Pelj´aeka alako tuas

Äet on lasetellunna pahankuulosija sanoja.
Ku minun hualarissa on reekä.
Ja muutennii tuommonen kulahtanneen näkönen.
Sano että nii on ku ennevvanahaan meellä koolukkaehen reput.
Nehhii kesti vuan syksystä kevvääseen.
Sama homma tuolla.
Enkä oo tuo piällä rytteekössä rymynnä.
Ehken vaehettaan seoroovan hualarin kohalla merkkijä.
Minnoon kesällä viisj vuotta. Ja tuo on kolomas hualarj mulla.
Että hupa oon kuulema hualarille.

Vuan arvatkeepa oljko ilompäevä.
Ku äet anto muapallon pihalle.
Lumet ja jiätikät on sulanna melekeen kokonnaan.
Ni oljpa hyvä pelata.

Johan tuota tulj pelj´taakoo kuukaastolokulla.
Oljhan sielä kyllä märkee. Ja vesjlammikoetahhii.
Vuan kierrättelin ne meleko tarkasti.

Voe sitä riemuva ku sae piästellä mielimmiärin sen perässä.

Ylleesä minä pysähyn kesken pelinnii ku äet huutaa seis.
Nyt en ottanna kuulovviin korviinikkaa semmosija käskyjä.
Saen niät monta kertoo pallonnavasta otetta.
Ja sillon mamma hihkasj aena että seis.
- Kaet minä nyt sillon sitä kuuntele.
Ku on semmonen homma justiisa onnistumassa.

Kerkisj se kuitennii siihe välliin nii etten suanna sitä nappoo irti.
Sillon lähtöö kuulema ilimattii siitä poekkeen.
Mitteepä tuo haetannoo.

Tiijjän minä että se varapallo on vielä tuola kuapissa...

Tämävverran kerkisin työstee sitä muka hyvinnii kestävätä jalakapalloo.
Meleko taetavasti saen kuorittuva tuota piällistä.

Vaekka olj monessa kerroksessa sitä. Ja tiukassa mokoma.
Ja vaekka ite tässä kehunnii,
Äet ee luvanna sitä ennee pelliin.
Ku tuo musta on semmosta kumija. Ja puhkijjaa yhestä purasusta.
Ja äet pelekee että jos kovastihhii muka vaekka posahtaa...