sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kessee ootellessa


Oes voenna laettoo nyt hyvinnii mieljkuvitusrikkaasti otsikoks että
Vielä jatkuu kevät.
Ku pitj oekeen vyörymällä tulla kylymee ilimoo.
Ja kuulosti että justiisa jiävytään koko sakki.
Ni mitteepä vuan parj astetta pakkasempuolella uamusilla.
Ja nii on kirkas päevä ollunna että.
Sitähä ee nyt sittä tiijjä mittee on eissäpäen.
Vuan sepä on senaejjan murhe se.
Kuhampaan tässä yks päevä kerrallasa.


Ja niinku kuvista voepi huomata ni piha on sulanna. Viimennii.
Peljkentän verran.
Että suatta uskoo etton pallo pyörähtännä.


Äet vielä riehu kuvviin oton jäläkeen haravan kansa.
Ja sae enimmät tupposet ja heenärruaskat poekkeen.
Nii on nyt siinä pehmyt sammal juosta.
Heenee kaete ee siihe ennee sopine kasvamaankaa.
- Siästyy ehken isäntä nurmikolleekkuulta. 😊


Jokapäevä käävvään tuola isontien varressa.
Kuhampaan kahtelemassa kulukijjoeta.
Ja kuulostelemassa missee asti on vielä kesä tulossa.
Ja syyneemässä onko jo mihinkä vihreetä silimuva tullunna.
Tahikka ies yhtä pikku kortta vihreenä.
Kyllä ee oo mittää vihreetä vielä.
Kyllä on nii ankeen ruskeeta jokakohta.
Ee kesästä merkkijäkkää.

Juohtuu se siinä mieleen sillon sehhii.
Että missee se vihree oekeen piilottelloo talaven aejjan.
Ku ne nuo samat heenät on vihreetä ja sittä talavella ruskeena.
Ni mihinkä männöö se vihree talaveks... ja ruskee kesäks...
Kummallista on se.
Vae sekö se kesä ommii itelleen sen vihreen värin.
Ja kulettelloo älleenä sitä matkassasa. Minne sittä männööhhii.
Vaekka jootas hyvinnii syksylle ja kevväälle sitä vähä antammaan.
Ee oes nii ankeen näköstä mualima.
Kyllä on monjmutkasta tuo vuuenaekoen kiertohhii.



Onse vuan kummallista sehhii että vaekka se talavi on mukavata.
Ja lumj.
Ja sen aekaan tunnustaa että se ja sama tullooko kessee vae ee.
Ku oekee on mukavata niinnii.
Ni sittä se kuitennii  ruppee tunnustammaan siltä että tulis vuan jo.
Se kesä.
Ku on lumet hävinnä. Ja jiät sulanna.
Ja mualima vuan ruskeena ällöttää.
Ni sillon se isköö se kesänkaepuu kuitennii.
Että saes tuo nyt tulla.
Ja tuuvva sennii omimasa vihreen tullessasa.
Ruppee tingalle ankeottammaan muuten.



Vuan uatelkoopa mitenkä kehtasj immeenen meekäläestä ällyyttee.
Sano muina naesina että kipaseppa rappusille ni otetaan sieltä luuta...
Kyllä ee ollunna sitä mittee luulin.
Kyllä olj nyt tuas huijjuunmakuva hommassa.




6 kommenttia:

  1. Olet taas pohtinut isoja asioita, vihreän värin mysteeriä ja vuodenaikojen vaihteluja. Hyvä että olet ehtinyt palloakin pyöritellä. Mutta tuo luutajuttu on kyllä huippu! Olisin mennyt minäkin lankaan ja toiveikkaana rapulle syöksynyt. Aika veijari se äet siellä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus pistää rätneemään nuita asijjoeta :) Pallompelluu on kyllä mahottoman mukavata pitkästä aekoo. Kuha eevuan mäne mihinkää märkään kohtaan pallo. Paljo on pihassa vielä semmosija kohtia.
      Saes se äet sanasa valita vähä harkitummin. Tuollakeenon nyt ällyyttee parasta kaverijasa!

      Poista
  2. Vai on se äetee vitsaillu luu(ta) asioilla, ei varmaan naurattanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ee naarattanna kyllä! Yks luuloo että luuta suapi. Ja toenen meenoo että luuta otetaan... ee kohanna nänä uatokset nyt.

      Poista
  3. Vaan lähtivätpä lumet teiltä lipettiin noppeesti! Mikä on tietenniin vaan hyvä, sillä pääsit pallonpelluuta harrastamaan. Jee, kevät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveen jootuin on sulanna lumet. On niitä vielä pelloella ja mehtiin reonoella. Minnekkä ee paljoo päevä paesta.
      Vuan piäasija se etton pihamua sulanna. Kyllä pyörii pallo. Jos en vuan kerkijä kulumahammasotetta siitä suaha :)

      Poista