Pakkasta ja vettä

Eelissäuamuna olj ensmänen pakkasuamu. Tosin ee ku kaks astetta pakkasta vuan.
Kuitennii. Syksy etenöö.
Äet vaehto verhoo ja mattoo. Kesäkuosit niät poekkeen.
Meejjän naesimmeenen on ooto. Isännän kansa sitä päeviteltiin.
- Justiisa ku ruppee pimenemmään. Ni se vaehtaa tummempata verhoo.Ja mattoo.
Luulisj että sillon laettasj vualeempata. Että oes valosampoo.
Vuan se kuuluu kuulema männä silläkeenon.
Mitteepä tuota siihen vastaan änkeemään. Hävijölle jiätäsj kuitennii.
Karvamatot ne vuan lattijalla vaehtaa värijä.

 Vielä kasvaa heenä pihalla hyvän aekoo.
Noosviikolla jootunoo isäntä sitä vielä ajelemmaan.

Tänäpäevänä ee oo ollunna asijata pihamualle.
Taekka ohan sitä ollunna. Vuan ee sielä oo tehnnä mielj liijjemmin virotella.
Vettä on tullunna oekeen kohinalla.
Ja yöllä kuulu ukkonennii jyräkehtelövän.
Se tunnusti jo oovvolta.
Eepä äetkää muistanna onko millon syyskuussa ukkosta kuulunna.
Ompa tuo aeka pirtissähhii hyvästi männynnä.
Saen viimennii sen jäniksen pelemuutettavaks. Sen minkä Párek laetto lahjaks.
Äet on sitä jossae piilossa haatonna.
Ettee muka kaekki het mäne hajalle.
Mustekalahan se jo osumata otti. Ja neoloo ootteloo.

On se kaverj vielä ehyvenä. Ku äet on havukkana vahtoomassa vieressä.
Etten het sitä ruatele.
On se jänis kyllä kyyvvit jo suanna.
Jos on kyllä tuo makkuuksen nurkkahhii.
On pahimmuttaen siinä kohalla missee on parasta koettoo ruajella nuita otuksija.

Siinä se pupurukka vielä pöövvällä pötkötti...aatuvvaan tietämätä mittee on tulossa...