Käpsähässäkkätä

Vuoroen sattaa ja vuoroen vähä paestaa.
Seon semmosta nyt.Nii on syksystä pihalla.
Ihan meenoo ruveta kohta syysrunnoohhii mieleen tyrkkeemään.
Tämä päevä onnii männynnä enimmäksee saetta pittäessä.
Mitä nyt ne pakolliset käännit.

Äet huomasj eelen pihallaolon jäläkeen
että nuolla änkäsin vähä turhan tinkaan käpsee.
Toesta takasta.
Rupes sittä sitä tutkaelemmaan. Ja yhessä anturavvälissä olj punanen läntti.
Siitäkö se sittä vitakka alako.
Sitä huuheltiin. Ja puhistettiin. Ja pyihittiin.
Sittä siihen pantiin sitä semmosta hoetoseerumija.
Ettee kutita. Eekä tule mittää tulehusta.
Illalla pitj käävvä viimisellä jalannostoreessulla pussi jalassa pihalla.
Onneks olj jo hämärätä. Ee kukkaa nähnnä.
- Vaekka eepä tiälä liijjemmi kyllä nuita näkijöetä oo...
Vuan kakkapussi teepattuna jalakaa olj meleko nolo näky.

Äet on höörynnä sentähen nyttii kokopäevän.
Olj jo ihavvarma etton joku vurunkolo... no joku semmonen käpsätaati.
Semmonen joka ähvällä kirjotettaan.

Taekka mikäpähän kapi tahikka rakkulataati. Kumma ku ee jänesrutto.
Mittää rakkoja siinä ies oo. Eekä ennee punastakkaa. Eekä kutkuta.
Kuhan tuas hupattaa tyhjäntaatta.

No jokatappaaksessa nyt oon sittä ollunna enimmäksee pirtissä.
Vaekka eepä tuo tuonne vesjsatteeseen oo ollukkaa nii hinku.
Yks tonkii vähämpiästä sitä käpälätä essiin ja syynee. Ja pannoo aenetta.
Mahoton hässäkkä yhen käpsän taatta. Jossa ee ies ennee mittää vikkoo.
Että ee nii oo levoks käännä kyllä tämä lepopäevä.

Eelissäpäevänä siinä satteihen välissä, käätiin tuola isommalla lenkkitiellä.
Sieltäe olj pistetty mehtee nurin.

Tuossa olj semmosija pikkusija nättijä kuusia. Ja nyt olj kaekki myllätty.
Justiisa tuossa kohen sitä männäsyksynä...vae oljko se kevväänä kuultii sitä kummoo  iäntä.
Vähä semmosta hönkäelyvä. Keskivertoo kovemmalla iänellä.

No nyt ee sielä hönkäellynnä ku mehtäkone. Ja sehhii sielä kaavvempana.
Katoen viisaammakas lähtee kuitennii kottiimpäen.

Ihan tulloo pahamielj niihennii puolesta jotka on tuossae metässä ilimose´ikäsä asunna.
Niistäe on nyt tullunna semmosija pakolaesija. Immeesten tähen.
Löötynöökkö mistää niille turvapaekkoo...eppäelen.

Tästä hommasta tulj mulle kyllä sittä sanomista. Mamman taholta tietennii.
Siinä olj justiisa mulla semmoset arkeolookiset kaevaakset männeellään.
Vossiilija ee löötynnä.
Yks semmonen kyllä seeso penkinkuppeessa ja äätes mulle.
Ku muka kukkasipulit lähti. Ja mänj pilalle.
- Ni että mitkä sipulit...kysynvuan.
Nekö mitkä männäsyksynä istutit viärimpäen muahan?
Sielä ne kellotti ihmeessään piä alaspäen.
Ja minä nyt vuan kiänsin ne oekeempäen..
Että ee pitäs tulla sanommaan ennenku on aehetta.

Kyllä en tohtinna sannoo että iha olj muut hommat mielessä siinä....
ku oon ihavvarma että sielä olj jottae sen mullan alla.
Mustoo muovia näky jo vähä...