Pikkupuuhasteluja

Pihahommija on tehty. Ja lämmintähhii on ollunna.
Eelissäpäevänä olj immeesillä puusoovvi. Lappovat puita pinnoon liiterriin.
Meekäläestä ee siihen savottaan piästetty. Ku oesin kuulema vuan tiellä pyörinnä.
Minun yks eeltäjä olj ollunna kova poeka puusavotassa.
Kantanna puita liiterriin ja saanalle.
Ja ukin kaverin puupinolla niitä pinnoomassa.
- No meekäläestä ee niinkää se pinnoominen oes kiinnostanna.
Oesin tuota muuten suattanna piällysmiehenä olla. Vuan ee mokomat huolinna.

Kaapuntireessuhhii käätiin.
Tarkotti tietennii sitä. Että isännän kansa käppäeltiin sielä katuja ja teitä.
Silläaekoo ku äet mylläsj kaapassa.
Meleko lämmintä olj. Vähä liikohhii. Ja liikoo immeesijä.
Ee sitä näen peräkylämpoeka oekeen tykännä semmosesta.

 Isäntä on ruapinna pihamuata. Ja äet hanakkana ollu neovvomassa.
- Että mistee kohen otettaan ja mistee ee. Ihanku ee tolokun mies sitä ite älyvväes.
Taekka tolokun miehet. Ku olihhan sielä minnäe.

Kylille ajjoo hurruuteltiin kansa. Ku äetin pitj piästä kirjastoon. Tuas.
No kyllä nyt passoo tuas sittä istuksija yökaavvet. Ku on murhoo ja muuta arvuuteltavana.
Meenasj tuo het kirjaan tarttuva ku pihhaan tultiin.
Muisti sittä että sehän pitj se kuakku tehä.
No jootuin siitä vatkoomaan munnoo ja sokerj´jaahoo sekali.
Jonniissortin sestomisen jäläkeen se sen kuitennii uuniin sae.
- Muistoopa muuten sittä kuakuntekijät.
Että jos kesken vatkuun ruppeetta kurottelemmaan alaluatikosta sitä sihtijä. Jaahoja varten.
Ettäkä sammuta sitä vatkoojata. Ku uatteletta että pikasesti tuosta sihin otan.
Ni se meleko varmasti kääpi niin että ne vispilät luiskahtaa sieltä kupista poekkeen.
Ja eeku vuahto ilosesti pitkin pöötee. Ja vispoojan tukkoo...
Ja sehän on sittä jo tuas oma juttusa.