Puput ja ruusut

Että olj kuulkee täpärä paekka lenkillä.
Pupujussi niät jolokottelj vastaan tiellä.
Äet huomasj sen ennenku minä ku se tulla pylykytti toohukkaana.
Myö pupun kansa huomattiin toesemmu yhtäaekoo.
Ja jääkistyttiin kumpanennii alolleen.
Äet seorasj jännittynneenä että mittee tapahtuu.
Siinä myö silimäkkätä seesottiin joku tovi. Välijä olj ehken kymmenkunta metrijä.
Yhe´äkin jänö kiänty ympärj ja paenelj vesakkoo.
Meekäläenen seesoo jäkitti vuan alollaan.
Äet uattelj jo että nyt se siihe pökerty seesaalleen. Silikasta äemistyksestä.
No heräsin kuitennii. Ja pinkasin naru sinkeellä pupujussin perrään.
Siihen piäty pellorreonaan meekäläesen taeval.
Äet sano ettee lähetä yhtää pitemmälle. Ku ee tiijjä mittee sielä heenikossa on muita eläjiä.

Eepä näkynnä ies hännäntupsuva ennee. Vaekka mitenkä yritin kuikuilla.
Suatta uskoo kamut että oes paenanna perrään nii että oes mualima laonna eistä.
Jos vuan oes antanna naru periks. Taekka parraemmassa tappaaksessa katkenna.
Vuan ee katkenna eekä irronna.
Kyllä yhtää en tykkee että tehhään nuin lujia naruja...

Pihassa äet kahtelj nuita ruusupensaan ruaskoja.
Ja sano että niitä pitäsj kuulema ruveta hävittämmään.
On oekeen semmonen lakj tehty.
Kolomen vuuen piästä ee sua näkyvä maella ee halameella yhtää kurtturuusuva.
Tulloo tontin omistajalle vielä rapsut jos ee oo niitä tonkinna poekkeen.
Kukahan mahtanoo nuista tievvarsista ne nylykee...
ku näkkyy olovan sitä puskoo vaekka minkä tien varressahhii.
Ee muutaku mamma lapijohommiin vuan nuihen omien kansa.
Nyt se jo rätnee valamiiks että mittään sitä laettasj sittä tilalle.
Toevottavasti seon yhtä suamaton niihen uusiin laeton kansa. Ku muihennii pihahommiin.
Jiäpi mulle hyvä kaevelukohta siihen.