Kahella tyylillä

Käätiin eelissäpäevänä äetin kansa lenkillä.
Meenas kysseenomasella immeesellä hermo vähä tiukkoo.
Ku ee niät meekäläenen pitännä niin kiirusta.
Toemperrää ee oes mahottomasti huvittanna koko lenkkihomma.

 Haestelin siinä sittä matkavvarrelta kaekki maholliset ja mahottomat.

Äet sano että mittee hyötyvä tämmösestäe lenkistä on.
Ee paljoo kunnonkohotuksesta kää.
Ku pittää hiihättelemällä männä.
Määräkoera kulukoo hittaammin ku ukkoetana kasvimualla.
Ja nokka muassa kokoaejjan.
Että ee tuota liene nuimpaljoo hajuja tullunna eellisen käännin jäläkeen.


Se ee älyvä että ruppee kaete se tympäsemmään.
Ku aena sammoo latuva männään. Ja sammaan aekaan.
Ja aena vuan kahelleen.

No tänäpäevänä lähettiin sittä kolomistaan.
Nuor emäntä lähti matkaan. Ku se tulla pyrähti eelen käämään.

Jo riitti siinä mammalla siunustelemista.
Että siinä sitä nyt männään. Hyvä ku tassut muata tappoo.
Että pittääkö tässä nyt ruveta eppäelemmään että oes laamajjohtajan asema jotennii uhattuna.
- Hyväihme..eekaete tuo liene tosissaa luullunna olovasa joku laamajjohtaja...?!

Mäntiin nii vaahilla että jäe äet jäläkijunnaan.
Ja sittä vielä eelen sitä reepasta lenkkijä kaepaelj tämä immeenen.

Vielä sitä on opettamista siinä immeesessä.
Mitenkä ne lenkit tehhään. Etton toenennii tyylj niitä tehä.
Nuor emäntä on oppinna paljo lyhyvemmässä aejjassa.
Että välillä pittää ruaputtoo. Ja huastella mukavija.
Kyllä on sittä paljo mukavampi matkoo jatkoo.
Vuan sehä onnii nuor. Ja vereksemmillä aevoella varustettu.
Ee mikkää narikka-aevo. Niinku tämä vanahempi versijo.

Kyllä sitä nyt passoo tässä makkoella.
Rapsakan lenkin jäläkeen. Ja vierjhoejjossa.
Kyllä ymmärtää tämä nuorempi naesimmeenen määräkoeriinkieltä.
Vuan sehä onnii se Syvämmen Valtijatar.