perjantai 15. kesäkuuta 2018

Ininätä itikasta

 Eelissäuamuna äet sykäsj petistä jo ennen kuutta.
Ja oekeen iänen kansa.
- Vaekka ylleesä se ee uamusilla virka mittää kellekkää ennenku suapi puolj suavillista mustoo kahvija.
No nyt sittä irtosj iäntä.
Huusholliin olj niät eksynnä itikka.
Eellisiltana niitä jahattiin urakalla.
Ja aenahhii viisj piätti päeväsä topakalla kärpäsläpän lätkääksellä.
Siinä sittä hyvässä uskossa muata.
Että nyt ee ykskää innitä yöllä korvajjuuressa.
No. Joku olj välttännä läpän eellisenä iltana.
Että suapi yks itikkarukka aekaseks melekosen mannaelun.

Siinä sitä noetumista kuunnellessa rupesin sittä rätneemään.
Että mikä seon itikan elämä tässä mualimankaekkeovvessa.






Hiäviltä ee kyllä tunnusta. Näen äkikseltää uateltuna.
- Könytä esinnä vesj´rapakosta kuiville.
Ja lähtee sittä lentee lekottammaan ehtimmään verekästä evästä.
Ja erj´toten justiisa immeestä.
Jos ee siinä matkalla joovvu jo jonnii linnun kittaan.
- Mikä on tietennii itikan kannalta huonompi homma.
Vuan immeesen ja linnun kannalta hyvinnii hyvä.

Jos sittä sattuu tuurj käämään.
Ja löötyy semmonen verevä immeenen. Ni eekuvvuan kiini.
Ja tuskin kerkijjää ensmästäkkää pillillistä imasta ni jo korville lävväätettään.
Ja homma on siinä.
Immeenen ku ee siälijä tunne.
- Ee yhtää uattele miltee tuntusj omallekohalle semmonen.
Justiisa kerkijät jiätelölusikan suuhusj panna.
Ni eeköpä jo joku kuuppaan kopsaata. Ja siinä se sittä.
Vuan jos ossoo itikka olla kaakoo viisas. Ni lykkee ihtesä johonnii katorrajjaan.
Ja sieltä sittä sualisreessulle.
Ku immeenen herkijjää peppuroemasta petilläsä ja huokuu raahassa.
Eekuvvuan ehtimmään sopivata kohtoo missee ruppee illastammaan.

Siinäe kohassa suattaa kyllä käävvä huonosti.
Paetsi jos on kysseessä huonompikuulonen immeenen.
Seku on niät itikka suanna semmosen iänen.
Että jos ee siihe immeenen herree ni kyllä on töllönnä.
- Siinäkohen on männy tuo luontoäetin suunnitteluhomma hatulleen.
Minkätaatta sille on semmonen innitysiänj annettu.
Oes reelusti iänellä varustettu niinku vaekka kärpänen.
Sillon oes nuo mahollisuuvvet tasan immeesen ja itikan välillä.
- Joko piäsöö päeviltäsä. Taekka kerkijjää tökätä.
Nyt siinä käävvään hämärissä taesteluva.
Itikka vänissöö. Immeenen huitoo.
Männöö umpj´sukkelloon peetteeseen. Ja kohta hikipiässä essiin.
Ja sama uuvvestaan.
Eekä takkuulla huushollissa nuku kukkaa.
Paetsi se itikka.
Joka on männy enimmän huitomisen aejjaks seenälle muata.
Siinä immeenen päevystää silimät aaki petilläsä kuuntelemassa.
Että millonka tuas korvajjuuressa soepi.

Koon puolesta itikan suunnittelu on kyllä sattunna kohilleen.
On niät itikalla ies jottae mahollisuuksija.
Ku on tsiljoona kertoo pienempi ku immeenen.
Se jos niät oes vaekka immeesen kokonen.
Ni kyllä sen jo huonompinäkönennii hoksoes ennen muata männöö.
Ku se lentee ropsaattasj katorrrajjaan.
Ja eeku halolla piähän.
Ku ee ennee läpästä oes avuks.

Kyllä jos oes luontoäet tarkemmin uatellunna.
Ni oes ies iänettömän itikan tehnnä.
Ku kerta semmonen pitj tehä.
Kyllä monelta harmilta siästysj.
Nii itikka ku immeenennii.
Ja etennii perheen koera.







6 kommenttia:

  1. Ja kun sanomalehdessä luki, että vain tyttöitikat imee verta. Ja, että itikkalajeja on Suomessakin monta, alkukesästä oma porukkansa ja loppukesästä oma, miten nyt ehtivät sieltä ojanpohjasta kuoriutua. Ja tais olla niinkin, että joku lajike on toista äänekkäämpi ja ärhäkkäämpi. Se kävi sitte sun äetiis kimppuun, se äänekäs. Itikkatieteilijä Nöpö-katti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiijjoesta itikkatieteelijälle :) Tuota minen tiennäkkää että niiton monensorttisija olemassa! Ja toesilla kovempi iänj ku toesilla. Neon takkuulla ne sitkeemmät ja äkäsimmät tänne kasvanna, piätellen äetin mannaeluista. Toevottavasti pyssyyvät mieluummin tuola mökin ulukopuolella kaekki lajikkeet. Ee oo jokauamu samallaesta metakkata niihen taatta.

      Poista
  2. Olispa kaikki yhtä perusteellisia, suunnitelmallisia ja vilosohvisia kuin Iivari! Paljolta säästyttäisiin kaikki. <3 <3 <3 ja muiskis päälle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vuan <3 ja muiskis itelles :) Tiijjä niinkää tuosta suunnitelmallisuuvvesta. Vuan perusteellista pohintata jottii asijat vuatii :) Toeset enämpi ja toeset vähempi. Äetimmielestä kuulema vähempikkii pohinta piisoes.

      Poista
  3. Äippä meinas, että ku häneltä on kuulo jo melkosesti vajunnu, eikä enää kuule heinäsirkkojen siritystä, niin misk pitää kuulla itikoitten ininät? Kerropas se, vilosoohvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ee tietenkää tarvihe välttämätä niihen iäntä kuulla. Helepompi on immeesen ellee ku ee sitä ininätä kuule.Niin sano Ukkihhii ku on huonompi kuulo. Suapi muata yösä raahassa :) Vuan ne jotka kuuloo ni kuulisivat mieluummin vähä kovempana sen ni ossoesivat suunnata lätkääksen oekeelle hollille yönhämärässä :) Taekka sittä oes parempi nuo kokonaan iänettömät, raaha kaekille.

      Poista