Turha päevä

Palakkaan nähen rankkoo hommoo tuo pallompelluu.
Ee piäse meekäläenen sen yhen tyypin,sen Ronalton palakoelle.
Sen joka ee äessään kätellynnä muita.
- Niillä palakoella meekäläenen kyllä kättelis nurin ja oekeen vaekka ylleesönnii vielä.
Vuan eepä tuota muutakkaa tähellistä tässä oo ollunna.
Vähämpiästä vettä rättyyttää.
Justiisa ku kerkijjää pihalle ni jo tulloo niinku sankosta kuatasj.
Vaekka niihhän tuo on kuulema jokapuolella muata.

Puuttini olj kuulema tuominna jalakapallohulikanismin.
Onneks se ee asu tiälä.
Suapi hulinoejja raahassa.
Vaekkee tuo mittää näätä eistävän.

Hampaat on vissiin tylsynnä.

Ja kohta tylsyy mieljllii.
Nii on turhaattavata hommoo pelit.
Ee mittää jännitystä ennee.
Viekää äet vuan tuon pallon takasi kaappaan.
Siinon takkuulla joku tekovika.
Viikon jo kestännä.

Pikkusen kerittiin käävvä muka-lenkillähhii.
Oes pitännä männä rivakammin.

Äet nyhti narusta. Että männään männään.
Mänis kaet sitä. Vuanku mua olj märkä.
Ja pantahhii sinkeellä ku suluhasmiehen ravatti...
Jo olj sittä turha päevä.