Virhearvijo...

Nyt on Piäsijjäenen jo meleko lähellä.
Tosin siämpuolesta luulisj että joolu.
No on tuota kyllä ihan semmosta lenkki-ilimoohhii ollunna,
Vuan enämpi semmosta talavista.

Eelissäuamuna olj joku aste pakkasta.
Ee kastunna käpälät.
Tänäuamuna kyllä oes kastunna muutae ku käpälät.
- Arvatkee lähinkö pihhoo pitemmälle...
Oekeen arvattu. En tietenkää.

Hyvähän seon kova tiehhii käpästellä. Ee siinä mittää.
Vuan mukavampi vielä sitähhii hangella.

Äet koetti toppuutella.
Sano ettee piäse perrään jos sinne kiini jiät.
Ee niät immeestä kestännä yhtää.
Meekäläenen haesto jäniksen papanat siinä ihan likellä.
Olj kuulkee ihan pakko männä. Ne oekeen vetj puoleesa.
Ja siäpaetsi määräkoerahan ylleesä on se joka miäree suunnan. Ja vaahinnii.
Joskus kyllä suattaa tulla semmonen virhearvijohhii....

 - Mittees mänit ja mittees mänit...
Immeenen siinä äety oekeen kyselytuntija pitämmään.
Mittees ite siinä vuan kahtoo tolohottaa eekä tule pelastammaan.

No sittähän se pitj äetin heettäätä kankeelle polovillesa.
Ja könytä hankee pitkin meekäläestä irrottelemmaan pajukosta.
Oes siinä kyllä vähä jo naarattannahhii sitä ähinätä kahtoissa.
Vuan hyvin pitj pittee suu kiini. Ja olla sanomata mittää.
Suati naarunkurreesiin suupielijä kiäntee.
Arvootta varmaan että äetin suu kävj siinä kyllä.