maanantai 5. maaliskuuta 2018

Uuvven viikon aluks



Eelissäpäevänä olj se lepopäevä.
Vaekka kaeketihhan tuo on lepopäevä jokapäevä.
Ku ee oo viimistä pakkoo arkena mihinkää lähtee.
Pihallaolon jäläkeen vetäsin kunnon nokoset.
Ja peetettähhii piisasj. Kerrannii.
Siinä sittä juohtu mieleen.
Että nyt mänisj kahvikupponen.
Semmosta tummoopuahtoo. Kunnon retalorraaksella.
Ja tielusikallisella sokerj´jaahoo.
Silläkeenon keposasti parj kiekkoo lusikalla pyöräättäin sekotettuna.
Ja punakukkasesta keskikokosesta kupista tarjottuna...
Eekä yhtää pahaks jos vaekka palanen kuakkuva tahi vehnästä siihe....

No kiehaattihan se äet kahvit.
Vuan iha olj jottae tavallista Kostariikkoo. Eekä ies Restenttijä ruahtinna.
Puhumatakkaa mistää sokurista ja retasta.
Tahi vehnäsestä.
Murunen männäjoolusta piparija vuan.
Joka maestuhhii ihan sille miltee kuulostaahhii. Männäjooluselle.



No piäsin ylj siitäe raomasta.
Tänäuamuna paesto aarinko niin korreesti.
Uuvven viikon aluks.
Vaekka pakkasta olj tuas hualarivverran.
Elikkä ylj kakskymmentä.
Vuan siitä se laahtu.
Ja päevällä tipakehtelj jo vesj räästäästä.
Ensmäestä kertoo tänä kevväänä.
Se jos mikä on kevvään merkki.



Äetillä loppu lukemiset.
Ja sen pitj piästä kirjastoon.
Lähettiin sittä isännän kansa sitä sinne talahoomaan.
- Vaekka hyvästi oes pärjännä vielä ku kolome kirjoo näky olovan lukemata vielä entisijä.
Vuan äet sano että jos siitää vähenöö ni ruppee ahistammaan ku tietää että kohta loppuu.
Ni pitjhän se viijjä sinne. Ettee vuan ahistus iske.
Ku siitä lukemisempuuteahistuksesta jootuu kärsimmään enemmän muut ku äet ite.
- Se niät alakaa ahistelemmaan meetä isännän kansa sittä kaapunnissa käämään.
Ja mualin ostoon. Ja lenkille.
Ja ehtimmään ruuvimeesselijä ja naaloja ja taaluja ripustettavaks.
Ja kaekkee muuta sensemmosta.
Mittee naeset ruukkoo vitakoejja.
Aena ku ee oo muuta tekemistä.
Taekka ku vuuenaeka vaehtuu.
Seon takkuulla niillä keenissä.
Ni piästiin nyt molemmat toviks hengittämmään kummallahhii keohkolla ku se sae ne kirjasa.

Selekä viäränä se kanto äet´immeenen niitä kirjoja aatoon ja kottiin.
Kirjaston immeenen olj sanonna sille että tiälä on nyt sittä kakskymmentäseehtemen laenoo... ja vissiinnii vähä kohhaattanna kulumijjaan.
Suatto ehken laenaraja paakkuva.
Vuan äet ilosesti siihe että kiitos vuan ee piisoo kaavvaks aekoo...
Ja sehän tietää sitä kansa että vaekka tiälä myö miehet suahaan nyt raahassa huokuva.
Ni kuka se toemii plokisihteerinä sittä. Ku yks istuu ja makkoo nokka kirjassa.
Kysympään vuan.
Harvennoo nämä meekäläesen sanavvappaavvet vuan kokoaejjan.



Meekäläenen piäsj tekemmään kaappakassin tarkistusta.
Ku tietenniisähhän sitä pittää kaapassa käävvä samalla ku kerta kirkolle asti männöö.
Yks tie ja kaks asijata, sano se vanahakansahhii aekonnaan.


- Äet, minkätaatta oot ostanna vuan kaks munkkija vaekka meetähä on kolome...??










12 kommenttia:

  1. On siellä nyt lukemista! Ihme, että munkkeja kuitenkin niin nuukasti? Meidän Emäntä olisi ottanut kaksi kirjaa ja 27 munkkia! ;) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teejjän emännällä oes justiisa minun mieleenen tuo jako :) Immeenen tiälä on nokka kiini kirjassa jatkuvasti. Muistaa se kuitennii aena meekäläesen pihalle nyhtee. Nythän tuo on ollunna mukavampoohhii ku on ollunna nuo pakkaslukemat sopivija.

      Poista
  2. Kirjat vie ison osan yhteisestä ajasta meilläkin. Siinä on puolensa ja puolensa. Yhtäältä saan puuhastella omiani rauhassa, mutta toisaalta kyllä palvelun pitää pelata ja koiraa viihdyttää.
    Pitäisköhän siellä sen äetin lainata laskuoppi, että osaisi ostaa oikean määrän munkkeja? Täällä asuu yks täysin laskutaidoton, ikinä ei kahvin lisukkeita ole oikeaa määrää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjat on tärkee osa äetin elämässä. Suapi ollahhii kuhavvuan eevät tingi mänemmään meekäläesen eelle. Onneks tuo on muistanna kuitennii sapuskat melekeen aejjallaan.
      Suattasj olla paekallasa joku laskuoppi sille. Vuan sillä nyt on ikäsä ollunna semmonen vitosen matikkapiä ni ee voe vuatijakkaa enempätä :)

      Poista
  3. Joo, mut helposti niistä kahesta munkista syntyy kolmannellekin ohtina, ku ne kaks munkkia pualitetaan ja sitten niistä annetaan kaks lohkoo sulle, niin ihmisillekin jää viäl pualikkaat. Reilua? Onks sulla uus pulloveri? Vaan kylläpä teijän äippä lukee paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on nerokas laskutapa kuomat! :) Muistutan seoroovalla kerralla ku talloon munkit ilimestyy. Tosj reelu jako.
      Tuo villapaeta on männätalavinen. Harvemmin on vuan tullunna piettyvä.

      Poista
  4. On se lukeminen vaan mukavaa ja rentouttavaa, paitsi Iivarille :) Kylläpä sillä äeteellä varmasti vielä riittää aikaa ja huomiota sullekin Iivari, älä murehdi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukeminen on kuulema aena ollunna äetin ykkösharrastus. Muitahan sillä ee ookkaa. Meekäläenen ee oo harrastus vuan elämäntapa ja -ilo :) Ee se onneks oo unehtanna huolestoo sapuskoeta ja muita vaekka kirja onnii aena melekeen nokan alla.

      Poista
  5. Lukeminen on kiva harrastus, kuuluu minunkin suosikkeihin. Uskon, että äetisi kyllä huomioi varmasti sinuakin ja toimii jatkossakin plokisihteerinäsi. Ettei ne kirjat kaikkea huomiota varmastikaan vie.

    Sinäkin näytät olevan kauppakassitarkastaja. Meilläkin on niitä kaksi. Hippu kyllä antaa Typyn tutkia ensin, löytyykö kasseista niille mitään.

    Terkkuja ja muiskusia valtakunnan vilosofille meidän tyttösiltä!

    Typyn ja Hipun emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveen huono on äet ollunna nuissa sihteerj´hommissa viime aekona. Vuan ee kyllä aena kirjoja voe siitä syyttee. Kuhampaan haljuiloo millommittäe.
      Kaappakassit pittää aena tarkistoo huolella. Ettee vuan pimitetä mittää herkkuja :)
      Terveeset tytöelle ja semmoset kevätmuiskut kansa! :)

      Poista
  6. Miten se äet nyt sinut unohti, kun munkkia osti? Toivottavasti tuli edes palasia sinunkin kuppiisi.
    Ulkoilukelit on olleet nyt mahtavia. Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Jopa täällä Vantaalla kuulee niiden laulun.
    Ihana, että se teidän äet ehtii lukea noin paljon. Mulla on omassa hyllyssä vielä niin paljon lukemattomia kirjoja, etten ehdi kirjastoon lainkaan. Nyt junamatkoilla tulee kyllä iltapäivällä luettua, aamuisin nukun.
    Oikein mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se munkijjako mänj kyllä ihan sittä häneks. Ite söevät eekä suanna ku vähä kuorta sormempiästä lipasta.
      Ee niin kiirettä äetillä etteekö lukkee kerkijjäes. Vähälle on jiännä nämä meekäläesen plokihommattii. Tosin on sillä muutae ettee kirjat syntipukkina yksistää oo.
      Kevät tulla kohistelloo vaahilla ja pakkaset hellittää. Ensviikolla männään kuulema jo lämpimämpuolelle! Mukavata viikolloppuva sinne!

      Poista