tiistai 23. lokakuuta 2018

Miehet asijalla



Naesimmeenen tiälä on päeväkaavvet pitännä volakkata.
Ku on pihamua voetokkiisa lehtee niin täännä ettee nurmikkoo alta niä.
Ja piloelle männöö jos lehet talaveks jiäpi.
- Ee tuota oo liijjemmin nurmee kyllä minummielestä näkynnä koko kesänä.
Ku on niät enämpi sammalpuolelle kiäntynnä koko piha.
Vuan niistä lehistä seon ollunna se iänempito.
Pitäsj puhistoo ku talavi tulloo.
Ja missee lie haravahhii. Ja sitärattoo.



Isäntä sae viimenj vissiinnii kylläksesä siitä.
Ja sano että lähetäämpä Iivari vähä hommiin.
Sittä se kävj hakemassa tuon nurmikolleekkuuvehkeen.
Ja pisti siihen semmosen nyssäkän perrään.
Ja rupesj ajella hurruuttelemmaan pitkimpihhoo.
Ja katoppashäntä vuan.
Sinneppä vuan nielasj vehe kaekki lehet sitämukkoo.
Vanahoo sanontoo laenataksenj; heleppoo ku heenänteko.


Välillä se kävj kottikärriin tyhjentämässä sen nyssäkän.
Ja tuas homma jatku.
Äettii siihen ilimaantu äemistelemmään.
Että mittee ihmettä ne rupesj tolskoomaan nyt.
Ja hakj sittä haravan että muka haravoepi.
Isäntä tokasj että tähä mittää haravata tarvita.
Tällä lähtöö.
Kyllä olj kuulkee oekeessa.
Kyllä sitä ku miehet asijalle ruppee.
Ni jopa tapahtuu.

Vähä siinä mamma marmatti sittä haravata poekkeen viijjessään.
Että ku oes tuonnii tiennä aekusemmin.
Että tuommonen pussukka on tuoho leekkurriin olemassa.
Ni oes tarvinna niskat sinkeenä männäsyksynä haravan kansa heeluva.
Luulisj etton hyvä ku nyt ies sae tietee.
Eekä tarvinna siihe haravaan tarttuva.
Vuan piäsjpähän tuas sanommaan.
Ku näkkyy olovan vähä semmosta vikkoo siinä.
Että aena pittää se viiminen sana suaha.
Vaekka meekäläestä semmosesta syyttäähhii.



- Äet...myö miehet oes tiälä nyt ruajettu ulukohommissa.
Suatettasj hyvinnii nyt ne päeväkahvit juuvva.
Ja mielellään lehenkerruuvehnäsen kansa.


Eelissäpäevänä:


- Eepä kuule äet mihinkää hyntteemään ennee...
seku nyt justiisa tälläsiunoomalla jytkähti meekäläesellehhii se ylj´työ- ja vuorovvaehtokielto...
















4 kommenttia:

  1. Voi että, kato ku meijän äippä on luantaisesti laiska, ni meillä on aina ajettu lehet ruohonleikkurilla silpuks nurtsilla, kuomahyvä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niihhän sitä koetettiin tiälläe. Vuan äet hermostu ku porstuva ja rappuset olj täännä lehensilippuva meekäläesen käpälistä ja karvoesta. Onneks tuo kerruukonsti olj sittä olemassa :) Ja sitäpaetsi teejjän äeppä ee oo laeskoo ies nähnnäkkää! :)

      Poista
  2. Hienosti hoitui lehtien keruu miesvoimin. On noista koneista apua. Joku puutarhuri telkkarissa sanoi, että voi ne lehdet jättää maahankin tuottamaan ravinteita. Palvelijatar ei ole perillä mistään, mutta muistelee kuulleensa ettei se aina viisasta ole lehtiä maahan jättää. Taitaa olla siinäkin asiassa vähintään kaksi mielipidettä puutarhureillakin.
    Saittekos isännän kanssa ne pullakahvit työn palkaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä silipuks ajamista kokkeeltiin vuan ee oekeen ollunna hyvä se. Siinä ku kurraatin sen silipun piältä juosta ni jopa olj silippuva mökkiin tulossa. Ja sammal lisi vuan ku sitä jätettiin. Nyt on kerätty konneella poekkeen. Katotaan mitenkä nyt kääpi :)
      Kahvit suatiin vuan vehnäset jäe suamata, joovvuttiin kuivakkaan keksiin tyytymmään.

      Poista