Kesäkana

Yks lajitoverj kävj aejjan takana tervehtimässä. Ku olin siinä pelloomassa.
 Eekä meellä oekee taenna löötyvä yhteesymmärrystä.
Ku se olj nii isokokonen. Ja vaekka olj aeta välissä ni silti vähä pelekäsin sitä.
Ja minen oekee ymmärtännä mittee se sano. Ku ee aenakkaa hymmyilly se.
Vaekka kulumahammas näkyhhii.
Onneks se sittä lähti poekkeen. Ku äet sano sille nätisti  että määhhän kottiis nyt.
Oesin minä ihankohta ruvenna sitä ehken haakkummaan.
En vuan kerinnä vielä...

Suurennuslasija ehken tarvihtis. Että näkis tämän kevvään ensmäeset kukat.
Tuossa oekeella puolella. Kaks keltasta pistettä.
Minen jootanna niitä ihhaelemmaan. Kaks jänistä mänj justiisa mäkkee alas.
Niillon tuas se jokakevväenen puoluvekokkoos mänössä.
Ja varmaannii hallitustunnustelut.

Mamma syyhälti päevällä kaapuntiin ihteesä vanahempiin kansa.
Ja toe mulle tuomisija.
Kotona vasta älysj että taes lähtee matkaan erreöksessä justiisa niitä elläenkokkeella testattuja kanamakkaroeta...

Vuan parasta kaekista. Saen Kesäkanan.
Ettäkö minkätähe justiisa Kesäkana...?
No sentaatta ku on vihree.
Ja ee kuulema kuitenkaa kestä aenakkaa kessee pitempään.
Ja kesäkanahan kuuluu kessään. Immeesettii pittää niitä.
Tiälläe on joskus ollunna. Sillonku olj penskat pienijä ollunna.
Ni että mikäpä ettee mullae oes.

Voehyväihmetokkiisa että sae sehhii rokatti kyytijä.
Tietenniihhän seon koolattava talontavoelle. Niinku muuttii.

Matto olj ku joolutorttu. Neljällä sakaralla.
Ja Kesäkana keskellä.
Äet sano että siinon mahottoman paha iänj.
Se olj laettanna kassiisa sen pohjalle.
Ja muuta tavarata piälle. Ja aena ku kassi heelahti ni kana riäkäsj.
Lie immeeset ihmetellynnä.
Että mittee tuo naesimmeenen tuollakeenon iäntellöö.
Että mikähän kohta silläe lie kippeenä.
Minusta siinon mukava iänj. Oon sitä huuvattanna melekolaella.

Eelen ku niistä karkottimista huastoen. Ni jo tulj parj lissee.
Muurahaesille. Ku tuas meenoovat vallata koko mökin.
Äet on suolanna puolj mualimata. Vuan ee ne pahemmin siitä välitä.

Kävellöövät ylj. Ja siristellöövät suolammurut kintuistasa matolle.
Mamma olj julumana.
Sano että pannoo nuo rasijat jonnehhii niihen kulukureetille. Ni lähtöövät.
Pysysivät pihalla mokomat. Eepä tulis kiärmeetäkkää sittä.

Vuan nytpä se alako aarinkohhii kuikistelemmaan.
Onnii tuo kutkuillu jossae toesta päevee. Ku ee oo näkynnä.
Että lähempä tästä nyt vielä vähä palloelemmaan.
Ja ehken käätän Kesäkannoohhii pihalla.