Sekavat sepustukset

- Valot pallaa vuan kettää ee oo kotona...

Taekka on kyllä kaekki ollunna kotona.
Vuan usseemmalla ee kettää kotona.
Jos niinku ymmärsittä mittee tarkotin.
Ylleesin olotilahan tuo on meellä äetillä.
Ja joskus se tinkii tarttummaan meekäläeseennii.
Siinä sittä plokihhii tyhjillään seesoo.
Ja turhaan oottaa että onkoon tuota mittää järellistä sanomista kellää.
Taekka ies sanomista.
Ee liijjemmin oo ollunna.
Ku ee kellää kettää kotona.

Naesimmeesen aeka on männynnä tuommosen kirjan kansa.
On naaranna ja lukenna.
Ja lukenna ja naaranna.
Ja aenahhii yhesti on uamukahvit pöövvältä siivottu.
Onneks kirja kuitennii siästy.
- Yhesti sae kirjastosta noottija.
Ku olj pallaatetun kirjavvälissä ruisleevämmuruja.
Ettee sua syyvvä ku lukkoo!
Äet koetti sannoo ettee se ies syö ruisleepee.
Ee kirjan kansa eekä iliman. Ettee oo sen tekemijä muruja.
Ja sitäpaetsi sen jäliltä ee oo millonkaa ollunna kirjavvälissä kinkunsiivun puolikasta.
Niinku yhesti olj ku se aakasj laenakirjan enskertoo.
No tuon nootin jäläkeen meellä on aena kirjatarkistus ennenku äet viepi kirjat takasi kirjastoon.
Kaekevvarulta.

Tiijjättäkö että on kuulkee tiukassa tuommoset siat ku tuo Piäsika on.
Niinku näkkyy ni on raakka kyllä jo meleko kärsinneen näkönen.
Siis niinku enämpi vielä ku siat ylleesä.
Vuan ee mistää kaapasta oo löötynnä samallaesta.

Parasta aekoo tässä ootellaan suavatko tuonne meejjän kaappaan jostae tuommosija.
Kaapantätj olj sanonna että ruppee ehtimmään.
Siiheasti pittää hirveen varovasti tuon vanahan Piäsikarukan kansa toemija.
Ja jos sen uuvven löötää ni vanahoo ee viskata missäätappaaksessa poekkeen.
Vuan seon sittä semmosena perehyttäjänä sille uuvvelle.
Ja minun yö- ja syöntikaverina eelleennii.
Uuvven kansa hoejjettaan sittä ne riehumishommat.