.
Puhumatakkaa kuvvoojasta.



 Vettä sattoo rättyytti monta päevee.  Ja hanget hupenj vaahilla.
On sitä lunta onneks vielä jälellä.
Vuan ee kärsi kovin paljoo sattoo. Muuten on tiet kuraveellä.
Hyvästi tuo kastu mahanahka nyttii.
Ja tuas on piästy kaenaloetahhii voetelemmaan.
Ku ne ee siitä kastumisesta tykkee.

Immeeset on lentsussa rytissynnä viikkosotalla.
Isäntä alotti. Ja äet on jatkanna.
- Vaekka kehu ensin ettee taenna hänneen tullakkaa.
Vuan sittä ku tulj. Ni kyllä on rykimistä piisanna.
Ylleesä seon tässä vaeheessa se sipulj´maeto haessunna huushollissa.
Ku sehän on se vanahankansan yskälliäke.
Vuan ku ee äet sitä maetoo kaapalta muistanna. Ni neon nyt sittä vuan rykinnä.

Loppunoo tuo kuitennii jollonnii.
Luulisin aenae.
Ennenku sittä seoroova taatipasilisko isköö.
Niitä ku tuntu olovan montoo sorttija liikkeellä.
Ja vaekka kuinka peräkylässä assuu.
Ni aena ne siltihhii vuan tänne ossaatuu.
Vaekka kuinka niitä pihalla koettaa poekkeen haakkuva.











keskiviikko 11. tammikuuta 2023

Pessimisti-Pertta ja Ressooja-Reetta


Oohhan sitä minä ennennii taenna sen maenita.
Vuan sanompa vuan vieläe.
Että ooto on tuo naesimmeenen joka assuu tässä huushollissa.
Voepiko olla enempöö ressooja.
- Ee voe.
Voepiko olla enämpi pessimisti.
- Ee takkuulla voe.
Seon tässä tullunna huomattuva varsinnii meekäläesen kohalla.
Ja varmaan oon tätä sammoo monasti ennennii teelle esittännä tässä vuosiin varrella.

Jos ee siinä siunoomassa kapase ruokakupille ku kututaan.
Ni nyt sillon joku. Takkuulla on kippeenä. Ettee vuan maha tuas vaevoo...taekka hampaat.
Jos tuas on kupilla ennenku ruoka on siinä.
Ni sillon nyt jottae vikkoo mahassa. Mitenkä voepi nuin näläkä olla. Ee oo oekeeta.


Jos äetyy oekeen syvämmesä kyllyyvvestä riehummaan pihalla.
Ni kohta on käpälä kipeenä/selekä kippeenä. Kuhavvuan ee säre ihteesä.
Jos tuas ee kuvvuan käppäelöö.
Ni nyt seon sittä tietennii selekä kippee ku ee tuon jootuimmin liiku.
Ettee vuan nyt syvämmestä kuitennii johu tuo.


 Jos pirtissä pistää polokaks vinkuin kansa
Ni kohta on tuolla mänöllä niskat jumissa.
Taekka nuljahtaa käpälä.
Jos makkaeloo kaekessa raahassa.
Ni nonni. Nyt sillä varmaan alakaa syvän vaevata.
Vae närästännöökö nyt tuas.

Kohta on tietysti tuas joku mahavaeva...ku nuin vähä vuan söe.
Ettee vuan kohta oo ylen´annattamassa.
Mittee...vielä lisseehhii söes.
Ettee vuan nyt oo vuan joku mahahuava että on kokoaejjan näläntuntuva.

Otahhan nappulata.
Kuhavvuan ee hampaat hajjoes ku nuin kovia syöpi.
Pehmyttä ruokoo syöpi.
Ee sua hampaat töetä. Kohta hajjoovat.
Mitenkä nuin kuumat on korvaläpät/nokampiä.
Eekaet liene kuumetta.
Ompa kylymät korvat/nokampiä.
Liekkö nyt kylymee suanna.

Pannaan paeta piälle pihalle männessä ettee kaenalot hierry.
 Kuhavvuan ee tuo paeta nyt hiertäsj kaenaloeta.
Kylläpä korsoo yöllä kovasti koera.
Ettee vuan oes kurkussa jottae vikkoo.
Mitenkä ee kuulu ollenkaa huokumista.
Ee kaet tuo lie hengetönnä...

Ja sanonko kuulkee vielä mittee muuta...
Parempi on etten sano.

(Kuuluu immeenen rykivän nyt.
Kuhavvuan ee oes lentsu tulossa...eli joku korona tuas.)