Tuappäen...

Juohtupa tuossa mieleen. Ku äet tuas kahtoo tihrustelj vanahoja kuvija.
Että monellaesta joolukuun alakuva on meekäläenennii nähnnä. Tässä kahentoesta vuuen aekana.
Tämä ensmänen kuva on  joolukuun alusta ja vuuelta -15.
Lunta on ihan myyvvä asti. Vuan ee niin kylymee ettoes vuatetta tarvinna.
Taekka sitä sillon poekosena olj lämmin muutennii. Kierti verj paremmin ni ee tarvinna lyyssijä.

Tässä elettään vissiinnii sammoo aekoo. Vuan vuosj mahto olla -17.
Olj aenahhii pakkasta. Ku kerta on nyt monessa kerroksessa vuatetta.
Ja luntahhii on ollunna kunnolla.

Vuan tässäpä ollaan sittä vähällä lumella. Joolukuun alakuva. Ja vuosj on kaeketi -14.
Hyvästi on vielä pallompelluuhhii onnistunna. Ee lunta vastuksina sille hommalle.
Kaekki piharojuttii siinä vielä valamiina.

Tässä männään kansa joolukuun alulla. Vuonna -18.
Nurmikko näkkyy.

 Vuan mitteepä kuomat sanotta tästä!
Vuosj on -15 ja päevämiärä 22.12! Joolu niin likellä eekä lunta paljoo missää.

Kyllä on tuo siä kumma juttu. Joskus on talavi tullunna jo hyvinnii marraskuulla.
Joskus tuas vasta tammikuulla on alakanna lumentulo.
Vuan onneks ee vielä kuitenkaa kokonaan lumetonta talavee oo ollunna.
- Näellä levveöksillä.
Nyttiihhän nuo tuntu ennustelovan. Että jooluks lumet sullaa etelämpätä.
Kyllä ee hyvä oo se. Kyllä pittää talavella lunta olla.

Jos on siä kumma juttu. Ni onse immeenennii.
Mitenkä sevuan tinkii kahtommaan tuappäen enämpi.
Vaekkee eistä mittää.
Suapi kaet sitä muistella männeetä.
Vuan ee sitä piä siihen männeeseen jiähä vatuloemaan. Ja elämmään.
Kyllä sevuan pittää kahtoo etteempäen.
Että jottae tolokkuva siitä tulloo.
- Määppä ja kato vuan tuappäen ku kävelet. Ni jo oot nutullas het.
Seon justiisa sama tämän elämännii kansa.