Pyhäpäevän porinoeta

- Siinä on tuas innokas ja aena ulukoelemmaan valamis määräkoera intoo puhkuin pihalle lähössä...
ätisj äet ja koetti muotoella meekäläestä sittä siitä jalolleen.
Sevverran olj pakkasta että pitj karvakaalusta piälle tällätä.
Sama homma on kuulema ollunna sillon ku pieniä penskoja on pitännä pihalle pukkee.
Nuor emäntähhii on pienenä heettäännä lankavyyheks lattijalle ku on pitännä sukkoo ja välj´hoosuva ja hualarija piälle punkee.
Ja äet on kuulema pienenä tehnnä saman homman sehhii.
Mummu on suanna kontata perästä ku äet on hylykeenä suiminna lattijalla pukijata pakkoon.
Tässä on kahessa tappaaksessa kyse selevästihhii perintötekijjöestä.
Ja oeskoon sittä meekäläesen kohalla sittä jotennii ympäristötekijjöestä...

Vähemmälläe vuatteella on tässä kuitennii pihalle mänty.
Aenahhii tänäpäevänä on ollunna oekeen lupsakka ilima.
Taespa olla oekeen lämpimämpuolellahhii.

Ja pihalla haesj selevästi kevväälle.
Se kuvvuan lämpimälle kiäntyy ni sillon tulloo semmonen mukava haju ilimaan.
Seon justiisa se kevvään haju.
Vaekka tuo nyt iltamassa onnii räntee isoella rökälellä rätkinnä.
Ni siltihhii.

 Meekäläenen on kuulema enimmän aekoo pihalla ollessa suu selällään.
Ku pittää joka kahhaasta ja tirpan tirraasta olla haakkumassa.
Seon koeran homma. Siitei piäse mihinkään.
Ja joka kerta pittää se äetille seleventee erikseen.

Kohta on mualiskuu puolessa.
Eekä oo näkynnä hankijjaesista minkäällaesta häevettä.
Saes tuota nyt sevverra suveta ja sittä pakastoo että piäsisj ies vähä hangelle hilipettelemmään.
Oo kevät eekä mikkää jos ee oo hankijjaesija.

Pienet neon piirit nykyaekaan. Ee oo kaapuntiin mänöjä.
- Semmosija oekeeta mänöjä. Eekä vuan nuita vähemmän mukavija hammasreessuja.
Suati että piäsisj vaekka nuoren emännän luona käämään.
Omassa pihassa taevastellaan.
Taekka tahkottaan sammoo tiempätkee.
Nythän tuota on onneks vähä siinä tahkoomisessa kuitennii vaehteluva.
Ku oon niät enimmän aekoo piässynnä isännän kansa ne lenkit tekemmään.
Äetillä ee mäne vielä kenkä jalakaan. Ni ee voe lähtee.
- Taekka männöö jos pannoo isännän nelj´viitosen kuoman jalakaasa.
Vuan kävelemmäähhän sillä ee kyllä kykene.