- Hospodi tuuchan luadi....sano meejjän karjalenen mummu ennevvanahaan.
Sillon ku olj kaahee lumj´tuisku.
(Äet ee ehken osanna sitä nyt vuan oekeen kirjottee...vähä siltä näätästää)
Ja kyllä on tuiskunna tänäpäevänä. Vuakasuoraan.
Puoliltapäevin ku alotti ni eepä vielä loppuva nää ee kuulu.
Lunta olj kuulema puolj´siäreen ku äet kävj meekäläeselle pissipaekkoo lapijjoemassa aaki.
Kovasti olj jo kevätmieltä sillonku aarinko paesto.
Vuan eehän se talavi vielä lopu. Ennen aekojjaan.
Mikäpä siinä. Kuhavvuan jollonnii vähä sekkaan sopisj.
No. Sepä olj sittä hyvä päevä tehä vähä inventaarijota rojukopassa.
Ja syyvvä laavvantaeluuta.
Kovasti olj piässynnä rojut pölyttymmään.
Vaekka oonnii niitä kyllä meleko hyvästi liikutellunna.
Koetin siinä laskee. Että mahtoko olla kaekki kaverit tallessa.
Jottae puuttu... sininen ja punanen siili aenahhii...ja pallot...
Äet olj kuulema pistännä ne jonnehhii "leppeemään". Ja monta muutae vinkuvata.
Ku on kuulema niimpaljo tuota tavarata muutennii.
Onse kumma homma että nuivvuan ollaan lonihtemassa meekäläesen tavaroeta.
Ja niitä kiikutettaan muka talteen.
En sitä minäkkää oo naesimmeesen tavaroeta kantamassa ommiin piiloehin.
Pitäsköön.
Niinku minun ensmänen eeltäjä olj tehnnä.
- Kaekki huushollin sukat ja lippahatut olj löötynnä mikä mistäe pellonreonasta.
Ja äetin sukkahoosut.
Rupesin kiireellä kerreemään niitä takasin.
Ku uattelin että kohta viepi kaekki.
Eelissäpäevänä tutkaelin ne pehmeet kaverit.
Ja jokkaesen kuppeessa olj orkonen. Eli kakssii.
Eepä ollunna suihkanna neola rihman kansa niihen kylykijä paekkoomassa.
Vaekka muka sitävarten neon pistetty sinne "lasareettiin".
Että tiälä mahtasj olla näpäkälle neolankäättäjälle paekka aaki.
Ja samalla semmoselle joka keettää tömäkämmät rappuskahvit.
Pitänöökkö ruveta luatimmaan ilimotusta paekallisseen avviisiin...
Josko vaikka laittaisit siihen ilmoitukseen minunkin osoitteen. Täällä olis myös tarvetta tolkun ompelijalle! Tuppaa unohtumaan ne lasaretin pehmot vaatehuoneen ylähyllyn perukoille. Ei ole Palvelijatar äitiinsä tullut, kun ei luonnistu hommat keittiössä eikä käsitöiden parissa.
VastaaPoistaMikäpä siinä...palakataan vuan yhteenen ompelija :D Ee oo meelläkkää äetiisä tullunna, eekä issääsäkkää tämä emannuus. Ee pysy neola käessä. Eekä vasarakkaa. Ukki se meellä kyllä suattasj muo meekäläesen pehmeet kaverit korjata. Sillä ku se neola vielä hyvinnii käessä pyssyy :) Empä oo muistannakkaa kysästä.
PoistaNäyttihän tuossa sinun lelulaatikossa joku possu vielä olevan jäljelläkin, että ehkä niillä hetken pärjää, vaikka loput ovatkin takavarikossa. ;)
VastaaPoistaOhan siinä nuitta possuja ja muita vuan neon niitä kovapintasija ja vinkuvia. Eekä niitä ruahi männä palastelemmaan. Se ruateluhomma on nuille pehmeelle kaverille :)
PoistaKylläpä onnii sinulla kommee kasa possuja! Merellä sitä ee oo tuommosija ollenkaa, kun meelle tul semmone paha tapa, että suolistettii kaekki vinkulelut ja sitte nieltii niitä muovinpaloja. Mamman piti sitte vahata meijän kakkareessuja että tullooko ulos kaekki mitä on syötyhii. Ja tulha niitä sinisijä ja keltasija ja vaekka minkä värisijä kikkareeta, vuan siitä ee mamma tykännä että syyvvää muovija. Näen olle loppu niihin vinkulelluin silippuamine. Nyt vuan mamman villasukkija kuletellaa.
VastaaPoistaKyllä tiällä on hermo männy tuon lumenpaljooven tähe - mammalla siis. Sano jotta nyt suapi yläkerran isäntä sulatella loput. Kettee lie tarkottanna, kun ee meijän yläkerrassa kenttää asu... Tulenoo tuo kesä joskus.
Ohan nuita kertynnä...en nyt laskenna nykystä miäree vuan ku viimeks laskin ni olj ykstoesta possuja :) Niitä minä en hajota enkä ruatele. Se ruatelu tehhään vuan niille pehmeelle leluille.
PoistaEhken on parempi että työkää että niitä vinkuja sittä ennee käsittele. Semmonen palanen suolemmutkassa ee oo kyllä ollenkaa mukava asija.
Ee sitä naareta meelläkkää ku joka kerta ku pihalle männöö ni ensmäsinä pittää raput lakasta ja tietä aakasta että piäsöö ies portille. Johan lie kumma jos ee kohta ala loppuva lumentulo. Vaekka meejjän ukki kyllä sano ettee se talavi kesken lopu...
Upea possukokoelma! Hipussa oli pentuna samaa vikaa kuin edeltäjässäsi. Ensimmäisenä kesänään se kantoi mökillä useat villasukat, sukat,pesusienet yms. metsään. Ikinä niitä ei löytynyt. Naurettiin, että mitähän serkkupoikani tuumailee, jos metsätöissään törmää vaikkapa tiskiharjaan.
VastaaPoistaHipun ja Mytön emäntä