Ee kiirettä

- Ee niin kiirettä etteekö muata kerkijä.

Sittä sitä jaksaa paenatella pitkin pihamuata. Ja tietähhii.
Ku välillä ottaa aekoo ja heettäätyy muata.
Ja onko muka parempata paekkoo keksittykkää ku aarinkoläntissä lampaankarvan piällä.
- No ehken uuninkuppeessa.
Tällä iällä sitä pittää ruveta jo vähä raahallisemmin ottammaan.
Eekä suotta hötkyillä.
Vaekka äet sano että ee perree tuossa.
Liijjannii raahallinen nuissa lenkkihommissa. Ku pitäsj virtoo olla.
Ja sittä mahoton vitakka ja hötkyväminen ku vieraeta tulloo.
Ku tuas pitäsj olla raahallisempi sillon.
Vuan kukapa tuonkaa immeesen mieliks justiisa osannoo olla.
- Paetsi ehken tuo huushollin kaktus.
Joka on ruvenna uutta kasvua lykkeemään.
Ja iha vielä käskemätä.

Uamut on suatu mytistellä sumumpeetossa.
Onneks tuo päeväks sittä kirkastuu.
Aenahhii eelissäpäevänä.
Tästä päevästä ee näätöstä olovan niinkaa takkeita.
Vieläe on niin myterötä ettee paljoo etteesä niä pihalla.

Vuan sevverra on lämmittännä aarinko että mukavata kaet tuo on ollunna pihallahhii toljaella.
Tosin ku heettääsin nurmikolle vähä selekee hankoomaan ni empä arvanna että siinä tulj turkinkostutussii samalla.
Kuivuhan tuo siinä syyhältäissä kuitennii.
Pihamuata on siivottu.
Ja jottae kuivuneeta kukavvarsija on äet leekellynnä.
Siltä taesj niät loppuva jo pensaat mittee leekellä.

Tintit koputtelloo nokka mutterilla lassiin.
Ja mulukoeloovat syyttävännäkösinä.
Ku ee oo niille vielä evväetä viety laavvalle.
Äet sano että kohta se alakaa se ruokintaötäkkä.
Suapi selekä viäränä kantoo niille siementä ja pähkinätä.
Ovat juuttaat vielä nii ranttuja ettee mikä tahhaan kelepookkaa.
Siemenettii pittää olla kuorittuna.
Kuorelliset viskoovat mäkkeen.
Ja sittä ilimestyy hiirj´partti niitä ehtimmään.
Nuapurin Pörriäkkää näkynnä aekoehin.
Oes sille vähä hiirj´hommoo tiälä.
Että jos Pörri satut lukemmaan tämän ni tiälä kaevattas.
Ja pikaseen kiitos.
Ettee valtaavvu kerrassaan tuo hiirj´laama.

Sitä eletään tuas tätä vuuenaejjan vaehtumisaekoo.
Ja sehän tietää sitä että naesimmeeset villiytyy talavivuatehankinnoelle.
Kyllä sae tuas siitä osasa meekäläenennii.
Lämmin on paeta. Vuan pikkusen on kasvuvvarroo.
Ooto homma sehhii.
Ku kokoaejjan on kuitennii se meekäläesen kutistushomma muka männeellään.
Ni sittä kuitennii on  sitä luajenemisvarroo varattu.
Vuan minkäpä sille ite voepi.
Se syyvvään mittee etteen annettaan.
Ja niitä pietään mittee piälle pannaan.
Siinei liijjemmin sanansijjoo näätä olovan.

Lyhyvesti

Pistän tässä nyt kerrannii lyhyvesti kuulumiset.
Ettee aena juaritella ja juahkata sivutolokulla.
Varsinkaa ku ee mittää erityistä sanomista oo.

Ohan tässä ollunna nuitahhii paesteesija ilimoja viikovvarrella.
Etton hyvä ollunna käävvä käpästelemässä.
Ja lehelluvussa.
Ja niitä on sittä kyllä piisannahhii iha lukkee asti.
Äet sano että jos nuo oes vaekka eoron kolikoeta.
Ni jo piisoes laavvantaeluita nuilla loppuelämäks.
Vaekka jos nuo toemperrää oes niitä eororrahoja ni eeköpään oes joku jo korjanna ne parempaan talteen.
Eekä jättännä niitä meekäläesen luurahoeks.
Vuan aenahan sitä suapi kuvitella.
Siitä ku ee onneks veroteta.
Vielä.

Tämäpäevä on männynnä sumussa ja satteessa.
Uamusta olj sumuva nii ettee takapiä erottanna missee etupiä kulukoo.
Ja sittä rupesj jo tihhuuttammaan iltapäevällä.
Kyllä ee nyt oes sitä tarvittu.
Kyllä oes pärjännä yhen päevän iliman vettähhii.

Tänäpäevänä seon kuulema evuskunta iänestännä ja hallitus suanna luottamuslaaseen.
Oespa sehhii kysytty tavallisilta immeesiltä. Ja meekäläeseltä.
Vuan ee kysytty. Ja kyllä on viärin se.
Nyt sitä vuan syvän kintaampeokalossa ootellaan mittee seoroo jatkossa.
Kuka se seoroovaks keksii ja mittee.
Kyllä ee aenakkaa mielj´kuvituksen puutteesta voe syyttee nuita piättäjiä.
Tulloo sevverra kummallisija uatosluomuksija sieltä.
Että hyvästi mänestysj monihhii vaekka rommaanin kirjottajana.
Tahi mekkomuakarina.

- Joskus seon hyvä seesattoo vaahti ja kahtoo tarkemmin...että on varmasti oekeeseen suuntaan mänössä...ettee tärvee aekoosa vuan koohottamalla häntä suorana mittää uattelematta.

Pihahommissa ja tallipoekana

No nythän se intijaanikesä sittä tulj.
Jokapuolella muata on kuulema lokakuun lämpöennätyksijä tullunna.
Meelläe mittarj näätti päevällä +18 astetta.
Männäsyksynä sammaan aekaan olj +4 astetta.
Että oljhan tuota erroo.

Jokapaekka on täännä kuivoo lehtee.
Ja märkee lehtee.
Ja siltä väliltä olovata lehtee.
Sitämukkoo ku suapi immeeset niitä haravoetuva ni uutta tulloo.
Ku eehän ne puut ruahi kerralla niitä tiputtoo.
Kuvvuan rippuräppynä pikkuhilijjoo.
Yks puottaa ja toeset pihistellöö.
Luulisj että oes sillä selevä ku kertalinttuulla lattoes vuan lehet muahan.
Pihahommija piisoo.
Tällä mänöllä lumentulloon asti.

Kävihhän minä tänäpäevänä isännän apuna tallipoekanahhii.
Kannettiin kavijoelläemille heenee.
Ja lakastin sittä jälet.
Sielä ne karsinoessaan isot elukat pistelj evvääsä.
Ja välillä kavvaattivat kavijolla seenään.
Meekäläenen hyppäsj aena puolj metrijä ku säekähin.
Luulisj tuota että vähemmälläe iliveellä voes heenäsä syyvvä.

Sitä tunti ihtesä meleko pieneks siinä.
Onneks olj tukevata seenee välissä.
Vaekka kyllä myö yhen kaverin kansa vähä piästiin haesteluettäesyyvvelle.
Äet harmittelj ku ee siitä suanna kuvvoo.
Sano että siinä sitä oessii ollunna kerrannii kunnon kuva pistee näätille.
Ku meekäläesen ja hevosen nenniin välj olj vuan kymmenen senttijä.
Vaekka eehän sillä hevosella oo nenä ku turpa. Kuulema.

Tarkistin niihen evväättii. Ja vähä maestelinnii.
Hyvvee heenee olj.
Vähä vuan kuivakampuoleesta meekäläesen makkuun.
Enämpi ku oon semmosen tuoreemman ystävä.

Että hyvästi luiskahti viikolloppu.
Huomennahhii on kuulema vielä lämmin päevä.
Sittä palattaan tuas oekeeseen järjestykseen ku ilima jiähtyy.
Mänettelj tuohan lämminnii nyt ku ee ollunna mittää pienempätä elukkata kiusoomassa.
Toevottavasti sama homma oes huomennahhii.

Viimeaekojen puhheenaeheista

Enerkijansiästö. Ilimastommuutos. Piästörajotukset. Muovimeret.
Hurrikaanit. Hyökyuallot. Ja tietennii eelleennii sotehuti ja kelataksit.
Näestä huastettaan nyt suut vuahossa.
Enimmän aekoo tyyvvyn vuan kuuntelemmaan.
Joskus sitä pittää panna käpäläsä keetokseen.
Näen muaseovvun asukkina varsinnii.

Kyllä on sittä korvenna monj asija nuissa.
Hyvähän seon että piästörajotuksija laetettaan aatoelle.
Vuan minkätaatta ee panna rajotuksija yksityisten aatoen käätölle.
Eeköpä vuan isommissa kaapunnissa aenahhii pärjees immeeset vähemmälläe aatoen kansa tolskoomisella.
Ku on metrot ja junat ja linjapiilit.
Ja taksit ja raetijovaanut ja polokupyörät.
Ja lyhyt matka jokapaekkaan.
Oes siinä piästöt ies vähä vähempänä ku vähä rajotettas sitä hurruutteluva.

Ja entäpä sittä vormulat.
Siinä sitä piästöö vasta tulloohhii.
Ku iha on tyhjämpäevästä hommoo sehhii.
Kukkaahhan ee siinä oekeesti mäne mihinkää.
Kuvvuan isohattuset poejjajjuipit ajjaa rinkijä.
Ja nostaa siitä miljoonapalakkoo.
Jos rajotettas sitähhii hommoo vaekka kerta parj vuoteen.
Ni kyllä oes piästöjä vähempänä.
Ja niitä alituisija kahakoentija siitä kuka suapi männä ja kennenkä eelle.
Ja minkätaatta tuo sae ohittoo vuan minä en.

Oon tolokusti sitämieltä että se ilimastommuutos on vakava asija.
Iha mualimanluajusesti.
Ja suati ku se tulloo omalle kohalle.
Niinku meellä tinkii olemmaan. Iha on omakohtasta kokemusta.
- Määppä huvikses silipasemmaan tyyny sohvalta lattijalle.
Ni johan noosoo ilimastollämpö huushollissa aenahhii sen rammaattiset kaks astetta.
Puhumatakkaa jos jummiuvvun vesj´rapakon iärelle.
Ja naesimmeenen jootuu siitä ylite kantammaan.
Ni siinäe on havvaettavissa het ilimaston lämpenemistä.
Ja het noosoo lähiympäristön hiilitioksitimiärättii.
Ku immeenen ättäröepi kantaissaan.

Eepä sitä paljoo yks pienj koera voe tehä kaekkiin nuihen katasroohviin estämiseks.
Muuta ku olla syömätä kualija ja hernettä. Ettee tule piästöjä. Ja ilima pillaavvu.
Ja siästee enerkijata. Eekä höörytä piä märkänä tiempiällä lenkillä.
Mutta jos isolla jookolla immeeset ruppee uattelemmaan ja toemimmaan ni luulisj jottae oekeesti tapahtuvannii.

Tuola isossa talossa ee tuas näätä tapahtuvan yhtää mittää.
Aenakkaa tuon sotehomman kansa.
Nuin selevä asija ja siitä pittää kahakoejja.
- Jokkaeselle hyvä hoeto, ens- ja viimeapu ympärj´vuorokaavven.
Liäkärille piäsy sillonku on tarvetta.
Ja mielellään mahollisimman lähellä, omassa kunnassa.
Vanahoelle turvallinen vanahuus.
Niinku olj tässä vuosj´kymmen sittä.
Nuin yksinkertanen asija.
Minkätaatta pittää männä kaekki hyvä ja toemiva homma purkammaan.
Meekäläenen ennustaa että tuossae sotehommassa kääpi loppuillopuks niinku siinä hiiren takin teossa kissille.
Vuan sitä ee tiijjä tullenookko tuppi vae kukkaro...

- Jippii 😒 ... intijaanikesseehän se nyt tästä vielä puuttuuhhii...

Lierolan sakki

Risukossa olj hilijassuus. Heenänkorsjkaa ee värähtännä.
Syksynen ilima lepäsj seotukunnan yllä.
Muakolot vähä kohmeessa pakkasen jäliltä.
Vähä leppeempi tuulj kävj kuitennii puhaltelemmaan.
Uattelj että empä tok vielä annakkaa syksylle valtoo.
Jos vielä vähä hönkäsen lämmintä ennenku paenelen sinne etelämmaelle.

- Hohhoejjaa...mitenkään se nyt rupesj kesken makkuun nuin suolemmutkaan tuulemmaan,
isäkyy ihmettelj ja oeko ruotoosa pesäkolon ahtaavvessa.
- Sssshhhhh...tuhahti äetkyy, mittee se nyt ruppee siinä venkoelemmaan, hilijjoo nyt että suapi raahassa muata.
- No mitenkä tässä makkoot ku suolet huutaa ni ettee ommoo sihinätäsäkkää kuule, epätoevonen isäkyy murehti, näläkä on nii että näkköö haettoo.
- Ee voe olla, sihahti äetkyy äkäsenä, pistelit ruoja meekälesennii hiiret ahneoksissas. Kyllä nuilla evväellä jaksaa talavenylj muata. Nyt suuta sookemmalle ja silimät kiini.
- Kyllä ee nukuta yhtää, rupesj isäkyy kiemurtelemmaan, jos pikaseen käväsen tuola pesäkolon suulla haestelemassa.
- Ee mihinkää, sano äetkyy tomerana, isköö vielä kylymä roppaas ja kangistut sinne ni millee sinut suan tänne veettyvä. Sinne jiävyt lengolle. Ja se yks höörypiä määräkoera kääpi vielä jalakoosa nostamassa kuppeesees. Kuuluu justiisa männä rapsuttelovan lehtiin piällä.

- Niijjustiisa se jollon yhtäpitkä selekä ku meelläe...? isäkyy hoksasj. Sese vasta on hupasa kaverj.  Männäkesänähhii kuluki nokka muassa ja melekeen meekäläesen häntee haesto vuan ee älynnä mittää. Männä hölömäsj vuan. Sillä on matkassa aena se kipakka ja kovaiäninen naesimmeenen, joka koko aejjan hölöventää että ee sua männä ee sua haestoo. Kiärme vielä sattuu purasemmaan.
Ihanku tässä ee muuta purasemista oes ollunna. Muhkeet myyrät ja hiiret tulj syötyvä. Ja sammakot.
Ee suottapäeten immeeset niitäkkää kehu. Hyvvee olj reesinneen päevinneen. Männäviikolla vielä kaks lohmasin.
- Niimpä, ja silti se siinä näläkeesä valittaa, tuhisj äetkyy, karkuutti nyt meekäläesennii unet siinä peppuroejjessaan. Hikihhii tiälä tulloo lie jo ilima tuas lämminnä. Kyllä on tämähhii tuas talavihorrosta... ruppee millekkää ennee.
- Tiälä mikkää hiki oo, vaehevuuet ne naespuolisija kuulema hiottaa. Sinnäe jo senikänen että hyvinnii on... sano isäkyy hyvin viattomalla nuamalla.
- Minä sulle vaehevuuet näätän...suat männä varapessään makkoomaan lopputalaveks, tulistu äetkyy ja kiepahti lenkille. Taekka mää vuan sinne muampinnalle mahhoos täättämmään, en takkuulla tule pelastammaan sittä ku se höperä määräkoera luuloo sinuva suksj´saavvakseen ja alottaa sempaeväsen keppipelin. Niinku sillä näkkyy olovan tapana tehä kesäsätalavesa...



Tämmöstä juttuva sitä kuulkee kuulu tänäpäevänä ku lenkillä kuleksin.
Sielä olj muakolossa rissuin alla Lierolan sakilla jonniissortin tiivistahtinen keskustelu.
Eekä se vielä tuoho jiännä. Huastan toeste lissee.

Äet väetti ettee kuullunna muka mittää.
Vuan sillä nyt onnii surkee kuuloaesti.
Ja vielä läpät siinä korviin piällä.
- Ee ee sillä ee oo läppäkorvat niinku mulla.
Sillä on semmoset irtonaeset korvaläpät jotka se pannoo tuulella korville ettee kylymä kää.
Vaekka jos toemperrään tarkkaan kahtoo ni ehken ne kuitennii vähä lupottaa ne sennnii korvat...

Talavi käväsj

Nuin sakkeesti tulj perjantaena lunta.
Ja nyt alakaa ne lumet olla jo männyttä.
Rippusija vuan sielätiälä jälellä.
Vuan juuttaan märkee jokapaekassa.
Ja niinku tiijjättä ni sehä ee oo meekäläesen mieleen.

Kaenaloeta on tuas voejjeltu.
Ettee kuravesj ja hiekka piäse hiertämmään.
Liijjan lämmin tinkii niät olemmaan tuo kurahualarj piällä.
Ja ku seon reelukokonennii ni lahkeet jiäpi jalan alle.
Onko se nyt sittä mistää kotosin semmonen mänö.
Aena on joku uloke sielä hualarin sisäpuolella.
Tinkii hankalammakuseks kuluku mänemmään kolomella jalalla.
Ja joskus jopa kahella.
Ku suplahtaa kakssii jalakoo yhtä´aekoo sinne sisäpuolelle.

On sittä mänty sen kaenalorasvan vaahittamana.
Taekka jos nyt ee vaahilla. Ni aenahhii jotennii mänty.

Sammoo on varmaan uatellunna ne aatoelijattii lumen tulon aekaan.
Jotka osasj kuvalleen ajjoo. Ja pysyvät tiellä.
Ja ne jotka ee pysynnä suapi ihteesä syyttee.
Sielä olj kuulema ojampenkoella ja -ravissa aatoja.
Ku leskellehtijä kevväällä.
Ku olivat pyihkinnä männä vaahilla.
Ja sinne olj ravviin matka topanna.
Ja kuulema isolla tiellä rekkajono ku nuapurj´muan tullissa.
Ku olivat jiännä jummiin mäkkeen kesärenkaella.

Kaenalorasva kulettaa lipakasti kottiimpäen.
- Taekka oekeestaan se ee mittää rasvoo oo. Kuvvuan ruokaöljyvä.
Vuan notkeeks tekköö jalannoosun.
Ilimankos sitä suositellaan immeesille käättöön.
Sisäpuolisesti.
Kyllä pistännöö verettii suonissa yhtä lipakasti liikkummaan.

- Jos meenasit että meekäläenen syyhältää maha märkänä hakemmaan ku tuon tekelees viskoot, ni kyllä on parempi ku unneotat koko jutun ja keksit itelles jottae tähellisempätä virkinettä...

Kuivuupalaveluva ootellessa pitj ite koettoo enimpijä huamia.
Ee oo vielä tehtäviisä tasalla tuon kuivuun kansa immeenen.
Niin se tuo kuiva kesä tuas hyvälle opetti sennii.
Kyllä ee oo oekeen että jootuu ihtesä kastelemmaan märässä mötöksessä.
Ja sittä ite ihtesä kuivoomaan.
Kyllä on tuas kova homma tuossa immeesen kooloomisessa tähä vuuenaekaan.

Ja kyllä on tuas itellähhii totuttelemista.
Ku on kokoaejjan märkä mua.
Ja sitä loskoo ja kuravettä myyvvä asti.
Paljopa tuo eistää jos aarinko muka paestoo helottaa.
Ku välliin ropsii vettä.
Ja jos yöllä pakkasta onnii ni jopa sullaa siihe helotukseen tuas mua.

Talavi missee luuroot?
Kyllä ee tarvihe jiähä vuan sinne pohjosseen.
Kyllä oes parempi että alat pikkuhilijjoo valua sieltä tänne alaspäennii.
Iha oekeesti olemmaan eekä vuan pikaseen käväsemmään.

Ee huonompi yllätys

Nyt voepi kuulkee sannoo että kelj yllätti.
Sitä vesj´saetta olj luvassa ja siihen kerittiin jo varraatuva.
Ni sepä rykässii lunta!

Ee tuo kyllä huonompi yllätys kuitenkaa ollunna.
Vaekka kyllä se oes hyvä etukätteen tietee aena mittee on tiijjossa.
Ku kyllä seon vähä oovvommakusta näen alakuun tuohhii ilima.

Pakkohan se olj antoo tuo lyyssi piälle panna.
Ku tuuleksihhii melekosesti.
Siinäe seon tuas opetteleminen.
Vuan ku pittää kuulema selekä pittee lämpimänä.
Ettee vuan ruppee jääkistelemmään.
Ja ohanse tietennii mukavampi lämpimällä selällä haestella raahassa kaekki ojjiinvvierukset.
- Lie suanna nyt lierottii kyyvvit talavikolloehisa.
Jos eevät sittä tie noosviikolla ylösnoosemusta.
Ku lämpijjää tuas.

Äet hypäkehtelj ku popkornit kattilassa.
Lumesta ilosena.
Sano että paras uamu sittä männätalaven.
Pitj vähä koettoo toppuutella sitähhii ilompittoo.
Ku jos kovinnii äetyy liijjalla vaahilla kinttujjaan viskelemmään.
Ni siinä suattaa jo enslumella tulla ensmänen muakosketus.
Ja sehä ee hyvvee tiijjä jatkossa.

Eehän sitä pitäsj etukätteen mistää hötkyillä.
Vuan kyllä se nyt jo tinkii harmittammaan.
Ku kuitennii iltapäevällä on jo veenlotinana tuohhii sae.
Hyvinnii oes passanna nyt tuommosta olla.
Kyllä tuota on tarpeeks jo suanna mustasta muasta.
Kyllä oes jo lumen aeka.

Kääpi ihan katteeks niitä lappilaesija.
Ku sinne on kuulema oekeen kymmenen senttijä tuota valakeeta tulossa.
Ja pyssyy  ens viikkoon asti.
Lupasj Huutos Matti telekkarissa.
Meelle lupasj vuan vettä.
Oes tuo nyt voenna olla sevverra reelu että oes meellehhii ruahtinna lunta antoo.

- " Voepko ihanammin päevän ennee alakoo...onko ihanampoo uamuva ku tämä..."
Kuka juutas se keksi semmosennii jollotuksen ni kyllä en sille pisteetä kirvota.
Seehtemen aekaan uamusilla ruppee yks hullu naenen pippoo sovittelemmaan...