Hötkyillessä

Enklannissa loppuu eeuu ja meeltä muilta vuan tammikuu.
Viimiset hetket männeellään.
Lumj´töetä on tehtynnä. Ja kuhampaan oon muuten hötkyillynnä pihamualla.

Isäntä ku tekköö lumj´töetä ni se ottaa meekäläesen siihen aetuuksen ulukopuolelle vappaana hilipommaan.
Ku tietää etten siitä minnekkää lähe. Ku en niät piäse lumen taatta.

Piäsishän siitä tietä pitkin. Vuan en oo lähtennä.
Ku eepä sielä mittää mielenkiintosta ennee nykysi oo.
Kettää lajitoverijakkaa ku ee ennee koko kylällä.

Siinä on hyvä linnuille haakut pittee ihan laavvan iärellä.
Sen justiisa jonka se turhaantunna orava meenasj hajottee pärreiks.
Kenottaa kallellaan sejjäliltä. Ja toenen reona on jyrsitty tikuille.
Se hermostu ku olj pähkinät männynnä tuonne kopin alle.
Eekä suanna niitä kaahottuva sieltä tarpeeks jootuin.
Ja siihehhän se ehätti jo harakkaparj sammaan uamijjaespöötään.
Ni niillehhän se pitj antoo kyyvvit välillä vielä.
Kyllä siinä jo vähemmästäe hermo männöö ja tekköö mielj koko laata kuatoo.

Siinä mänj toellaan aeka hötkyillessä.
Vaekka oes ollunna kyllä sehhii lakko. Mistee viimeks huaston.
Mänj se häneks ku äet ällyytti namipalalla poekkeen petin alta.
Unehtu juutas koko lakkohomma siinä herkuhhajussa.

- Sillonku tuntuu elämä mukavalle,ni ee piä suotta ruveta rätneemään ja huolehtimmaan milteehän se mahtaa huomissapäevänä tuntuva.