Perusperjantae

Kaanis pakkaspäevä. Uamusilla jurotti mittarissa -26 astetta.
Meleko raetista olj haestella melekeen suoraan petistä lähteneenä.
Ja varusteltuna töppösillä ja muilla kamppeilla.

Päevällä laahtu tok jo hyvästi.
Ja käätiin vähä kahtelemassa. Että tokko tuota ennee muita nelj´jalakasija näkkyy missää.
Ee nähty. Hajuja vuan.
Ja äet huomasj yhen kasan kuppeessa tuommosen kolon.
Sevverra olj tieltä umpj´hankee tuohon ettee lähetty puaroomaan ja kahtommaan lähempöö.
Vuan tingalle siinä rätnättiin että mikkään sielä asustannoo.
Vaeko asustaako kukkaa. Ehken vuan herra Roota. Tahikka roovva.
Vae oesko kuitennii joku otus kaevanna sinne pehmeeseen multakassaan pesäkolloo.
Ja nyt sittä on vinkka ja pakkanen suanna sen näkyvviin.
Pitänöö käävvä kuikkimassa usseempana päevänä.
Että näkkyykö jäläkijä.
Äetillähän se jo karkasj mielj´kuvitus.
Ja rupesj siinä uattelemmaan että jos sielä vaekka lie karhumpesä.
Eli ahman.
Vaekkee kyllä takkuulla mikkää karhu multakassaan pessiyvvy talaveks.
Suati sittä ahma.
Vuan vähin iänin siitä mäntiin kuitennii.
Muka varulta.

Tästä kahtoin vasemmalla käpsällä olj tuo kolo.
Eekähäntä sen pitemmälle sittä mäntykkää.

Telekkarj suoltaa hiihtoo ja mäkj´hyppyvä, yhistettyvä ja rinttikissoo.
Kiinnostaa eelleennii niinku kasa kiviä.
On ennustettu montoo mitallija.
Vuan piäsisivät nyt ies karsintoo pitemmälle ni hyvä oes.
Sieläpään tolskoovat.
Meekäläenen keskittyy muihi hommiin.
Niinku vaekka sohvaperunana kahtommaan Sohvaperunoeta.
Näen perusperjantaena.

Seon kuulema nyt se sotesoppa valamiiks keetetty. Lukj äet iltapäevälehestä.
Ja lusikoetavissa pikapuoliin.
Jiäpi nähtäväks minkäkokosella lusikalla sitä itekullehhii annostellaan.
Ku sehä on selevä että samankokosillahan sitä ee kaekille jaeta.
On sevverra kallista keettoo se.
Vettääkö joku suoraan kaahasta.
Kuka suapi tielusikalla.
Ja sittä sille sanottaan että sinnoot heekoen lenkki. Ja hyvästi.
Niihhän se ruukkoo ylleesä männä.