Kamut kukkii

Rätnäelin tuossa että monta on tuas nuita kamukukkija kertynnä.
Taekka oes kertynnä jos ee äet oes jo kerinnä kuivettoo muutamata.
Tässä joku vuosj sittä niitä olj kansa. Ja taesin sillon laettoohhii niitä näkysälle.
Tiempä saman nyt uuvvestaan.
Ku onse haaska uatella etton kamuja tässä pihapiirissä.
Tuossa yläkuvassa on Párekinpetunija.

Artun apila on vielä vaeheessa. Että noostakko vaeko ee.
Vaekka kyllä on kanankakkoo kylyvetty juurelle.

Neronneelikka näätästää pikkusen kärsineeltä.
Ku tuulj viskasj sen jo yhen kerran alas pöövvältä.
Vuan paljo on nuppuja tulossa.

No Hipunhelokille kävj huonosti. Vaekka olj hyvällä alulla.
Isäntä niät jyräsj leekkurilla ylite ku ee hoksanna kahtoo.
Kyllä ee äet kiitellynnä.
Sama homma Lucynlemmikillehhii.Että oekeen pariten sae isäntä sapiskata.

Sittähän meellä olj Tuulisten tulj´kukka. Ja äet sen kuivetti.
Tämä meejjän hortonoomi ku ee aena muista että pitäsj olla vettähhii kukille.
Eekä vuan sitä kanankakkoo.
Roninruusuhhii, se keltanen, lähti ilosesti alulle.
Vuan jostae syystä hyyty alakuusa.
Ja nuo Tuurentuoksuvatukathan on jo pitkimpihhoo mänössä.
Ja kukkoo lykkeevät nehhii.
Että tämmösijä kamuja mulla on tiälä.
Eekä tiijjä vaekka vielä lissee tulisj....

- Kyllä pittää olla elämässä rohkeotta ja utelijasta mieltä.
Nuin niinku kaekimpuolin ja sopivassamiärin.
Muistoo kuitennii turvallissuustekijät. Ettee iha hömelöe puahtoo piätönnä.
Silti tääsillä.
Ku elämä on juuttaan lyhyt loppuillopuks.