sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Ihana, mukava ja vuarallinen


 Tarkkasilimäset huomoohhii että tätä kuvvoo on näätetty ennennii.
Vuan ku se nyt liittyy tähän seoroovaan selevitykseen. Ni silläpä.
Sisältää varotuksen sanan.

Että kaekkee sitä kuulkee kummoo voepi sattuva.
- Vaekka äet sanohhii jälestäpäen että oeshan tuohhii jo pitännä arvata.
Vuan eepä oo kukkaa ennustaja. Eekä tule uatelleeks.
No eepä lähetä nyt sen enempöö atvaelemmaan. Asijjaan.

Toessauamusta alakaa tämä. Pitkä juttu.
Meekäläesellä alako niät kummasti kuplimmaan sisuksissa ennen uamuviittä.
Ja siitäpä sittä ajelemmaan isäntee ylös. Että uksj aaki. Oes kiire.
Ja kussa pihalle piäsin ni kylläpä kuulkee pitj tingalle ruveta yökkeemään.
Muuttii toemitukset siinä piälle.
No sittä tuppaan.
Isäntä kuulutti jo ovelta että no nyt se sittä oksenti.
Ja äet nuama litteenä tyynyn jäliltä sinkosj makkuukselta.
Voehkimmaan tietennii että nytkö se sittä tuas alako. Se kesällinen maharylläkkä.
Ja ehtimmään liäkettä meekäläeselle siinä unj´tokkuroessaan.

Ruokoohhii siinä tarjosivat.
Vuan kuka se nyt het ylen´annatuksen jäläkeen evästä vaella on.
Paeskaasin muata.
Ja immeeset siinä otat kurtussa ja tukat sojollaan uamukahville.
Päevittelemmään. Ja etennii äet jo loehimmaan että mittee tehhään jos...
Ja mittee sittä jos ee... ja tapasa mukkaan mänj jo monta päevee eillä.
Isäntä toppuuttelemmaan että katellaahhan nyt.

Kampeovvuin siinä sittä lopulta minnäe kyökimpuolelle.
Ku rupesj nokkaan ihan voekakulle tuoksahtammaan.
- Eehän sitä sitä tarjottu tietenkää sinne nelj´jalakasen tasolle.
Vuan omat nappulat saen kuppiin. Ja horasin ne kyllä meleko jootuin sieltä suihinj.
Olj niät näläkä.
Immeeset siinä melekeen henkeesä piätti että syöpikö vaeko ee.
Ja huokasivat syvvään ku söen.
Mikäs, olo olj oekeen hyvä.

Valosan tullen äet sittä uattelj.
Että kääpipä vilasemassa minkälaesta tavarata sitä meekäläenen olj yökännä sinne pihalle.
Ja kahto kerran. Ja toesennii.
Lehahti tuppaan. Ja paenu tikkuin ja kertakäättökäsineehen kansa pihalle.
Sielä sittä semmosta reparoentija sille yökälle.
Sehä olj niät semmonen seehtemen sentin mittanen ja muutaman paksunen villatupponen!
Tarkempi syyneeminen osotti että mustija karvoja ja muita tunnistamattomija karvoja.
Ja vanuttunna semmoseks tuppeloks.
Onneks yökkäsin sen poekkeen. Ettee piässynnä suolta tukkeottammaan.

Siinä sittä kuulkee olj arvuutukset. Että mittee juuttaan villoo ja karvoo?
Sittä äet keksi.
Että osa olj omija joeta olin lipeksinnä sillonku närästi.
Ja osa karvoesta tuosta meejjän uuvvesta matosta!
Siitä äetin ihastuksesta. Silikimpehmeetä pitkee nukkoo.
Jota oltiin hellitty toesta kuukaatta siinä lattijalla.
Sitä olj tarttunna meekäläesen kuolassiin vinkuihin. Ku niitä siinä matolla aena pyörittelin.
Ja siitä sittä kulukeotunna mahhaan. Ja vanuttunna tupposeks sinne.
Tutkaelu niät osotti että semmosta olemattoman ohutta ja melekeen näkymätöntä nukkoo olj vinkut täännä.

Mittee tämä opetti...
että uusj hieno pehmyt matto rullalle ja poespoekkeen.
Ja vanaha uskollinen josta ee irtoo mittää tilalle.
Ja ettee ikänään ennee semmosta silikkisempehmeetä pitkänukkasta mattoo koerahuusholliin.
Ee aenakkaa meelle.
Vaekka oes sittä mitenkä ihana ja mukava.





4 kommenttia:

  1. Ihana on tuo matto! Huh, olipas hyvä, että puklautit sen karvapallon mahastas taitavasti kuin kissa ;) Palvelijatar muistaa millaista oli persialaiskissan kanssa elo. Sillä turkkia riitti ja riitti. Aika ajoin sen piti puklautella mahastaan hyvinkin tiiviiksi palloksi muotoutuneet karvapallot. Meidän karvalankamatossa on paksuhkot langat. Eivät pahemmin tartu leluihin ja helpot on imuroida. Puruluita syödessä on paras pysytellä ison pyyhkeen päällä, jonka eukko ruokailuni ajaksi levittää mattonsa suojaksi. Minusta tuntuu että seuraavaksi meille tulee jokin aivan erilainen matto. Eukko on aina vaihtelunhaluinen. Rahapussin pohja vain on aina näkyvissä ja sehän tehokkaasti estää toteuttamasta niin hyviä kuin hassujakin ideoita.
    Oikein hyvää alkanutta viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ohanse sittä kerrassaan mukava ja pehmyt. Vuan ee panna ennee lattijalle. Nyt pannaan se entinen matto jossa on semmoset tömäkämmät hapsut.Ee irtoo niistä mittää :)
      Vinkupelit ee onnistu pyihkeen piällä ni sitä ee voe käättee meellä. Ja luitahan sitä ee sua syyvvä ennee ollenkaa, ee matolla eekä pyihkeellä :(
      Äetillä on hinku nuihin mattoehin. Ja pitäsj olla pehmyttä ja lämmintä. Raahottusko tuo nyt nuihin mattoen kansa ku kävj tuon kansa nuin :)
      Oekeen hyvvee viikkoo sinnehhii!

      Poista
  2. Nämä oli kyllä semmoisia hyviä huonoja uutisia. Huono homma, että voit pahoin, mutta hyvä, että syy oli viaton, varsinkin kun se tuli pois.
    Párekin idealla voisi teilläkin Äet pitää ihanan mattonsa, jos sinulle laitettaisiin "leikkialusta" – hih-hih ;)
    Mutta eipä ne lelut kumminkaan pysy sillä alustalla, vaan karkailevat pitkin asuntoa, joten taitaa olla turvallisinta, että matto meni pois.
    Täältä lähtee toivotuksina oikein paljon terveyttä ja äetille mielenrauhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt olj tuon yökkeemisen syynä se karvapötkylä onneks. Vuan ee oo äet herennä pelekeemästä sitä muuta yökkeemistä. Että tullooko ja millonka.
      Se pitäsj vissiinnii pistee semmonen leekkikehähhii ja pyihe siihen jos meenoes että pysyttelen poekessa matolta vinkuin kansa :D
      Parempi olj tuo matto nyt pistee poekkeen. Vanaha on oekeen hyvä pistee takasi.
      Kiitoksija vuan toevotuksista, terveöttä sitä toevottaan ja se mielerraaha oes äetille hyviinnii tarpeen. Ee taejja osata raahottuva...makkoo eelleennii toenen silimä aaki meekäläesen huonon olon varulta.

      Poista