perjantai 16. maaliskuuta 2018

Suruja ja iloja



Eelissäpäevän kuulin surullisen uutisen.
Minun määräkoeraäet Sinna olj lähtennä tuon´ilimassiin.
Kyllä sevuan tuntuu haekeelle ja ikävälle.
Vaekkee nähtykkää sejjäläkeen ku sieltä kotj´pesästä lähin.
Kyllä kuitennii on äet aena äet.

Määräkoeraäet Sinnan muistolle

Rakkaavvella hoejjit ja kasvatit meetä
että osataan kulukee elämän teetä.
Kilttinä neovvoet meetä olemaan
ja kaekkiin kansa toemeen tulemaan.
Lempee ja kärsivällinen äet olit meelle,
villikoelle pennuvvilihakkeelle.
Minä viimisenä lähin kotj´pesästä,
jäe rakkaat muistot yhteesestä kesästä.
Äetitönnä joovvun nyt kulukemaan
ja ikävissä silimät iltasilla sulukemaan.
Vuan mullehhii ku joskus koettaa se elämänilta
ja kuhtuu sielä se satteenkuarj´silta.
Ni sitä pitkin ilosena luokses kipasen,
sinä sielä ootat, hellästi kuonompiätä tuas sipaset.

Rakkaavvella ja ikävöejjen kaekkiin I-lapsiis puolesta
poekasj Iivari




Minä ku sinne veispuukkiinnii laetoen tuon muistovärssyn.
Ni onse vuan kuulkee kumma laetos se veispuukki.
- Sieltäpä ku yhe´äkin saennii semmosen kaaniin kommentin kansa tietee että mulla onnii ukki elossa!
Ja näen kuvannii.
Kyllä olj ilonen yllätys se.
Nii on vilihakka ku tuo meejjän immeesukki konsannaan.
Ylj 15 vuotta on sillä minun Hiski-ukilla ikkee.
Ja ku tämä äet Sinnahhii olj ylj 12 ku lähti.
Ni hyvät ja pitkäikäsen keenit on kuulkee mulla.
Että sempuolesta ee hättee.
Nuin sitä vuan nuita sukulaesija löötyy.
Yks sisko multa taetaa vielä olla tietymättömissä.
Ja yks velj.
Oes tuo mukava löötee nehhii.
Äet intootu tuosta minun ukista.
Ja sano että jos ee pitkällä liene ni kyllä nähä pittää.

Nii on tämä elämä kummoo hommoo.
Välillä tulloo suruja nii että hyvä ku just ja just kantoo jaksaa.
Vuan onneks sittä tulloo niitä ilojahhii.
Ja joskus surut on nii mahottoman isoja.
Että meenoo niihe alle läkähtyvä.
Eekä sittä huomookkaa jos se ilo tulloo pieninä rippusina.
Kyllä oes mukavampi jos oes justiisa päevvastoen.
Vuan eepä sitä meeltä kysytä.
Seon vuan tyytyminen siihe mittee millonnii tulloo.
Ja semmukkaa elettävä.

Onneks justiisa nyt paestoo lekettellöö aarinko.
Eekä tuo pakkanenkaa kiusoo tie.
Ja viikolloppuva tässä alotellaan.
Että etteempäen vuan, sano äettii ku matorreonaan nokalleen mänj. 😏








18 kommenttia:

  1. Lämmin osanottomme Iivari! Äeti on kyllä aina äeti, näin se on. Veti tuo sinun muistokirjoituksesi miltei sanattomaksi... hienosti kirjoitit.

    Typyn ja Hipun emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vuan. Niivvuan se loppuu muallinen taeval jokkaeselta joskus. Ja seon kyllä kaaheen surullista meestä jotka jiäpi. Muistot onneks ellää aena.

      Poista
  2. Osanottomme äitisi poismenon johdosta! Ikävä jää aina, kun joku läheinen poistuu. Mutta eipä meidän jäljelle jäävien auta kuin elää vain eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Onse kaaheen surullista sielä minun lapsuuskoissa nyt ku sieltä on mummokoera lähtennä. Paljo oon sinne lämpimijä uatoksija laettanna.
      Ikävä jiäpi. Vuan onneks muistot lohuttaa.

      Poista
  3. Kyllä kauniisti kirjoititte äetistä ja niin oikeassa näiden surujen ja ilojen kanssa. Täällä emäntä sipasee kyyneltä poskelta, sillä kans kaikenlaista surua, mutta sai lohtua viisaista sanoista. Kiitos. T. Nöpö-katti ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä asija on jos jottae lohtuva olj teellehhii nuista minun sanoesta. Se ku on tämä elämä semmosta ettee millonkaa eellisenä päevänä tiijjä lykkeekö seoroovana päevänä iloja vaeko suruja. Kaekki päevät pittää kuitennii vuan koettoo ellee parraasa mukkaan. Jonnae päevänä se aarinko sittä jo pilikistää.

      Poista
  4. Osanottomme täältäkin. Mutta olipa jännä juttu, että Hiski-ukki löytyi. Toivottavasti pääset tapaamaan! Noin ne ilot ja surut vaihtelee elämässä. Aina olisi mukavampi, jos iloja olisi selkeästi enemmän kuin suruja. Runo on kerrassaan kaunis ja vaikuttava. Siellä on teillä sydän paikallaan ja sana hallussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kamu. Tuo ukin löötyminen olj kyllä mukava asija. Kaaheen mielellään nähtäs kyllä Hiski-ukki :)
      Oes minusta kyllä reelupelj jos niitä iloja annettas isommalla kaahalla ku niitä suruja. Vaekka tuskin se kuitenkaa niitä suruja sittä pienemmäks tekisj...Elämä seon merkillistä olemista kyllä.

      Poista
  5. Voi, kyllä se on aina surullista, kun joku lähtee sinne jonnekin. Meillä Oulusa sanotaan, että "kevyet mullat". Että hyvä on siellä jossain olla ja murheet ei paina. Hugonkin mummu Pusu kuoli muutama viikko sitte. Siitäkin me oltiin surullisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se siinä hyvä on että sillä lähtijällä on hyvä sielä minnekkä männöö. Eekä ennee mikkää ahista eekä vaevoo. Sen kuvvuan muistas jälellejiäneet.
      Osanotot sinnehhii mummun lähöstä. Surullista seon...

      Poista
  6. Voi Iivari, osanottoni. Hieno kirjoitus äeteestä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Äet on aena äet, niinku sanoen. Vaekkee pitkilleen nähty ni siltihhii seon surullista ku lähti. Ja sielä minun syntymäkoissa se suru vasta onnii...

      Poista
  7. Osanottomme täältäkin! Sun selän rapsuttajasi huomasi tuon facebookissa ja kopioi mulle kun en siellä ole. Sitä ihan itketti kovasti tuo viesti ja tietysti sitä lukiessa sen tuli ikävä myös Ekaa. Mutta onneksi meillä on ollut myös iloja täällä. Selän rapsuttajalla on mukava tyttöystävä ja sen kaksoveli tekee meistä kesällä mumman ja ukon. Sellainen pieni ihminen tulee meidän elämään ja siksi me ei ihan vielä oteta uutta koiraa. Rapsutukset sulle ja mykavaa viikonloppua! Toivon että pääset ukkia moikkaamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voe sitä selänruaputtajata... ee oo hyvä jos tulin iha itkettäneeks niin mukavata kaverija. Vuan seon mukavata kuulla että teellä on sielä nuin mahottoman ilosija asijjoeta tekkeillä! :)
      Paljo onnee vuan tuleville isovanahemmille ja setämiehelle! <3 Ja tietennii tuleville vanahemmillehhii :) Kyllä teellä on nyt ilosija aekoja eissä, voe että tulj hyvämielj teejjän puolesta.

      Poista
  8. Terveppä vuan terve tiältä meeltähhii pitkästä aekoo. Ee oo tuo meijän emäntä kehanna tietokonetta pitkillee kotonasa käättee, ku sannoo, jotta suap sitä hakata töessäe iha tarpeeks. On jiännä meijän kuulumiset vähille kertomuksille, mutta äet kertoo kyllä meelle Iivarin kuulumiset iha siännöllisesti.
    Pit nyt ruveta kirjottammaa, jotta kovasti osanottoo sinulle äitylimamman poesmänön johosta. Seon tämä elämä tämmöstä. Vuan ee aata - etteepäe vua...
    Meellä tiällä ihan tasasesti männöö - terveenä on onneks suatu olla koko jookko - mammakii, ihme kyllä. Tässä kevättä ootellaa ja mamma sannoo, jotta suattaa jootua jossae vaeheessa venneellä töehi mänemää, jos nuo lumet yheäki sullaa. Suahhan nähä...
    Mukavia kevätpäeviä sulle ja koko perreelle toevoo: Onni, Tuuri ja mamma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervevvuan kuomat! Eepä ookkaa tovviin teestä kuulunna mittää.Mukava ku nyt kuuluu :)
      Kiitos vuan osanotosta. Elämä on kumma juttu. Välillä ottaa ja sittä antaa. Eekä etukätteen tiijjä kumpooko seoroovaks tulloo.
      Kevättä kaete tässä jo ootellaan. Lunta on kyllä niimpaljo että sammoo on atvaellunna äettii tiälä siitä venehommasta. Että jootunookko venneen eli kannootin hankkimmaan että piäsöö kylille.Katellaan jännityksellä mitenkä kääpi. Pysykeehän tervennä eelleennii ja mukavata kevvääjjatkoo teelle kaekille! :)

      Poista
    2. Heh - eepä taeja enempi teijän kun meijänkään mammat mihinkää kannoottii mahtuva. Aatteleppa ite minkälaene näky sekkii oes - voe hyväisätokkiisa! Kyllä siinä perälaata kannootissa vettä hörppöö. Ennemmin semmone ku on Akuankan vene, yhtä levvee ku on pitkähii. Semmosella sitte seeloovat kylille meijän mammat!

      Poista
    3. No oekeessa kyllä ootta! :D Aenahhii tuossa meejjän mamman kannoottiin sopimisessa. Ehken semmonen keskikokonen sisävesj´laeva kannattelis just ja just :)

      Poista